Petroskoi

On otettu Рувики-späi
Linnu
Петрозаводск
karj. , suom. 'da veps. Petroskoi
Petrozavodsk Collage 2020.png
Flagu Gerbu
Flagu Gerbu
61°47′46″ с. ш. 34°20′57″ в. д.GЯO
Mua  Ven'anmua
Federacien subjektu Karjalan tazavaldu
Linnukundu Petroskoin
Linnukunnan piälikkö Inna Kolihmatova
Histourii da muantiedo
On perustettu 1. syvyskuudu vuvvennu 1703
Endizet nimet Šuojun zavodu (1703—1704)[1]
Petrovskoin zavodu[1] (1704—1777)
Linnu algajen 21. kevätkuudu vuvvennu 1777
sit aijas 21 Марта (1 апреля) 1777 года
Pinduala

113,26 km²[2][3][4]

ГО: 615,9 km²
Korgevus merenpinnaspäi 50-60[5] m
Ilmasto lauhkei mannerilmasto
Aigupoujassu UTC+3:00
Eläjät
Eläjät
  • ▼235 694 чел. (2024)[7]
Tihevys 2 085,79 hengie/km²
Kanzalližukset ven'alazet, karjalazet, suomelazet, valgoven'alazet, ukrainalazet, vepsäläzet da muut[6]
Konfessiet pravosluavizet da toizet konfessiet
Katoikonim petroskoilazet
Virralline kieli Ven'an kieli
Digitualizet identifikuattorat
Telefonkoudu +7 8142
Poštuindeksat 1850xx
Koudu ОКАТО 86401000
Koudu ОКТМО 86701000001
Muu
Palkindot Орден Трудового Красного Знамени (1978)
Arvonimi «Sodakunnivon linnu» (2015)
Linnan päivy Kezäkuun jälgimäine suovattu:
24. kezäkuudu vuvvennu (2023)
petrozavodsk-mo.ru
 (ven.) (angl.)
Petroskoi (Россия)
Точка
Петрозаводск
Red pog.svg
Москва
Логотип РУВИКИ.Медиа Медиафайлы на РУВИКИ.Медиа
Petroskoi (Karjalan tazavaldu)
Точка
Petroskoi
Petroskoi, Karjalan tazavaldu

Petroskoi (ven. Петрозаво́дск, veps. Petroskoi, suom. Petroskoi) on linnu tazavaldalazen merkičyksenke Ven'an luodehpuoles Oniegujärven rannal; Karjalan tazavallan[8] piälinnu[9][10], kudamas rodieu Petroskoin linnukundu[11] (karj. Petroskoin linnukundu, suom. Petroskoin kaupunkipiiri).

6. sulakuudu vuvvennu 2015 linnale annettih Ven'an Federacien Sodakunnivon linnu -arvonimi[12].

Etimolougii

Eländykohtu rodih tiä kaznuoružuzavodan perustajes, allus zavodu sai Šuojun zavodan nimen (nimi liittyy Šuojun pogostah, kudaman alovehel luajittih tuotando), zavodua ruvettih nostamah 1. syvyskuudu vuvvennu 1703[13]. Jo vuvvennu 1704 — nostandan lopukse — zavodu sai Petrovskoin zavodu -nimen Pedri I:n kunnivokse. Zavodas ymbäri kazvanuh kylä sai Petrovskoi sloboda -nimen. Vuvvennu 1777 sloboda sai linnan stuatusan da Petroskoi-nimen[14]. Vuvvennu 1941, konzu suomelazet valloitettih linnan, sen nimi muutettih Äänislinnakse (suom. Äänislinna) libo Onegaborgakse (ruoč. Onegaborg фин., швед.: "dvorču Oniegujärvel"). Konzu Ruskei Armii piästi linnan, sille uvvessah annettih Petroskoi-nimi[15].

