Karjalan ruadivon päivy
Karjalan ruadivon päiviä (ven. День карельского радио) pietäh joga vuottu Karjalan tazavallas 21. kylmykuudu vuvves 1926 algajen. Pruazniekku on luajittu sendäh, ku sinäpiän rubei ruadamah Petroskoin ruadivostansii (nygöi Karelija -valdivolline TV- da ruadivokompuanii)[1]). Petroskoin ruadivostansies ruvettih leviemäh ruadivosignualat ei vaiku Petroskoih, ga sežo 15 tazavallan kohtah. Vuvvennu 1929 oli luajittu ruadivokomitiettu. Enzimäzinny toimittajinnu da ruadivopaginoin pidäjinny oldih S. Kolos'onok, I. Monosov, Antti Timonen, Uljas Vikström[2].
Karjalan ruadivon histourii
Karjalan avtonoumizen socialistizen nevvostotazavallan eričys avtonoumizennu, monikielizenny raja-alovehennu vaikutti ruadivon ruadoh da roulih eläjien keskes. Karjalan ruadivon piäeričyksii sen ruavon enzipäivis oli se, ku ruadivos ruvettih pagizemah enzimäi ven'an da suomen kielel, myöhembä - vepsän da karjalan kielel. Oli vaiku yksi viga. Ruadivo oli Suomie lähäl, sendäh pidi heittiä signualat, kudamat tuldih Suomen puolelpäi.
Vuvvennu 1932 Karjalas oli jo 30 ruadivokeskustu, kudamih liityi 7131 ruadivotočkua.
Ruadivon ruado kehityi ruttoh da vuvvennu 1933 Karjalas oli jo 23 ruadivokeskustu, läs 10 tuhattu ruadivotočkua da sadoi ruadivoprijomniekkoi kollektiivizes da yksittäzes käytös. Vuvvekse 1935 niilöin lugumiäry kazvoi, luajittih jo 70 ruadivokeskustu, 18 tuhattu ruadivotočkua da 700 ruadivoprijomniekkua kollektiivizeh käyttämizeh nähte. Ruadivot roittih kylien kul'tuurutalolois, zavodoil, školis, nevvostolazien johtajien da parahien ruadajien kodilois da fatierois.
Karjalan ruadivon suavutuksih nähte sai lugie lyhyzis kirjutuksis. Eräs moizis "Allo, allo, pagizou lespromhouzu!" on omistettu ruadivon tulendale Kovdinskoih lezpromhouzah. Ruadivo rubei pagizemah -kirjutus saneli sit, kui oli pandu ruadivo Ruskieh čuppuh Padanavolok-kyläs. Oli äijy toiziigi kijutuksii.
Vuvvennu 1940 oli perustettu Ruadivokomitiettu Karjal-suomelazen socialistizen nevvostotazavallan Rahvahien komissuaroin nevvoston tyves. Vuvves 1951 sil oli Ruadivotiedoloin komitiettu -nimi, vuvves 1953 sit oli luajittu Karjal-suomelazen socialistizen nevvostotazavallan Kul'tuuruministerstvan ruadivotiedoloin piähallindo. Vuvvennu 1970 Ruadivo- da TV-yhtevyksen komitietas Ministroin nevvoston tyves rodih Karjalan avtonoumizen socialistizen nevvostotazavallan Ministroin nevvoston Ruadivo- da TV-yhtevyksen komitiettu, sit se sai Karjalan avtonoumizen socialistizen nevvostotazavallan Ruadivo- da TV-yhtevyksen valdivonkomitiettu -nimen.
Pakkaskuun 1. päiväs vuvvennu 1992 Komitietas rodih Karelija-valdivolline teleruadivokompuanii.
Kačo ližäkse
Kirjalližus
- Валентик, А. И. «Карелия», государственная телевизионная и радиовещательная компания / А. И. Валентик // Карелия : энциклопедия. В 3 т. Т. 2. К-П. – Петрозаводск, 2009. – С. 23.
- 1926 год : [хроника] // Карелия : история и современность в документах и фотографиях. – Петрозаводск, 2000. – С. 23.
Huomavukset
- ↑ Karelija-teleruadivokompuanii. Virralline verkosivusto (ven.)
- ↑ 95 vuottu tagaperin rubei ruadamah Petroskoin ruadivostansii, Petroskoin kirjasto. Virralline verkosivusto. 21. kylmykuudu vuvvennu 2021 (ven.) (Kačondan päivymiäry: 21 kylmykuudu 2021)