Rauhoitettuloin alovehien da kanzallizien puustoloin päivy

Rauhoitettuloin alovehien da kanzallizien puustoloin päivy
Nevvostoliiton poštumarku
Tiippu	Virralline pruazniekku; ekolougine pruazniekku
On pandu alguh	vuvvennu 1997 Koskemattoman luonnon suojelukeskuksen da Muailman koskemattoman luonnon fondan (WWF) alguhpanos
Pietäh	Ven'al
Päivymiäry	11. pakkaskuudu
On kiini	Barguzinan rauhoitetun alovehen perustandas

Rauhoitettuloin alovehien da kanzallizien puustoloin päivy on virralline pruazniekku, kudamua pietäh Ven'al ekolougizien yhtistyksien alguhpanos joga vuottu 11. pakkaskuudu. Käsky enzimäzen Barguzinan rauhoitetut alovehen perustandas (Bur'atien tazavaldu) oli allekirjutettu 29. talvikuudu vuvvennu 1916 года (11. pakkaskuudu uvven stiilin mugah).

Ven'an Federacies eriže suojeltavien luonnonalovehien perustandu on luonnonsuojelutoimindan effektiivizii muodoloi.

Histourii da piendy

Rauhoitettuloin alovehien da kanzallizien puustoloin päivy on nuori pruazniekku ekoulogoin kalenduaras. Sidä ruvettih pidämäh vuvves 1997 algajen. Juuri sinävuon Koskemattoman luonnon suojelukeskus da Muailman koskemattoman luonnon fondu kehoitettih pidiä Ven'an Federacies joga vuottu Rauhoitettuloin alovehien da kanzallizien puustoloin päiviä.

Ekoulogoin vallittu Rauhoitettuloin alovehien da kanzallizien puustoloin päivän päivymiäry — 11. pakkaskuudu ei olluh vallittu petties. Juuri sinäpiän vuvvennu 1916 Bur'aties oli perustettu Ven'an valdukunnan enzimäine valdivolline rauhoitettu aloveh, kudai sai nimen Barguzinan rauhoitettu aloveh (sendäh ku on sijoitunnuh Barguzinan mägiharjandehen päivännouzupaltiel).

Sygyzyl vuvvennu 1916 Ven'al oli hyväksytty enzimäine oigevusaktu, kudai ohjuas rauhoitettuloin alovehien perustandua da ruaduo "Ruahoitettuloi mečästysalovehii koskijoin siändölöin luadimizes" da oli juallattu 30. ligakuudu vuvvennu 1916 ilmahpiässyöh "Halličuksen zakonoin da käskylöin kogomukseh", kudai oli Halliččijan senuatan alazennu.

29. talvikuudu vuvvennu 1916 (11. pakkaskuudu uvven stiilin mugah) Ven'al perustetah muan enzimäine rauhoitettu aloveh — Barguzinan rauhoitettu aloveh Baikalan rannal, kudai ruadau tänäpäigi. Rauhoitettu aloveh oli perustettu Enzimäzen muailman voinan aigha, mi ozuttau Ven'an valdivon kiinnostustu rauhoitettuloin alovehien perustandah.

Jälles, vuodessah 2020, perustetah vie 11 rauhoitettuu alovehtu. Saratovan alovehel — Šaitan-Таu", Siberis — ven. «Белозерский», ven. «Степной», ven. «Васюганский», ven. "Барабинский", Baikalantagavuos — ven. «Джидинский», Loittozes Päivännouzus — ven. «Большое Токко», ven. «Среднекурильский» da rauhoitettu aloveh ven. «Медвежьи острова» ei loitton Čukotkan rannikos. Rauhoitettuloin alovehien ližäkse perustetah 10 kanzallistu puustuo.

Täl aigua Ven'al on läs 12 tuhattu eri eriže suojeltavua luonnonalovehtu, kudamien kogonaine pinduala on 203 miljonua gektuarua (niilöin luvus mannermuat syväinpuolizien vezistölöinke — 193 miljonua gektuarua libo 11,3 % muan kogonazes pindualas). Eniten tärgiet luonnon da muan eriladužuon säilyttämizes luonnonkompleksat da objektat ollah eriže suojeltavis luonnonalovehis federuallizen merkičyksenke, sen perustannu on 102 valdivollistu luonnon rauhoitettuu alovehtu, 42 kanzallistu puustuo da 71 valdivollistu luonnonsuojelualovehtu.

Tämän ainavoluaduzen eriže suojeltavien luonnonalovehien sistieman rodivundu on Ven'an erähii tärgielöi luonnonsuojelusuavutuksii.

Eriže suojeltavien luonnonalovehien sistiemu sai intensiivizen kehityksen vuvves 1992: sit aijas Ven'al oli perustettu 28 uuttu rauhoitettuu alovehtu, 25 kanzallistu puustuo da 11 federuallistu luonnonsuojelualovehtu. Sit aijas rauhoitettuloin alovehien, kanzallizien puustoloin da federuallizien luonnonsuojelualovehien kogonaine pinduala oli suurendettu läs 80 %.

Talvikuul vuvvennu 2011 Ven'an Federacien halličus hyväksyi Eriže suojeltavien luonnonalovehien kehityskoncepcien vuodessah 2020, sen luadijannu oli Ven'an Luonnonvaroin ministerstvu. Koncepcies käzitelläh zakonoin da valdivollizen ohjuandan parandamistu, Eriže suojeltavien luonnonalovehien talovus-, raha- da ruadokunnan tugie, luonnonkompleksoin suojelun järjestämisty, kul'tuuruperindön säilyttämisty, opastusmatkailun, kanzoinvälizen yhtesruavon kehittämisty da Eriže suojeltavien luonnonalovehien verkon levendämisty.

Kačo ližäkse

• Muailman ymbäristön suojelupäivy
• Muailman valdumerien päivy
• Muailman elättilöin puolistuspäivy
• Ekoulogan päivy

Linkat

• 11. pakkaskuudu — Kogo Ven'an Rauhoitettuloin alovehien da kanzallizien puustoloin päivy