Fiiziekku-muantiijollizet ominažuot

Muantiijolline sijoittumine

Linnu on Päivännouzu-Jevroupan tazangon alovehel pohjazeh päi Anuksen ylängöspäi da Šokšan harjandehespäi. On Oniegujärven Petroskoin lahten rannal amfiteatrannu järviterrasoil, levii rannikkuo myöte 21,7 kilometrile. Linnu on ymbäröitty mečil lounahas da Oniegujärven Petroskoin lahtel koillizes.

Nol’akilometri on Sverdlovan da Dzeržinskoin uuliččoin ristavukses — Karjalan tazavallan Ven’an poštan taloin luo[16].

Petroskoi on 1091 kilometrii piäs pohjazeh päi Moskovaspäi da 412 kilometrii piäs koillizeh päi Piiterispäi.

Petroskoin aloveh on 113,26 km²[3], yhtes linnukunnan alovehenke — 615,9 km²[17].

Haldivollizesti Petroskoi kuuluu Petroskoin linnukundah, se on linnukunnan ainavonnu eländykohtannu. Linnu kaikis puolis on ymbäröitty Onieganrannikon piirin alovehel, sen haldovollizennu keskuksennu linnugi on.

Aigupoujassu

Valgei yö Petroskois,
24. kezäkuudu vuvvennu 2019, 00:12 (Moskovan aigu)

Petroskoi on čuassualovehel МСК (Moskovan aigu). UTC:n aijas ero on +3:00[18]. Käytetyn aijan da muantiedopitkevyön mugah[19] keskimiräine keskipäivy algavuu Petroskois 12:43 aigah.

Ilmasto

Petroskoi kuuluu Peräpohjazih piirilöih.

Petroskoin ilmasto on lauhkei mannerilmasto meri-ilmaston piirdehienke. Talvi on pitky, lauhkei; kezä on lyhyt da viilei. Keskimiäräine lämbötila on +3,1°. Pakkazetoi aigu kestäy 120—130 päiviä. Siä on muuttelii, ku on äijy siklonua päivänlaskuspäi. Enämbi migu puolet kaikis vuvven päivis ollah pilveksizet. Vuvven vihmoin da lumien miäry on 611 millimetrua. Kevät tulou sulakuun puolivälis, ga viluloi voi pidiä oraskuulgi, toiči panou lundugi. Kezä algavuu kezäkuun enzimäzel puoliškol.

Suutkien valgei aigu kestäy 22 čuassuu kezäkuul (valgiet yöt[ru]), 21 čuassuu heinykuul, 16 čuassuu elokuul.

Heinykuun keskimiäräine lämbötila on 17 °C. Puaksuh tuullah päivännouzutuulet, kudamat tuvvah pitkällizii vihmoi. Toiči kezäl Karjal on Jevroupan antisiklonan pohjazen ozan vallas da poudupäivinny ilman lämbötila voi olla 30 °C, yhtelläh moine siä voi terväh muuttuo da rodieu puadari da ruvetah tuulemah kovat päivänlaskun libo vilut pohjazen tuulet.

Sygyzy märgien lounastuulienke libo kajožien, ga viluloin päivienke (toiči halloinkegi alangoloil) tulou syvyskuun allus[20].

Петрозаводска ilmasto
Tunnus Pak. Tuh. Kevätkuu Sul. Oraskuu Kezäkuu Heinykuu Elo. Syv. Lig. Kylm. Talv. Vuozi
Absol'uuttulämbötila°C 5,5 7,3 15,5 24,2 33,0 34,3 33,9 32,4 28,5 21,3 11,1 9,4 34,3
Keskimäine absol'uuttulämbötila, °C −6,4 −5,9 −0,3 6,5 13,6 18,4 21,5 18,6 13,1 6,4 −0,5 −4,3 6,7
Keskimäine lämbötila, °C −9,3 −9,1 −3,7 2,3 8,7 13,7 17 14,5 9,5 3,8 −2,8 −7 3,1
Keskimäine minimunlämbötila, °C −12,6 −12,3 −7 −1,6 3,9 9 12,5 10,7 6,3 1,4 −5,2 −9,9 −0,4
Absol'uuttuminimun, °C −41,6 −39,3 −30 −19,3 −9,8 −2,6 −0,1 −1,7 −5 −13,4 −27,5 −36,8 −41,6
Vihmu- da lumimiäry, mm 36 26 32 30 48 64 82 82 60 59 50 42 611
Otettu: Погода и климат
Oniegujärven Petroskoin lahti

