Vuvven 2025 konkluavu

On otettu Рувики-späi
Papin konkluavu
oraskuu 2025
Paikku

Sikstinskoi kapellu,

Apostoloin dvorču, Vatikanu
Piäsanovniekat
Dekuanu Džovanni Battista Re
Varadekuanu Leonardo Sandri
Kamerlengo Kevin Farrell
Protopresviter Mihail Mičai Kitbunču
Protodjakon Dominik Mamberti
Sekretari Ilson de Džesus Montanari
kevätkuu vuvvennu 2013

Vuvven 2025 konkluavu (it. Conclave 2025; en. Conclave 2025) on konkluavu (kardinualoin valliččiikerähmö) uvven Riiman Papin valličendah niškoi. On kerätty Pappi Franciskan kuolendan jällel 21. sulakuudu vuvvennu 2025. Konkluavu algavui 7. oraskuudu vuvvennu 2025[1][2]. Uuzi Pappi Lev XIV vallittih illal 8. oraskuudu vuvvennu 2025[3].

Konkluavan siännöt

Konkluavu kerätäh Apostoloin Universi Dominici Gregis-peruszakonan normien mugah. Peruszakonan varusti da painoi vuvvennu 1996 Ioann Puavel II, uvvisti sen Benediktu XVI[4]. Konkluaval pidäy kerävyö da algua toimindu vaste 15 päivän mendyy Papin surman libo virraslähtendän jälles, ga ei myöhembi 20 päivän mendyy kui avavui Riiman Papin valduistuimen vakansii. Konkluavu voibi algua toimindan aijembigi, gu ollou ielpäi tiijos, gu sih tullah kai kardinualat-valliččijat.[5].

Vaigu net kardinualat-valliččijat, ket ei vie olla 80 vuvven ijäs, iänestetäh konkluavas. Riiman papin kuolendan libo virraslähtendän jällel Kardinualukunnan dekanal pidäy pidiä toizil kardinualoil kuolendu- libo virraslähtendyviesti da kuččuo kaikkii konkluavah. Kardinualoil-valliččijoil pidäy kerras tulla Vatikanah da azettuo Pyhän Pedrun kirikön Domus Sanctae Marthae — huonuksih[6]. Sie olles kardinualoil ei ole nimittumua yhtevysmahtuo suureh mieroh — telefonoin käytändy, televiizoran kačondu, lehtien luvendu da ruadivon kuundelendu konkluavan aijakse ollah kielletty.[7].

Täl kerdua kardinualukunnan dekanannu on 91 vuvven igähine Džovanni Battista Re, kudai pidäy huoldu konkluavan järjestämizes da piendäs[8].

Konkluavu

Konkluavua vaste kai kardinualat (netgi, ket jo ollah 80 vuvven ijäs) otetah ozua "kongregacieloih" — sen piäpidoloih da yksittäzih vastavuksih, paginoih. Piäkongregaciel, kunne kuulutah kai kardinualat, šeikuijah tärgevimii kyzymyksii (Universi Dominici Gregis — normien mugah), pienembii jogapäiväzii kyzymyksii paistah yksittäzil vastavuksil-kongregacieloil.

Piäkonrgegacii, ezimerkikse, vastuau Sikstinskoin kapellan varustamizes uvven Riiman Papin valličuspidoh. Vie se andau tehtävän kahtel papil, ket kuulutah omil tervehil piälöil da mielil, hyväl opastuksel, viizahuol da moralil, valmistua kardinualoile šeikuittavakse kyzymykset, mit koskietah kirikkyö da uvven Riiman Papin valličendua[5].

Vuvven 2025 konkluavan suurimii probliemoi, specialistoin sanoin mugah, ollah seksuhoput, kudamien pal’l’astamizet rikotah katolizen kirikön arvovallan. "Voimmogo varmah sanuo, gu Papin virgah vallittu kandiduattu enne ei olluh nenis dielolois?", merkičči Notr-Daman yliopiston teolougien professoru Ul’rih Lener[9].

Konkluavan kardinualat voijah vallita jogahistu ristittyy katolikkua (miesty), ga vuvves 1389 Riiman Papin virgah vallitah Pappi vai oman kardinualujoukos. Papin valličendua kaččojat ollah sidä mieldy, gu täh virgah on moni tovennägösty kandiduattua kardinualoin keskes. Niilöi sanotah Papabil’oikse, sana on tulluh itualien kieles, se merkiččöy kygyy "olla papinnu". Sendäh gu lehtistö spekuliiruiččou Papabil’oil, puaksuh on muga, gu Papin virgah vallitah kandiduattu, kudamas äijiä eigo paistu, eigo kuultu. Papabil’oinnu ei oldu Ioann XXIII, Ioann Puavel I da Ioann Puavel II[7].

