Kanzoinväline rauhoitettuloin alovehien päivy
| Kanzoinväline rauhoitettuloin alovehien päivy | |
|---|---|
 Kanzalline Abisku-puusto. Enzimäine ruoččilaine puusto Pol’arnoin kruugan tagavozel alovehel | |
| Pandih alguh | vuvvennu 2000 Kanzoinvälizen luonnonsuojeluliiton alguhpanos |
| Pietäh | joga vuottu |
| Päivymiäry | 24. oraskuudu |
| Liittyy | vuvvennu 1909 kanzallizien puustoloin perustandah Ruočis |
Kanzoinväline rauhoitettuloin alovehien päivy on pruazniekku, kudamua pietäh joga vuottu 24. oraskuudu kogo muailmas Kanzoinvälizen luonnonsuojeluliiton alguhpanos. Se on rauhoitettuloin alovehien akkiloiččijoin da vardoiččijoin ammatillizii pruazniekkoi.
Histourii
24. oraskuudu vuvvennu 1909 Ruočis perustettih kanzalline puusto. Se mua rodih enzimäzekse Jevroupas, kus pandih alguh kanzallizien puustoloin da rezervuattoin sistiemu.
Kanzoinvälisty rauhoitettuloin alovehien päiviä pietäh vuvves 2000 joga vuottu Kanzoinvälizen luonnonsuojeluliiton alguhpanos. Sen piätarkoituksennu on luonnon da elättimuailman säilyttämine[1][2].
Ven'al on erilline Rauhoitettuloin alovehien da kanzallizien puustoloin päivy, kudamua pietäh 11. pakkaskuudu. Se on sovitettu muan enzimäzen rauhoitetun — Barguzinskoin alovehen perustandah.
Pruazniekan perindöt
Sinäpiän puustoloin da rauhoitettuloin alovehien alovehil avatah temuattizii ozutteluloi, pietäh ekskursieloi, luvendoloi luonnonsuojelemizes, festivualiloi da toizii pidoloi.
Rauhoitetut alovehet
Rauhoitettu aloveh on alovehen libo vezistön oza, kudamal on kielletty ristikanzan toimindu elätti- da kazvimuailman säilyttämizekse, sežo koskiloin, muinazien luolien da kallivoloin säilyttämizekse[3].
Muailman enzimäine rauhoitettu aloveh perustettih Šri-Lankas III vuozisual enne meijän aijanluguu. Silloi Devanampijatissa-tsuari omas erillizes käskys kieldi omii kanzalazii käymäs suaren erähile ozile, säilyttäjen niilöi omah ičeh da omih jälgeläzih niškoi[4].
Kanzoinvälizen luonnosuojeluliiton tiedoloin mugah vuvvennu 2024 muailmas on 6555 kanzallistu puustuo da enämbi 630 luonnon biosfieristu rauhoitettuu alovehtu, kudamat ollah 119 muas[5].
Muailman suurin rauhoitettu aloveh on Afriekas. Se on luajittu kolmen kanzallizen puuston perustandan vuoh — Kanzallizen Kr’ugeran puuston Suvi-Afriekan tazavallas, Kanzallizen Limpopo-puuston Mozambikas da Kanzallizen Gonarežu-puuston Zimbabves yhtiständäl. Sen kogonaine pinduala on 35 tuhattu nellikkökilometrii[6]. Eräs pienimii rauhoitettuloi alovehii, Galičan mägi on Ven’al. Sen pindula on kaikkiedah 2,3 km²[7].
Gallerei
Serengeti. Kanzalline puusto Tanzuanien pohjazes.
Barguzinskoi rauhoitettu aloveh. Ven’a (Bur’atii)
Šri-Lankan kanzalline puusto
Vilpattu. Šri-Lanka. Muailman muinazin rauhoitettu aloveh
Kanzoinväline Limpopo-puusto. Kaikis suurin muailmas
Huomavukset
- ↑ 24 мая отмечается Международный день заповедников. gorodirkutsk.ru. Город Иркутск.РУ (22. oraskuudu 2019). Kačondan päivymiäry: 25. sulakuudu 2025.
- ↑ Заповедный мир "Ненецкий", Русское географическое общество (24 oraskuudu 2023). Kačondan päivymiäry: 25. sulakuudu 2025.
- ↑ Что такое заповедник, и чем он отличается от заказника: примеры, Моя планета. Kačondan päivymiäry: 25. sulakuudu 2025.
- ↑ Национальные парки Шри-Ланки. travellanka.ru. Kačondan päivymiäry: 25. sulakuudu 2025.
- ↑ Тамара Казарина. Заповедные места, ТАСС. Kačondan päivymiäry: 25. sulakuudu 2025.
- ↑ В Африке создан крупнейший национальный парк, РИА Новости (11 talvikuudu 2002). Kačondan päivymiäry: 25. sulakuudu 2025.
- ↑ Международный день заповедников, Парламентская газета (24 oraskuudu 2019). Kačondan päivymiäry: 25. sulakuudu 2025.