Gidrogruafii

Linnu on Jevroupan toizekse suuren Oniegujärven Petroskoin, Nemsoin da Jänöinlahеien rannoil. Oza linnas on Oniegujärven keskusozan rannoil. Jogiloin da kanualoin sistieman vuoh Petroskoil on piäzy Baltiekanmerele, Vienanmerele, Barencevon merele, Kaspien da Mustale merele[21]. Linnan alovehel ollah järvet ven. Денное, ven. Ламба, Logmajärvi da ven. Четырёхвёрстное. Logmajärven da Onieguоärven yhtistäy Solomannin salmi.

Linnas poikki virduau 20 jogie da ojua, kudamii myöte ei sua kulgie laivoil: ven. Лососинка, ven. Неглинка, ven. Рыбка, ven. Сельгская Речка, ven. Томица, ven. Большой ручей, oja ven. Вилда, ven. Каменный ручей, oja ven. Кекасручей, ven. Малый ручей, oja ven. Студенец, ven. Студёный ручей, oja ven. Тереж, jogi ven. Соломень da kuuzi ojua, kudamil on sama nimi — Nimetöi oja[22].

Linnan alovehel on läs 100 nouzemua[23].

Rahvaslugu

Eläjien lugumiäry
1723178718011811[24]1840[25]1856[26]
2 000→2 000↗4 700→4 700↗5 100↗10 100
1863[27]18671897[28]1913[29]1914[30]1926[31]
↗11 400↗11 431↗13 000↗16 200↗16 400↗25 989
1931[32]1933[33]1937[34]1939[35]1956[36]1959[37]
↗37 569↗50 500↗61 399↗69 723↗118 000↗135 256
1962[38]1967[39]1970[40]1973[41]1975[42]1976[43]
↗142 000↗171 000↗184 481↗198 000↗222 000→222 000
1979[44]1982[45]1985[46]1986[47]1987[48]1989[49]
↗234 103↗243 000↗256 000→256 000↗264 000↗269 485
1990[50]1991[51]1992[52]1993[53]1994[54]1995[55]
↗276 000↗277 000↗280 000↘279 000→279 000↗281 000
1996[56]1997[57]1998[58]1999[59]2000[60]2001[61]
↗282 000→282 000→282 000↗282 500↘282 100↗282 900
2002[62]2003[63]2004[64]2005[65]2006[66]2007[67]
↘266 160↗266 200→266 200↘266 000↘265 100↗266 300
2008[68]2009[69]2010[70]2011[71]2012[72]2013[73]
↗268 800↗271 112↘261 987↗263 500↗265 263↗268 946
20142015[74]20162017[75]2018[76]2019[77]
↗272 101↗275 346↗277 111↗278 551↗279 190↗280 170
2020[78]2021[79]2023[80]2024[81]
↗281 023↘234 897↗235 793↘235 694
50 000
100 000
150 000
200 000
250 000
300 000
1811
1897
1933
1962
1976
1987
1993
1998
2003
2008
2013
2018
2024

Kogo Ven'an vuvven 2020 rahvahanluvun tiedoloin mugah 1. ligakuudu vuvvennu 2021 eläjien luvun puoles linnu oli 84. sijal 1118 linnas[82] Ven'an Federacies[83].

Petroskois enimyölleh eläy ven'alastu. Sidä paiči linnas eläy karjalastu (linnas eläy 20 % tazavallan karjalazii) da vepsälästy (linnas eletäh enämbi migu puolet Karjalan vepsäläzis da nelläs oza Ven’an kaikis vepsäläzis). Kaikkiedah Petroskois eläy läs 50 eri kanzua.