21. sulakuun vuvvennu 2025 tiedoloin mugah Riiman katolizeh kirikköh kuuluu 252 kardinualua, 135 kudamis ollah uale 80 vuvven igähizet. Ga Apostoloin Romano Pontifici -peruszakonan hyväksyndän jällel konkluavah ottau ozua ei enämbiä 120 kardinualua[10].

28. sulakuudu joukkoviestimis ilmoitettih, ku konkluavu algavuu 7. oraskuudu vuvvennu 2025[1]. Enzimäi ei olluh selgei, min se voi kestiä. Ezimerkikse, vuvven 1268 konkluavu enämbän kahtu vuottu, a vuvven 2013 konkluavu kesti kaikkiedah kaksi päiviä[7].

Konkluavan hroniekku

Konkluavu algavui huondeksel 7. oraskuudu vuvvennu 2025 mesas Papin valličendan nimeh[2].

Messu Pyhän Pedrin kirikös enne konkluavua 7. oraskuudu vuvvennu 2025

Enzimäine iänestys piettih 7. oraskuudu 17:30 Moskovan aigah, ga se ei tuonnuh tuloksii — Sikstinskoin lapellan truvaspäi lähti mustu savvu[11]. Oraskuun 8. päiväs algajen valliččijat kardinualat iänestetäh nelli kerdua päiväsь, kaksi kerdua huondeksel da kaksi kerdua päiväl[12].

Valličuksien toine oza piettih huondeksel 8. oraskuudu, ga se sežo ei olluh lykykäs[13]. Moskovan aijan 17:00 čuasun mail tuli tietoih, ku konkluavu valličči uvven Riiman Papin. Sikstinskoin kapellan truvaspäi rubei lähtemäh valgei savvu[14]. Papikse Lev XIV:kse rodih kardinualu Robert Frensis Prevo (Robert Francis Prevost), enzimäine pontifiekku Amierikan Yhtysvalloispäi rodužin olii. Hänen nimie ei olluh papabil’oin kymmenen enzimäzen joukos, sendäh amierikkalazen kardinualan valličendu oli vuottamattomuksennu.

Vuvven 2025 Papabil'at

Papabil’oin keskes, joukkoviestimien vuvven 2025 painatuksien mugah, on moni hengie. Puaksumbah paistih nämmis:

Kardinualu Pjetro Parolin (Itualii), händy sanotah Vatikanan erinomazekse ainavoluaduzekse diplomuatakse. 70-vuodehine kardinualu oli Pappi Franciskan valdivollizennu sekretarinnu. Vuvvennu 2015 häi avvutti sovittua Amerikan Yhtysvaldoin da Kuban vaigieloi välilöi, vuvvennu 2018 otti ozua Vatikanan da Kitain välihizen sobimuksen varustamizeh[15].

Kardinualu Luis Antonio Tagle (Filippinat) — hähdy pietäh inkl'uzivnostin da evangelizacien kannattajannu, on Kanzoin evangelizacii -kongregacien maltai johtai. 67-vuodehine kardinualu kuului Franciskan lähimäzen piirin luotettavih ristikanzoih[9].

Kardinualu Peter Erd’o (Vengrii) on 72-vuodehine kanonizen oigevuksen tiedomies, on perindöllizien katolizien opastuksien kannattai. Oli Jevroupan episkoppoin konferensieloin nevvoston piälikönny, täs virras olles puolisti pravosluavizii pozicieloi[9].

Kardinualu Piter Tarkson (Gana) on 76-vuodehine bibleistu, händy pietäh mielenviehättäjänny da pehmeisydämellizenny ristikanzannu. Häi ei vihua gomoseksualližuttu, tirpandanke kaččou ekolougien da sociuallizen oigienmugažuon probliemoih. Mil eruou toizis kardinualois sego episkopois hänen omassah Gana -muas. Jälgiaigua äijän paistah sit, gu tulii Pappi vallitah Afriekas, kus kazvau katolikkoin lugumiäry. Jälgimäine mustuhibjupontifiekku oli pappi Gelasii I vuozinnu 492—496, kanzua myöte berberu[9].

Kardinualu Mario Grek (Mal’tu) on Mal’tan episkoppusinodan piäsekretari, 68 vuottu. Franciskan kirikköuvvistuksien kannattai.

Kardinualu Huan Hose Omella (Ispuanii) on Barselonan arhiepiskoppu, 79 vuottu. Eläy prostoidu elaigua, omisti oman eloksen pastir’an sluužbale, avvuttau sellittiä sociualuprobliemoi, on rahvahan žiälöiččii ristikanzu da oigevuksien puolistai, todevuttau inkl'uzivisty katolicizmua. Moneh kerdah pakičči prosken’n’ua lapsien seksualizis pahoipiendöis katolizes kirikös  (ven.) (olo., ga on sidä mieldy, gu moizien lapsien miäry on liijoitettu. Tovestehennu pidäy kirikön syväinpuolizet tarkastukset. Niilöin mugah vuozis 1940 pahoipiendän žertvua on 927 hengie. "Lopun lopukse luvut tilandehtu ei parandeta. Piädielo ollah rahvas da midä enämbi korvuamistu", sanoi häi. "Viäritändy ei avvuta. Probliemua ei pie eččie kirikös, se on meijän yhteiskunnas". Vuvvennu 2023 Francisku kučui Omellan liittyö lähimäzeh kardinualukabiniettah, kuduas oli 9 hengie, hyö annettih nevvoloi kirikön ohjuamizeh niškoi.

