Il'l'an Vodlajärven pogostu

Свято-Ильинская Водлозерская пустынь
	Manasteri
Свято-Ильинская Водлозерская пустынь
	Il'l'an pogostu
	; Ильинский погост Il'l'an pogostu Puudogan piirin kartal
	62°22′40″ с. ш. 36°54′30″ в. д.GЯO
Mua	Ven'anmua
Sijoittumine	Puudogan piiri, Kuganavolokan kyläkundu
Konfessii	Pravosluavii
Jeparhii	Petroskoin da Karjalan jeparhii
Tiippu	Miesmanasteri
Enzimäine mainičendu	vuvvennu 1592
Perustandan päivymiäry	XVI vuozisual
Huonukset
	Il'l'an da Jumaldoman Uspen'n'an kirikkö, kellojallat; nostamizilleh olii uuzi Ioann Ristijän kirikkö; velleshuonukset.
Kuulužat eläjät	igumen Kirprian (Griščenko); ijerodiakon Martirii.
Vahnembi	igumen Kirprian (Griščenko)
Stuatussu	ОКН № 1010050000№ 1010050000
Tila	toimii
	Медиафайлы на РУВИКИ.Медиа

Pyhän Il'l'an Vodlajärven pogostu (ven. Свято-Ильи́нский Водлозе́рский пого́ст) on Ven'an pravosluavizen kirikön Petroskoin da Karjalan jeparhien miesmanasteri Vodlajärven kanzallizen puuston alovehel Vodlajärven Pieni Kolgostrov -suarel. On arhitektuuran mustomerkinny federuallizen merkičyksenke, puuhizen arhitektuuran kul’tuezimerkinny Karjalas.

Sijoittumine

Il'l'an pogostu on Vodlajärven kanzallizen puuston alovehel Pieni Kolgostrov -suarel, kudamua nygöi sanotah Il'l'ansuarekse, Vodlajärven järven pohjazes ozas. Piästä sinne voibi vaiku vetty myöte. Nelli kilometrii päivännouzuh päi suarel on lähimäine kylä Kanzanavolok (ven.) (olo..

Histourii

Olemas olijan perindötiijon mugah Il'l'an pogostu on roinnuhes vahnal paganalazel kohtal, kus annettih verhoi paikallizet heimot, kudamat elettih sie novgorodalazien tulendua enne. Ga uskottavembannu on moine mieli, ku pogostan XVI vuozisual perustettih manuahat, kudamat mendih Soloveckoloile suarile. Enzikerdua sit mainitah Novgorodan mitropoliitan Varlaaman (ven.) (olo. ven. «Жалованная грамота»-kirjas, kudai annettih vodlajärveläzile vuvvennu 1592.

Il'l'u Prorokan kirikkö

Il'l'an pogostua čomendau Il'l'u Prorokan puuhine kirikkö, kudaman nostettih kupolukirikön vahnale kohtale paikallizet kirvesmiehet uskovazien varoih vuvvennu 1798. Nostamizen pohjannu oli ammatillizien arhitektoroin valmistettu da Anuksen konsistourien (ven.) (olo. hyväksytty projektu. Hengellizet vallasolijat ei annettu lubua nostua uuttu kirikkyö vahnan kirikön mallin mugah, käskiettih riiččie vahnu kirikkö, a sen sijah nostua uuzi "pluanan jyttyöh". Arhitektoru A. V. Opolovnikovan (ven.) (olo. mielen mugah (kudai enzikerdua vuvvennu 1947 tutki da miäräi kirikön) kirikkyö nostettih eri aijoinnu. Sen muinazimannu ozannu on nellikkömuodo, kudamah jälles liitettih syöndyperti da kellojallat. Kellojalgoin piäs allus oli kupolu, kudai jyrkästi kačoi yläh.

XIX—XX vuozisualoin rajal mustomerki uvvistettih, kellojallois otettih kupolu — sen sijah azetettih lačču "puolikumpolu" bašn’anke. Kellojallat piälystettih lavvoil. Kirikön salvoksien da syöndypertin piälystämine yhtisti rakenduksen kai elementat yhtehizeh salvattuh massah; hävitettih katettu rippui pertiväli, kudai yhtisti kellojallat da senčoin, sežo kaksi krinčua. Uvvistettih syväinpuoligi: vahnan ikonostuasan sijah azetettih uuzi, kudai "oli luajittu arhitektuuran siändölöin mugah". Uuzi Anuksen nostandu- da tiekomissien hyväksytty ikonostuassu oli tavalline XIX vuozisuan toizen puoliškon aigaine eklektiekkutevos. Lavvoil piälystettih kirikön lait da seinät.

Aidu aiduveriälöin da kauppulaučoinke

Il'l'an pogostan toizennu ominažuonnu on parziaidu. Se on lujoitettu parzisalvoksil da katettu kaksipuolizel levol. Moizet aijat, kudamat juohatetah vahnua linnoitustu, enne oldih monis manasterilois da pogostois. Tämä aidu oli ezimerkinny Kižin pogostan aijan nostamizele.

Aijas oli luajittu laučat, kus muanruadajat da kauppumiehet myödih omii tavaroi pruazniekkoin da jarmankoin aigah. Vikse pruazniekkumyöndäs oli hyviä tuloidu, sendäh ku rinnal olijale suarele Kolgostrovale oli luajittu suuret varastot kauppumiehien tavaroih niškoi.

Vuozinnu 1930 luageriloih puututtih Il’l’an pogostan papit da uskovazet, sendäh se tyhjeni.

Nygyaigaine manasteri

Vuvvennu 1991 algavui manasterin ruavon elävyttämine.

Vuvves 2003 Il’l’an pogostal pietäh sluužbii. Vuvvennu 2004 Vodlajärven kanzallizen puuston johtai Oleg Červ'akov rodih papikse da Il'l'an kirikön ižändäkse.

23. talvikuudu vuvvennu 2006 Ven’an pravosluavizen kirikön Pyhän Sinodan piätökses Il’l’an pogostale perustettih miesmanasteri Pyhän Il’l’an Vodlajärven miemanasterimua. Uvves manasteris ruatah igumen Kiprian (Griščenko), ijeromanuahu da ijerodiakonu, inokku da manuahoikse valmistujat.

Pogostan kuulužat rahvas

Il'l'an pogostan manuahoikse valmistujien joukos vuvves 2000 vuodessah 2003 oli ižä Nil, mieros Aleksei Savlenkov (1955—2003), enne oli ven. «Тайное голосование»-rokjoukon muuzikkumiehenny). Ižä Nilua tapoi elokuul vuvvennu 2003 kaksi manuahoikse valmistujua, kudamienke häi rubei riidelemäh, ku net kurittih sluužban aigah^[1];
2. kylmykuudu vuvvennu 2015 Vodlajärvel kuoli ijeromanuahu Il’l’u^[2].