Petroskoin Zaksu

Eläkehfondan hallindon tiedoloin mugah[84] Petroskois eläy 85,5 tuhattu eläkkehelästy. Eläkkehen suannuon keski-igä on 64 vuottu, enämbi migu 6 700 hengel on enämbi 80 vuottu, 409 hengel jo on 90 vuottu da enämbi. Vuvvennu 2010 kolme hengie täytti sada vuottu.

Nevvostovallan aigah Petroskois (vuvves 1918 vuodessah 1991) linnan rahvaslugu kazvoi enämbi migu 14 kerdah — 19,8 tuhandes hengie 283 tuhandessah hengie. Vuvven 2019 tiedoloin mugah Petroskois eli 280 170 hengie[85].

Ven’an talovuskehityksen ministerstvan ennustuksien mugah eläjien lugu rodieu[86]:

  • 2024—290,92 tuhattu hengie.
  • 2035—310,29 tuhattu hengie.
Kanzalližukset (2002)
Onego-mustopačas
Kanzalližukset 1926[87] 1933[88] 2002[89] 2010[90]
число % число % число % число %
Kaikkiedah 27 105 100 47 502 100 244 760 100 248 494 100
ven'alazet 23 112 85,27 39 858 83,91 218 182 81,8 215 549 86,7
karjalazet 2 193 8,09 3 771 7,94 13 527 5,1 9 889 4,0
suomelazet 668 2,46 749 1,58 7 383 2,8 4 493 1,8
muut 1 132 4,18 3 124 6,64 5 668 10,3 18 563 7,5
Kanzalližukset

Vuvven 2020 rahvahanluvun tiedoloin mugah eletäh moizet kanzat (kanzalližuksii, kudamien lugu on vähembä 0,1 %, kačo Muut-rivih liittyjäs huomavukses)[91]:

Kanzalližus Lugu, hengie Vuitti
Ven’alazet 163 722 69,70 %
Karjalazet 6258 2,66 %
Valgoven’alazet 2160 0,92 %
Ukrainalazet 2066 0,88 %
Suomelazet 1770 0,75 %
Vepsäläzet 1337 0,57 %
Armienielazet 714 0,30 %
Аzerbaidžansat 654 0,28 %
Tatuarat 386 0,16 %
Тadžikat 340 0,14 %
Uzbekat 291 0,12 %
Čiganit 277 0,12 %
Muut[92] 54 922 23,40 %
Kaikkiedah 234 897 100,00 %

Valduelimet

Paikalline ičehaldivo

Petroskoin linnan haldivo da Petroskoin nevvosto ollah Leninan prospektal talois № 2
Onieganrannikon piirin haldivon taloi Pravdan uuličal

Petroskoin linnan nevvosto on Petroskoin linnukunnan ezityselin, kudamah kuuluu 28 deputuattua, heidy vallitah viijekse vuottu segasistieman mugah — 14 vallitah partieloin luvetteluloin mugah, 14 yhten ezittäjän valličuskundien mugah. Nygöine toimii nevvosto vallittih valličukses 19. syvyskuudu vuvvennu 2021. Linnan nevvoston piälikökse 7. ligakuudu vuvvennu 2021 vallittih Nadežda Il’nurovna Dreizis (Yhtenäine Ven’a)[93].

Petroskoin linnukunnan piälikkö on Petroskoin linnukunnan korgevin vallittavu virgu. Vuodessah 2015 sidä vallittih rahvas; vuvven 2015 elokuus[94] vallitah viijekse vuottu linnan nevvoston deputuatat kandiduatois, kudamii ezittäy kilbukomissii. Komissien muvvostetah Petroskoin nevvosto da Karjalan tazavallan piämies. Vuvven 2023 talvikuun 1. päiväs sit virras on Irina Sergejevna Kolihmatova, händy valličči Petroskoin linnan nevvosto.