Matteo Marija Dzuppi (Itualii) on Bolonjan  (ven.) (olo. arhiepiskoppu, 69 vuottu igiä. Itualien joukkoviestimet sanotah händy "itualien Bergoljokse " Pappi Franciskan lähimäzeh piirih kuulundua, roindua myö Horhe Mario Bergoljo. Hänel ollah kiingiet välit Pyhän Egidien -yhtistykseh, se on muailman katolikkoin joukko, kudai puolistau rauhua da oigienmugažuttu. Pappi pani hänen Ven'an da Ukrainan välihizen konfliktan sovittajakse.

Žan-Mark Avelin (Frantsii) on Marsel’an arhiepiskoppu, 66 vuottu. Prostoi ristikanzu, pagizii, šuutkakas, Franciskan mielikuvien kannattai, enne kaikkie ulgomualemuuttokyzymyksis sego yhtevyksis isluamalazeh muailmah. Häi on vagavu älylline ristikanzu, teolougien da filosoufien douhturi[16].

Konkluavukundu mualoin da alovehien mugah 21. sulakuudu vuvvennu 2025
     Itualii 17
     muu Jevrouppu 36
     Pohjas-Amierikku 20
     Suvi-Amierikku 17
     Afriekku 18
     Aazii 23
     Okeanii 4
Kaikkiedah valliččijoi 135

Huomavukset

  1. ↑ 1 2 Conclave to elect new pope to start on May 7, source says (англ.). Reuter's (28. sulakuudu 2025).
  2. ↑ 1 2 Pro eligendo Pontifice: выборы Папы – это возвращение Петра - Vatican News (7 oraskuudu 2025). Kačondan päivymiäry: 7. oraskuudu 2025.
  3. ↑ Кардиналы на конклаве избрали нового папу римского, Interfax.ru (8 oraskuudu 2025). Kačondan päivymiäry: 8. oraskuudu 2025.
  4. ↑ Losacco, Riccardo Maria. Что такое Конклав и как избирается новый Папа?, Agenzia Nova (21 sulakuudu 2025). Kačondan päivymiäry: 21. sulakuudu 2025.
  5. ↑ 1 2 Cindy Wooden. Pope Francis has died. Here’s what happens next. - OSV News (амер. англ.). www.osvnews.com (21. sulakuudu 2025). Kačondan päivymiäry: 21. sulakuudu 2025.
  6. ↑ Papal Conclave: how the next pope is elected, Theos Think Tank (24 tuhukuudu 2025). Kačondan päivymiäry: 21. sulakuudu 2025.
  7. ↑ 1 2 3 How is a new pope chosen? The papal conclave process explained., Business Insider (21 sulakuudu 2025). Kačondan päivymiäry: 21. sulakuudu 2025.
  8. ↑ What happens after a Pope dies: The Vatican’s process of papal succession explained - CNBC TV18, CNBCTV18 (21 sulakuudu 2025). Kačondan päivymiäry: 21. sulakuudu 2025.
  9. ↑ 1 2 3 4 The Next Pope: Who Are The Frontrunners to Succeed Pope Francis? (англ.). The Newsweek (21. sulakuudu 2025).
  10. ↑ Here's how a conclave elects a new pope | CBC News, CBC. Kačondan päivymiäry: 21. sulakuudu 2025.
  11. ↑ Первое голосование на выборах Папы Римского не принесло результата, TACC. Kačondan päivymiäry: 7. oraskuudu 2025.
  12. ↑ Sistine Chapel prepared to host Cardinals for conclave on May 7 - Vatican News (3 oraskuudu 2025). Kačondan päivymiäry: 7. oraskuudu 2025.
  13. ↑ Второй тур голосования на конклаве не привел к избранию Папы Римского, TACC (8 oraskuudu 2025). Kačondan päivymiäry: 8. oraskuudu 2025.
  14. ↑ В Ватикане избрали нового папу римского, Коммерсантъ (8 oraskuudu 2025). Kačondan päivymiäry: 8. oraskuudu 2025.
  15. ↑ Who will the next pope be – and how are they chosen?, The Week (5 sulakuudu 2023). Kačondan päivymiäry: 21. sulakuudu 2025.
  16. ↑ Who might succeed Pope Francis? Nine possible candidates (англ.). Reuter's (21. sulakuudu 2025).
Lähteh - "https://olo.ruwiki.ru/w/index.php?title=Vuvven_2025_konkluavu&oldid=126352069"