Rauhoitettuloin alovehien da kanzallizien puustoloin päivy
| Rauhoitettuloin alovehien da kanzallizien puustoloin päivy | |
|---|---|
 Nevvostoliiton poštumarku | |
| Tiippu | Virralline pruazniekku; ekolougine pruazniekku |
| Pandih alguh | vuvvennu 1997 Koskemattoman luonnon suojelukeskuksen da Muailman koskemattoman luonnon fondan (WWF) alguhpanos |
| Pietäh | Ven'al |
| Päivymiäry | 11. pakkaskuudu |
| Liittyy | Barguzinan rauhoitetun alovehen perustandas |
Rauhoitettuloin alovehien da kanzallizien puustoloin päivy on virralline pruazniekku, kudamua pietäh Ven'al ekolougizien yhtistyksien alguhpanos joga vuottu 11. pakkaskuudu[1]. Käsky enzimäzen Barguzinan rauhoitetun alovehen perustandas (Bur'atien tazavaldu) allekirjutettih 29. talvikuudu vuvvennu 1916 (11. pakkaskuudu uvven stiilin mugah).
Ven'an Federacies eriže suojeltavien luonnonalovehien perustandu on luonnonsuojelutoimindan effektiivizii muodoloi.
Histourii da piendy
Rauhoitettuloin alovehien da kanzallizien puustoloin päivy on nuori pruazniekku ekoulogoin kalenduaras. Sidä ruvettih pidämäh vuvves 1997 algajen. Juuri sinävuon Koskemattoman luonnon suojelukeskus da Muailman koskemattoman luonnon fondu kehoitettih pidiä Ven'an Federacies joga vuottu Rauhoitettuloin alovehien da kanzallizien puustoloin päiviä.
Ekoulogoin vallittu Rauhoitettuloin alovehien da kanzallizien puustoloin päivän päivymiäry — 11. pakkaskuudu ei olluh petties vallittu. Juuri sinäpiän vuvvennu 1916 Bur'aties perustettih Ven'an valdukunnan enzimäine valdivolline rauhoitettu aloveh, kudai sai nimen Barguzinan rauhoitettu aloveh (sendäh ku on sijoitunnuh Barguzinan mägiharjandehen päivännouzupaltiel).
Sygyzyl vuvvennu 1916 Ven'al hyväksyttih enzimäine oigevusaktu, kudai rubei ohjuamah rauhoitettuloin alovehien perustandua da ruaduo "Ruahoitettuloi mečästysalovehii koskijoin siändölöin luadimizes", se jullattih 30. ligakuudu vuvvennu 1916 ilmahpiässyöh Halliččijan senuatan alazeh "Halličuksen zakonoin da käskylöin kogomukseh".
29. talvikuudu vuvvennu 1916 (11. pakkaskuudu uvven stiilin mugah) Ven'al perustettih muan enzimäine rauhoitettu aloveh — Barguzinan rauhoitettu aloveh Baikalan rannal, kudai ruadau tänäpäigi. Rauhoitettu aloveh perustettih Enzimäzen muailman voinan aigah, mi ozuttau Ven'an valdivon kiinnostustu rauhoitettuloin alovehien perustandah.
Jälles, vuodessah 2020, perustetah vie 11 rauhoitettuu alovehtu. Saratovan alovehel — ven. «Саратовский степной», Urualal — "Šaitan-Таu", Siberis — ven. «Белозерский», ven. «Степной», ven. «Васюганский», ven. "Барабинский", Baikalantagavuos — ven. «Джидинский», Loittozes Päivännouzus — ven. «Большое Токко», ven. «Среднекурильский» da rauhoitettu aloveh ven. «Медвежьи острова» ei loitton Čukotkan rannikos. Rauhoitettuloin alovehien ližäkse perustetah 10 kanzallistu puustuo.
Täl aigua Ven'al on läs 12 tuhattu eri eriže suojeltavua luonnonalovehtu, kudamien kogonaine pinduala on 203 miljonua gektuarua (niilöin luvus mannermuat syväinpuolizien vezistölöinke — 193 miljonua gektuarua libo 11,3 % muan kogonazes pindualas). Eniten tärgiet luonnon da muan eriluadužuon säilyttämizes luonnonkompleksat da objektat ollah eriže suojeltavis luonnonalovehis federuallizen merkičyksenke, sen perustannu on 102 valdivollistu luonnon rauhoitettuu alovehtu, 42 kanzallistu puustuo da 71 valdivollistu luonnonsuojelualovehtu.
Tämän ainavoluaduzen eriže suojeltavien luonnonalovehien sistieman rodivundu on Ven'an erähii tärgielöi luonnonsuojelusuavutuksii.
Eriže suojeltavien luonnonalovehien sistiemu sai intensiivizen kehityksen vuvves 1992 algajen: sit aijas Ven'al on perustettu 28 uuttu rauhoitettuu alovehtu, 25 kanzallistu puustuo da 11 federuallistu luonnonsuojelualovehtu. Sit aijas rauhoitettuloin alovehien, kanzallizien puustoloin da federuallizien luonnonsuojelualovehien kogonaine pinduala on suurendettu läs 80 %.
Talvikuul vuvvennu 2011 Ven'an Federacien halličus hyväksyi Eriže suojeltavien luonnonalovehien kehityskoncepcien vuodessah 2020, sen luadijannu oli Ven'an Luonnonvaroin ministerstvu. Koncepcies käzitelläh zakonoin da valdivollizen ohjuandan parandamistu, Eriže suojeltavien luonnonalovehien talovus-, raha- da ruadokunnan tugie, luonnonkompleksoin suojelun järjestämisty, kul'tuuruperindön säilyttämisty, opastusmatkailun, kanzoinvälizen yhtesruavon kehittämisty da Eriže suojeltavien luonnonalovehien verkon levendämisty.
Kačo ližäkse
Huomavukset
Linkat
| Ekolougizet päivät da pruazniekat | |
|---|---|
| Дни |
|
 |
Параметр text не задан |