Petroskoin linnukunnan hallindo on toimehpanii-käskyelin, sen muvvostau linnan piämies da se on alalline paikallizen ičehaldivon elin ilmai täyzivaldažuksien miärättyy aigua.

Petroskois sežo ruatah Onieganrannikon piirin paikallizen ičehaldivon elimet, sih haldivoh Petroskoin linnu ei kuulu.

Tazavallan elimet

Petroskois ollah tazavallan vallan kai zakonoinluajindu-, toimehpanii- da suudoelimet. Karjalan tazavallan halličus da Karjalan tazavallan piämiehen haldivo ollah samas talois Leninan prospektal, Zakonoinluajindukerähmö da Peruszakonalline suuudo ollah samas talois Kuibiševan uuličal, Korgevin suudo — Kirovan uuličal, Karjalan tazavallan välisuudo — Ruskien Armien uuličal.

Petrozavodsk 06-2017 img57 Karelian Government building.jpg
Petrozavodsk 06-2017 img71 Karelian Parliament building.jpg
Верховный.jpg
Kirova street, 23 (Petrozavodsk).jpg
Арбитражный.jpg
Karjalan tazavallan halličuksen taloi
da Karjalan tazavallan piämiehen haldivo 		Zakonoinluajindukerähmön
da Peruszakonallizen suvvon taloi 		Korgeviman suvvon taloi Ven’an Federacien eläkehfondan Karjalan tazavallan ozaston taloi Karjalan tazavallan Valisuvvon taloi

Federuallizet

Petroskois ollah federuallizien valduelimien ezitystöt Karjalan tazavallas:

  • Karjalan tazavallan prokuratuuru
  • Ven’an Federacien tutkindokomitietan tutkindohallindo Karjalan tazavallas[95]
  • Karjalan tazavallan syväipuolizien azieloin ministerstvu
  • Ven’an Federacien rahvahanpuolistusazieloin, hädätiloin da luondohädäjälgilöin hävitändyministerstvan piähallindo Karjalan tazavallas
  • Sodakomissuariattu
  • Federuallizen tullipalvelun Luodehen tullihallindon Karjalan tulli
  • Eläkehfondan ozasto
  • Federuallizen poštulaitoksen Karjalan tazavallan hallindo
  • Ven’an Federacien sociualukaičusfondan alovehelline ozasto Karjalan tazavallas

Federuallizien ministerstvoin hallindot Karjalan tazavallas da departuamentat:

  • Oigevusministerstvu
  • Suudodepartuamentan hallindo Karjalan tazavallas
  • Tevolližus- da kauppuministerstvu Pohjazes piiris

Federuallizien palveluloin hallindot da alovehellizet ozastot Karjalan tazavallas:

  • Federuallizen turvalližuspalvelun hallindo Karjalan tazavallas
  • Federuallizen kurituspalvelun hallindo Karjalan tazavallas
  • Federuallizen suudopiätöksien täyttämispalvelun hallindo Karjalan tazavallas
  • Federualline migraciipalvelu
  • Federuallizen veropalvelun hallindo Karjalan tazavallas
  • Federuallizen monopouliivastazen palvelun hallindo Karjalan tazavallas
  • Federuallizen valdivokasan hallindo Karjalan tazavallas
  • Federualline rahavaroin- da b'udžiettutarkastuksen palvelu
  • Federuallizen rahavaroin markinoin alovehelline ozasto Luodehpuolen federuallizes okrugas
  • Federuallizen poštu- da telelaitoksen, tiedotehnolougieloin da joukkoviestindän tarkastuspalvelun hallindo Karjalan tazavallas
  • Federuallizen käyttäjien oigevuksien puolistamizen da ristikanzan hyvineländän tarkastuspalvelun hallindo Karjalan tazavallas
  • Federuallizen luonnonrikkahuksien käytön tarkastuspalvelun hallindo Karjalan tazavallas
  • Federuallizen kirjalepanon, mualuvettelun da kartanpiirustuksen valdivopalvelun hallindo Karjalan tazavallas
  • Federualline opastusalan tarkastuksen palevelu Opastanduministerstvas
  • Federuallizen ajonevvoalan tarkastuspalvelun avtotielöin valdivotarkastushallindo Karjalan tazavallas
  • Valdivolline ruavontarkastuslaitos Karjalan tazavallas
  • Federuallizen valdivostatistiekan alovehelline palvelulaitos Karjalan tazavallas
  • Federuallizen žiivattoinliečindän da kazvihuollon tarkastuspalvelun hallindo Karjalan tazavallas, Arhangelin alovehes da Nenecien avtonoumizes piirikunnas

