Filoulogan päivy
| Filoulogan päivy | |
|---|---|
 M. V. Lomonosovan mustopačas Moskovan valdivonyliopiston piärakenduksen ies. 2016 | |
| Tiippu | Ammatilline pruazniekku |
| Merkičys | merkitä filoulogoin panostu kieli- da kul’tuuruperindön säilyttämizes |
| Pietäh |
 Ven'anmua Valgoven'a |
| Päivymiäry | 25. oraskuudu |
| Liittyy | filolougieh |
Filoulogan päivy on niilöin ammattipruazniekku, kenen eloksenruavokse rodih filolougii. Ven'al pruazniekkua pietäh hedi Slavjuanoin kirjukielen da kul'tuuran päivän jälles — 25. oraskuudu.
Pruazniekku yhtistäy kielentutkijoi, kirjalližuontutkijoi, kielen da kirjalližuon alan opastajii, kirjastonhoidajii, kiändäjii da kaikkii, ken on filolougizen opastuksen suannuh.
Iče filolougii (muinas-grec. φιλολογία, "sanan suvaičendu") on joukko opastusainehis (kielitiedo, kirjalližuontiedo, tekstolougii da toizet), kudamat tutkitah kirjutettuloi tekstoi stiilin, kielen da syväindön sellittelyn puoles da tietyn yhteiskunnan hengellizen kul'tuuran olemuttu.
Filoulogan päiviä pietäh sežo Valgoven'al. Toizis mualois 8. syvyskuudu pietäh Kanzoinvälisty kirjutustaijon päiviä, sen pani alguh UNESCO[1].
Histourii
Filolougien histourii
.jpg)
Filolougii on roinnuhes tiijonnu XVII vuozisual Jevroupas. Sen ielolijoinnu oli tiedo, kudaman tutkimuksen kohtannu oli kieli, kul'tuuru, filosoufii. Jo III vuozisual enne meijän aijanluguu oldih enzimäzet kommentuariet tekstoih Grecies da Muinas-Indies[2].
Ven’al ven’an kieleh nähte tiijon alguhpanijannu XVIII vuozisual rodih M. V. Lomonosov. Sana filolougii tulou vastah hänel da sih nähte pagizou V. K. Trediakovskii:
"…keskipäivän päiviä kirkahembi, se kai filolougii … on iče kui elokvencii, kudai ohjuau, suurendau, lujoittau…, kaikkiel läpettäy da yhtistäy kaikkii tiedoloi, sendäh ku net elokvencien kauti paistah"[3].
"Sanatiedoloi" ruvettih puaksuh sanomah filolougizikse vaste vuozisuan XIX puolivälis. Enzimäi oli annettu nimi Piiterin valdivonyliopiston histourii-filolougizele tiedokunnale (vuodessah 1850 histourien da sanatiedoloin tiedokundu), sit K. P. Zeleneckii kirjutti "Johtandan yhtehizeh filolougieh" vuvvennu 1853. Filolougii-terminän tulendu leviembäh käyttöh tuli Ven'an enzimäzes erillizes tiedožurnualas "Filolougizet Kirjutukset" (ven. "Филологические Записки", kudaman toimittajannu oli A. A. Hovanskoi da se piäzi ilmah Voronežas vuvves 1860 algajen[2].
Filolougien merkičys aijan myödäh oli muuttunuh. Filolougiedu ruvettih ellendämäh kui kogonažuttu tiedolois, kudamat tutkitah rahvahan kul'tuurua, kirjalližuttu, histouriedu da kieldy.
Pruazniekan histourii
Enzikerdua Filoulogan päiviä piettih nevvostoaijannu M. V. Lomonosovan nimizes Moskovan valdivonyliopistos 25. oraskuudu vuvvennu 1989 opastajien da opastujien alguhpanos. Tämä tapahtumu pani alguh perindön, kudai terväh rodih kuulužakse akadiemizes piiris[1].
Vuvves 1992 Moskovan valdivonyliopiston filolougien tiedokundu pidäy Filoulogan päiviä ei 25. oraskuudu, a talven enzimäzenny piätteniččän filolougizen tiedokunnan perustandan päivän mustokse, se oli talvikuun allus vuvvennu 1941[4].
Piendy
Sinäpiän yliopistolois da kul'tuurulaitoksis on tavannu pidiä konsertoi, pyöryžii stolii, kilboi, paginoinpiendöi ven’an kieleh da kirjalližuoh nähte da muudu piduo[1]
_05.jpg)
Opastujien keskes eläy uskomus sit, ku Filoulogan päivänny on diploman väitändy, sit se menöy hyvin[1].
Merkičys
Pruazniekan merkičys on sit, ku filolougiedu tunnustetah tärgienny tiijonnu, ku kiitetäh tämän alan opastajii, tiedomiehii da ammattimiehii heijän ruavos da panokses kieli- da kul’tuuruperindön säilyttämizeh. Tämä päivy avvuttau popul’ariziiruija tiedoloi kieles da kirjalližuos suuren rahvasjoukon ies[5].
XX vuozisuan kuulužu filoulogu D. S. Lihačov sanoi filolougiedu "kaikkien yhtevyksien yhtevyksekse" da sidä roulii pidi tärgienny[6]:
Se yhtistäy histouriellizen lähtehtiijon kielitiijonke da kirjalližuontiijonke. Se andau levien aspektan tekstan histourien tutkimizele. Se yhtistäy kirjalližuontiijon da kielitiijon tevoksen stiilin tutkimizes. <…> Oman luondehen mugah filolougii on antiformalistine, sendäh ku opastau oigieh ellendämäh tekstan ajatustu, olgah se histourielline libo kaunehkirjalline mustomerki.
Kul'tuuras
- Ylen liijantarkallizii ristikanzoi filoulogoin kielinormien noudamizen kyzymyksis (da ei vaiku niilöi) sanotah ven. граммар-наци.
Huomavukset
- ↑ 1 2 3 4 Когда отмечают День филолога в 2025 году, РБК Life. Kačondan päivymiäry: 17. sulakuudu 2025.
- ↑ 1 2 День филолога 2025: какого числа, история и традиции праздника, Комсомольская правда. Kačondan päivymiäry: 17. sulakuudu 2025.
- ↑ Тредиаковский В. К. 1745. — Цит. по ст.: Аннушкин В. И. «Филология — словесность — языкознание в классической русской традиции и современном научно-педагогическом процессе». Kačondan päivymiäry: 3. talvikuudu 2011. Arhiviiruittu 3. elokuudu 2014
- ↑ День филолога собирает друзей. Филологический факультет МГУ имени М. В. Ломоносова. Kačondan päivymiäry: 18. sulakuudu 2025.
- ↑ Андреева, 2015, с. 223, 226.
- ↑ Хрулёв, 2019, с. 409.
Kirjalližus
- Андреева С. М. Филология как источник национального сознания и национальной культуры // Вестник Белгородского государственного технологического университета им. В. Г. Шухова. — 2015. — № 1. — С. 223—226.
- Хасанова О. О. Образ героя-филолога в современной прозе // Мир науки и мысли. The World of Science and Ideas. — 2023. — № 2. — С. 95—99.
- Хрулёв В. И. Филология в нашей жизни // Вестник Башкирского университета. — 2019. — № 2. — С. 408—413.
Linkat
- Список известных российских филологов // Esaulov.net
- В честь праздника по чашечке эКспрессА: мемы в честь Дня филолога // 12 канал