Vladimir Sevastjanovič Stepanov

Vladimir Sevastjanovič Stepanov
Roindupäivy	21. kevätkuudu 1927(1927-03-21)
Roindukohtu	Kondupohju
Kuolendupäivy	14. kezäkuudu 2022(2022-06-14) (95 vuottu)
Kuolendukohtu	Moskovu, Ven'a
Mua	Nevvostoliitto  Ven'a
Toimindu	diplomuattu, poliitiekku, tiijustelii
Palkindot da arvonimet

Vladimir Sevastjanovič Stepanov (21. kevätkuudu 1927 — 14. kezäkuudu 2022) on Nevvostoliiton valdivomies da puolovehen ruadai, diplomuattu, ylimiäräine da täyzivaldaine poslu.

Eloskerdu

Oli roinnuhes Kondupohjan piirin Kavgoran kyläh. Kanzua myöte on karjalaine. Hänen tuattah ruadoi puutevolližuon alal da oli Suurel Ižänmuallizel voinal, oli Kondupohjan mehaniziiruitun meččyruadokeskuksen da Rugajärven lespromhouzan piälikönny.

Školavuozinnu Stepanov opastui Kondupohjas, Rugajärves, Tikšas, evakon aigah – Komis, sit Petroskois vuvvennu 1945 loppi školan.

Vuvvennu 1950 loppi Moskovan valdivollizen rahvahankeskezien välilöin yliopiston da tuli ruadamah Karjalah.

Oli pandu Kul'tuuran da tiijonandolaitoksien ruaduo kaččojan komitietan Luvendoloin b'uron keskuksen piälikökse, kudai ruadoi Karjal-Suomelazen nevvostotazavallan Ministroin Nevvoston tyves.

Vuvves 1952 kuului Kogo Nevvostoliiton kommunistizeh puoloveheh. Vuvvennu 1952 händy vallittih Karjal-Suomelazen socialistizen nevvostotazavallan Leninan komsomolan keskuskomitietan sekretarikse.

Vuozinnu 1955—1958 Stepanov oli Karjalan avtonoumizen socialistizen nevvostotazavallan Kondupohjan piirin Leninskii put' -kolhozan piälikönny.

Vuvvennu 1961 loppi Yhteiskundutiedoloin akadiemien, kudai ruadoi Kommunistizes puolovehen keskuskomitietan tyves. On histourientiedoloin kandiduattu.

1961—1963 oli Kommunistizen puolovehen Karjalan komitietan sekretarinnu.

1963—1970 oli Nevvostoliiton posol'stvan nevvonandajannu Suomes,

• 1970—1973 — Nevvostoliiton kommunistizen puolovehen keskuskomitietan tyves ruadajan Yhteiskundutiedoloin akadiemien välly opastui.
• 1973—1979 — ylimiäräine da täyzivaldaine poslu Suomes.
• 1979—1984 — Karjalan avtonoumizen socialistizen nevvostotazavallan Ministroin Nevvoston piälikön enzimäine sijahine.
• Pakkaskuu-sulakuu 1984 — Nevvostoliiton kommunistizen puolovehen Karjalan komitietan sekretari.
• 1984—1989 — Nevvostoliiton kommunistizen puolovehen Karjalan komitietan enzimäine sekretari.

Stepanov oli Nevvostoliiton Korgeviman nevvoston 11. kučundukerähmön deputuatannu (1984-1989), Nevvostoliiton kommunistizen puolovehen XXV da XXVII kerähmön deleguatannu.

Vuozinnu 1986-1990 oli Nevvostoliiton kommunistizen puolovehen keskuskomitietaan jäsenenny.

Suomen korgeviman kunnivomerkin — Suuren ristan Tiähtenke kavalieru

Kuoli 14. kezäkuudu vuvvennu 2022 Moskovas 95 vuvven ijäs .

On pandu muah Trojekurovskoile kalmužimale.

Kirjalližus

• «Дипломатический словарь» под ред. А. А. Громыко, А. Г. Ковалёва, П. П. Севостьянова, С. Л. Тихвинского в 3-х томах, М., «Наука», 1985—1986. — Т. 3, с. 427
• Народные избранники Карелии: Депутаты высших представительных органов власти СССР, РСФСР, РФ от Карелии и высших представительных органов власти Карелии, 1923—2006: справочник / авт.-сост. А. И. Бутвило. — Петрозаводск, 2006. — 320 с.
• Карелия: энциклопедия: в 3 т. / гл. ред. А. Ф. Титов. Т. 3: Р — Я. — Петрозаводск, 2011. — 384 с. ISBN 978-5-8430-0127-8 (т. 3)

Linkat

• Дипломат и первый секретарь
• Биография на proza.ru