Federuallizien agenstvoin hallindot Karjalan tazavallas:

  • Federuallizen muanuumenien agenstvu
  • Federuallizen valdivo-omažuon johtamistoimiston alovehelline hallindo Karjalan tazavallas
  • Tevolližuon da energietiekan ministerstvan Federuallizen tehniellizen kundohpanendu- da metrolougiitoimiston (enne — ven. Госстандарт России). Alovehelline elin — Federualline valdivolaitos "Karjalan standartizacien, metrolougien da sertifikacien keskus"
  • Federualline veziresursoin agenstvu — Neva-Luadoguvezisöalan vezistöhallindon vezivaroin ozasto

Alovehelline jago

Petroskoin mikroalovehet
Nägöala Golikovkan mikroalovehele tuhukuul vuvvennu 2022
Nägöala Petroskoin linnale ylängölpäi (heinykuu vuvvennu 2022). Loitomba nägyy Oniegujärvi
Nägöala linnan keskuksele — Leninan prospektu — huondeksel (heinykuu vuvvennu 2022)

Vuvves 1988 linnan virrallizet alovehet (Ligakuun da Leninan) ollah otettu iäre. Sit aijas piirilöikse petroskoilazet sanotah mikroalovehii, histouriellizesti roinnuzii paikanimilöi, kudamat omas puoles jagavutah pienembih mikroalovehih, net sežo sit voijah jagavuo.

Täl aigua Petroskoin linnas ollah moizet mikroalovehet: ven. Бараний берег, ven. Выгойнаволок, ven. Голиковка, Drevl’anku, ven. Железнодорожный (ven. Пятый посёлок), ven. Зарека, ven. Зимник, ven. Ивановские острова, Kukoimägi, ven. Ключевая, ven. Октябрьский, ven. Окунья Тоня, ven. Онежский, ven. Первомайский, ven. Перевалка, ven. Пески, ven. Птицефабрика, ven. Радиозавод, ven. Рыбка, ven. Сайнаволок, Pohjaine tevolližusaloveh, Silikuattuzavodu, Solomanni, Suolusmägi, Suolusmäin kirpiččuzavodan pos’olku, Tepličnii-souhozan pos’olku, ven. Томицы, Keskus da Suvine tevolližusaloveh. Suurimat mikroalovehet ollah Drevl’anka (60 tuhattu eläjiä) da Kukoimägi (50 tuhattu eläjiä).

Linnan simvouliekku

Gerbu

Piäkirjutus: Petroskoin gerbu

Flagu

Piäkirjutus: Petroskoin flagu

Gimnu

Vuvvennu 2001 linnan haldivo ilmoitti kilvan gimnan kirjutandas[96]. Reknailtih ottamah käyttöh gimnu linnan 300-vuozipäiväkse. Kilbu piettih tekstan da muuzikan kirjutandas yhtel aigua. Tekstua da muuzikkua arvostelukundu kačoi kogonazennu, jagamattomannu tevoksennu. Loppuistundos arvostelijat kuunneltih gimnan 20 projektua, yhtelläh gimnua ei hyväksytty.

