Aleksei Smirnov

Aleksei Sem'onovič Smirnov
Aleksei Sem'onovič Smirnov
Roindupäivy	25 pakkaskuudu (7. tuhukuudu) 1917
Roindukohtu	P'al'cevo-kylä, Bežeckoi ujezdu, Tverin gubernii, Ven'an valdukundu
Kuolendupäivy	7. elokuudu 1987 (70 vuottu)
Kuolendukohtu	Moskovu, Ven'an federatiivine socialistine nevvostotazavaldu, Nevvostoliitto
Kuulundu	Nevvostoliitto
Voiskien laji	Sodalendovoimat
Palvelun vuvvet	1938—1954
Arvonimi
Torat/voinat	Nevvostoliitto-suomelaine voinu (1939—1940)]],; Suuri Ižänmualline voinu

Aleksei Sem'onovič Smirnov (25. pakkaskuudu [7. pakkaskuudu] 1917, P'al'cevo, Tverin gubernii — 7. elokuudu 1987, Moskovu) on nevvostolaine lendäi, kaksikerdaine Nevvostoliiton urhomies.

Eloskerdu

Aleksei Smirnov oli roinnuhes 7. pakkaskuudu vuvvennu 1917 Tverin gubernien P'al'cevo-kyläs^[1] muanruadajan perehes. Oli karjalaine. Kuului Kogo Nevvostoliiton bol'ševiekkoin kommunistizeh partieh (vuvves 1941 Nevvostoliiton kommunistine partii). Loppi ei-tävvellizen keskiškolan, ruadoi raudusepänny raududorogustansiel Kalininas.

Ruskies Armies oli vuvves 1938 algajen. Samannu vuon loppi Odessan piluottoin sodalendoškolan da vuvven 1938 talvikuus oli Moskovan, sit Leningruadan sodaozaston lendovoimien ozastoloin lendäjänny. Smirnov oli Talvivoinan ozanottajannu vuozinnu 1939—1940.

Suuren Ižänmuallizen voinan aigu

Suuren Ižänmuallizen voinan frontal vuvven 1941 kezäkuus (nuorembi leitenantu) Smirnov oli joukon piälikönny da eskadriljan varapiälikönny Leningruadan, Volhovan, Voronežan, Luodehpuoleh da Kalininan frontil.

Vuvven 1943 elokuun mennes 28. gvardien hävityslendopolkan eskadriljan varapiälikkö (5. gvardien hävityslendodiviizii, 6. lendoarmii, Luodehpuolen frontu) gvardien kapinuanu A. S. Smirnov luadi 312 bojulenduo, 39 ilmubojulois sordi alah vihollizen 13 lendokonehtu.

Vuvven 1943 ligakuus gvardien majouru A. S. Smirnov oli 28. gvardien hävityslendopolkan eskadriljan piälikönny (5. gvardien hävityslendodiviizii, 11. hävityslendokorpussu, 3. lendoarmii) 1. da 2. Baltiekkumeren frontal. Vuvven 1944 syvyskuun mennes häi luadi 396 bojulenduo, sordi alah yksinäh 31 lendokonehtu da joukos yhten lendokonehen.

Vuvven 1945 pakkaskuus A. S. Smirnov vojuičči gvardien hävityslendopolkan varapiälikönny 3. Valgoven'an frontal.

Ilmubojulois nerokkahannu da luovannu lendäjänny A. S. Smirnov voinan aigah luadi 457 bojulenduo, oli 72 hyökkävykses vihollizenke, sordi alah vihollizen 35 lendokonehtu yksinäh da yhten joukos^[2], toizien tiedoloin mugah yksinäh sordi alah 34 lendokonehtu da 15 joukkolois^[3] (kirjalližuos tavan mugah mainitah vaiku lendäjän 34 omua voittuo).

