Dobrinin Prokopii Ivanovič

Dobrinin Prokopii Ivanovič
Dobrinin Prokopii Ivanovič
Roindupäivy	13. kevätkuudu 1909
Roindukohtu	Jakutsku[d], Ven'an valdukundu[d];
Kuolendupäivy	9. ligakuudu 1966 (57 vuottu)
Kuolendukohtu	Moskovu, Nevvostoliitto;
Mua	Ven'an valdukundu[d]; Ven'an federatiivine socialistine nevvostotazavaldu[d]; Nevvostoliitto;
Toimindu	kuvanvestäi
Palkindot da arvonimet	; Jakutien avtonoumizen socialistizen nevvostotazavallan taidoalan arvostettu ruadai

Prokopii Ivanovič Dobrinin (28. tuhukuudu vuvvennu1909, Jakutsku, Ven’an valdukundu — 9. ligakuudu vuvvennu 1966, Moskovu, Ven’an federatiivine socialistine nevvostotazavaldu, Nevvostoliitto) on nevvostolaine kuvanvestäi, Jakutien avtonoumizen socialistizen nevvostotazavallan taidoalan arvostettu ruadai (vuvvennu 1947), Ven’an federatiivizen socialistizen nevvostotazavallan taidoalan arvostettu ruadai (vuvvennu 1957)^[1].

Eloskerdu

Prokopii Dobrinin oli roinnuhes 28. tuhukuudu (13. kevätkuudu) vuvvennu 1909 Jakutskan linnas ruadajan suureh pereheh.

Neron Prokopies huomai hänen enzimäine piirustuksen opastai I. Ohlopkov.

Vuvvennu 1926 häi hyvin loppi toizen astien školaopastundan.

Vuvvennu 1932 loppi taido-tehniellizen instituutan. Vuvvennu 1936 — Kogo Ven’an mualuamistaijon, vestokuvan da arhitektuutan Taidoakadiemien Piiteris.

Jakutien johtokunnan tilavukses Dobrininan malliloin mugah luajittih äijy keruamiekkuastemallii Jakutien kanzallizen ornuamentanke.

P. I. Dobrinin. Kivikukku-fontuanu. VDNH, Moskovu

Oli Suuren Ižänmuallizen voinan ozanottai, vahnembi leitenantu, 257. ammundubriguadan rotan piälikkö, on palkittu Ruskei Tiähti- da Ižänmuallizen voinan II astien -kunnivomerkilöil sego bojumedaliloil. Vuvvennu 1944 pahan ruaniteksen jälgeh häi tuli järilleh Moskovah (varah sluužbaspäi työttih vuvvennu 1946), kus eli da ruadoi dostalin oman ijän. Kuoli siegi 9. ligakuudu vuvvennu 1966^[1]^[2].

P. I. Dobrinin. Kuldaine tähky -fontuanu. VDNH, Moskovu

Ruavot

Jakutien rahvahan taidoilijan P. P. Romanovan portriettu -vestokuva, vuvvennu 1947
ven. "Туйаарыма Куо", vuvvennu 1955, farfouru
ven. "Олонхосут", vuvvennu 1955, majoliekku
ven. "Якутка с песцом", vuvvennu 1955, majoliekku
L. M. Gabiševan portriettu -vestokuva, vuvvennu 1955, bronzu
ven. "Навеки вместе", vuvvennu 1957, farfouru
Ven'an rahvahan ozuttelijan A. I. Jegorovan portriettu -vestokuva, vuvvennu 1960, mruamoru
ven. "Пой, шаман, солнцу!", vuvvennu 1961, majoliekku
Pajattajan Angelina Iljinan portriettu -vestokuva, vuvvennu 1961, biskvittu
ven. "Якут-охотник", vuvvennu 1963, mruamoru;
Kivikukku-fontuanu (vuvvet 1952—1954)
Kuldaine tiähti -fontuanu (ven.) (olo. (vuvvet 1951—1953; yhtes arhitektoru K. T. Topuridzenke)
ven. "Иван-царевич", vuvvennu 1947
ven. "Ненаписанная сказка", vuvvennu 1956
ven. "Чурумчуку",vuvvennu 1957
ven. "Конёк-горбунок", vuvvennu 1961
Peldokukku ženihän Bergenanke — vestoskogomus (vuvvennu 1959)

Huomavukset

↑ ¹ ² Национальный художественный музей Республики Саха (Якутия) (неопр.). Kačondan päivymiäry: 23. pakkaskuudu 2019. Arhiviiruittu 24. pakkaskuudu 2019
↑ ru.rodovid.org (неопр.). Kačondan päivymiäry: 25. kezäkuudu 2022. Arhiviiruittu 5. kevätkuudu 2016

Linkat

Dobrinin Prokopii Ivanovič "Rodovodal". Ezi-ižien da jälgeläzien sugupuu
"Вторник" хаһыат, № 18 (1111) 12.05.2009

[autogenerated1-1] ¹ ² Национальный художественный музей Республики Саха (Якутия) (неопр.). Kačondan päivymiäry: 23. pakkaskuudu 2019. Arhiviiruittu 24. pakkaskuudu 2019

[autogenerated3-2] ru.rodovid.org (неопр.). Kačondan päivymiäry: 25. kezäkuudu 2022. Arhiviiruittu 5. kevätkuudu 2016

[1]

[2]