Jälles voinua

Smirnovan kalmu Kuncevon kalmužimal Moskovas

Jälles voinua gvardien podpolkovniekku A. S. Smirnov oli lendopolkan piälikönny. Vuvvennu 1947 loppi Korgiet oficieroin lendotaktiekkukursit. Vuvves 1950 oli Moskovan sodaokrugan Sodalendovoimien lendotehniekan vahnembannu lendäi-instruktorannu. Vuvvennu 1952 hänele annettih polkovniekku-soda-arvonimi. Vuvves 1954 algajen Smirnov oli rezervas. Eli Moskovas. Ruadoi kinomehaniekannu Leningruadan piirin Rahvahan opastuksen piiriozaston fil'mukirjastos. Ruadoi kinomehaniekannu Moskovan Leningruadan piirin školas № 144 (Novopesčannaja-uuličču, kodi 15). Ei olluh korgei kazvol da yhtenaigalazien rahvahien sanoin mugah oli ylen vuadimattomannu ristikanzannu.

Kuoli 7. elokuudu vuvvennu 1987. On pandu muah Moskovas Kuncevon kalmužimal.

Palkindot

Nevvostoliiton Korgeviman Nevvoston Prezidiuman vuvven 1943 syvyskuun 28. päivän käskys Aleksei Smirnovale annettih Nevvostoliiton urhomiehen arvonimi da senke yhtes Ruskei Tiähti -medali boju-urhotegolois da urholližuos (№ 1213).

Nevvostoliiton Korgeviman Nevvoston Prezidiuman vuvven 1945 tuhukuun 23. päivän käskys Aleksei Smirnovale annettih toine Ruskei Tiähti -medali eskadriljan hyväs ohjuandas da urholližuos ilmubojulois Valgoven'al da Päivännouzu-Prussies (№ 4182).

On palkittu:

kahtel Leninan kunnivomerkil;
viijel Ruskien Flavun kunnivomerkil;
Aleksandr Nevskoin kunnivomerkil;
kahtel Ižänmuallizen voinan 1. astien kunnivomerkil;
Ruskien Tiähten kunnivomerkil;
medaliloil.

Musto

A. S. Smirnovan rinduvestos bronzas on azetettu Tverin alovehen Ruameškan kyläs.
Sen vestokuvan luadi Nikolai Tomskii.
Valdivollizes Tretjakovan gallereis on Nikolai Tomskoin luajittu A. S. Smirnovan rinduvestos.

Kačo ližäkse

Marija Smirnova

Huomavukset

↑ Nygöi — Ruameškan piiri, Tverin aloveh, Ven'a.
↑ М. Ю. Быков. Все Асы Сталина 1936—1953 гг.. — Научно-популярное издание. — М.: ООО «Яуза-пресс», 2014. — 1392 с. — (Элитная энциклопедия ВВС). — 1 500 экз. — ISBN 978-5-9955-0712-3.
↑ Н. Штучкин. Звеном в лобовую (ven.) // Авиация и космонавтика. — М., 1973. — № 8. — С. 37.

Kirjalližus

Великая Отечественная война, 1941—1945 : энциклопедия / под ред. М. М. Козлова. — М. : Советская энциклопедия, 1985. — С. 656. — 500 000 экз.
Н. Штучкин. Звеном в лобовую (ven.) // Авиация и космонавтика. — М., 1973. — № 8. — С. 36, 37.

Linkat

Aleksei Smirnov (рус.). Muan urhomiehet -verkosivusto.
Могила на Кунцевском кладбище, уч. 9.

[1] Nygöi — Ruameškan piiri, Tverin aloveh, Ven'a.

[2] М. Ю. Быков. Все Асы Сталина 1936—1953 гг.. — Научно-популярное издание. — М.: ООО «Яуза-пресс», 2014. — 1392 с. — (Элитная энциклопедия ВВС). — 1 500 экз. — ISBN 978-5-9955-0712-3.

[3] Н. Штучкин. Звеном в лобовую (ven.) // Авиация и космонавтика. — М., 1973. — № 8. — С. 37.

[1]

[2]

[3]