Tervehyöhoido

  • V. A. Baranovan nimine tazavallan bol’ničču
  • I. N. Grigovičan nimine lapsien tazavallan bol’ničču
  • Tazavallan tartumubol’ničču
  • Tazavallan perinatualukeskus
  • Tazavallan stomatolougiikeskus
  • Tazavallan nahku- da sugupuolitaudiloin dispanseru
  • Tazavallan norkoulogudispanseru
  • Tazavallan onkolougiidispanseru
  • Tazavallan tuberkul'ouzanvastustuskeskus
  • Tazavallan verenandostansii
  • Tervehyönhoijon da epidemiolougien keskus Karjalan tazavallas
  • Kiirehellizen liečeavun bol'ničču
  • Linnan lapsien bol'ničču
  • K. A. Gutkinan lapsensuandutaloi
  • Voinan veteruanoin gospitali. 23. tuhukuudu vuvvennu 1990 Tazavallan bol’ničas № 2 rodih tazavallan terepeuhtugospitali Suuren Ižänmuallizen voinan veteruanoih nähte[97]
  • Linnan polikliiniekku № 1
  • Linnan polikliiniekku № 2
  • Linnan polikliiniekku № 3. On avattu 5. kevätkuudu vuvvennu 1996[98]
  • Linnan polikliiniekku № 4
  • Linnan lapsien polikliiniekku № 1
  • Linnan lapsien polikliiniekku № 2
  • Palliativizen liečeavun keskus
  • Lieče-fiskul’tuuran dispanseru
  • Suudo-liečetutkindon b’uro
  • Lieče-sanituarine ozasto № 10

Talohus

Veropalvelun taloi Petroskois

B’udžiettu

Vero- da ei-verotuloloin struktuuras enin vuitti kuuluu fiizizien persounoin veroloile — 36,8 %, maksollizis palvelulois tulot ollah 26,4 %, omažuon käytändäs da realizacies — 24 %. Muuloin tuloloin miäry on vähembä 3 %. Kulut opastukseh, tervehyshoidoh da sociualupoliitiekkah ollah enämbi 70 % kaikis kululois[99].

Vuvven 2014 piäparametrit oldih: tulot — 4,913 miljardua rubl'ua, kulut — 5,238 miljardua rubl'ua. Petroskoin b’udžiettu on vajavaine[100].

Energietiekku

Sähkön da lämmänannandan piälähtehenny on Petroskoin lämbökeskus. Läs 85 % lämbyö da kolmas vuitti sähkyö, kudamua tarviččou linnu, suajah Petroskoin lämbökeskukses.

Tevolližus

Puustikon mustopačas, kudai luajittih mašinoinrakendajien kunnivokse vuvvennu 2012

Petroskois ruatah konehenrakendamis-, metallu-, puu-, rakendamis-, kebjei-, kniigupainoala-, syömistevolližuot.

Petroskoin mašinoinrakendamiszavodu

Tevolližuslaitoksis suahah sähköenergiedu, lämböenergiedu, atomtevolližuon laittehistuo, bumuaganluajindulaittehii, puumaterjualua (niidy vietäh toizih mualoihgi), sruugattuu puumaterjualua, ikkunoin da veriälöin elementua, ombelu- sego trikotuažuveššii, lihua, maidotuotehtu, jiämaiduo, leibiä, viinua, jogapäivähizen elaijan tavarua, mustolahjua da tostu tavarua[101]..

Rahavaroin palvelut

Karjalan tazavallan Kanzalline banku

Linnas ollah Karjalan tazavallan Kanzalline banku da Ven'an da ulgomualoin kommerciibankoin ozastot: "VTB", ven. «Росбанк», ven. «Россельхозбанк», "Sberbanku", ven. «Райффайзенбанк» da muut. Kaikkiedah on läs 30 bankua sa niilöin ozastuo[102].

Kauppu

Maksi-kauppukeskus

Linnas ruatah federuallizien da paikallizien kauppuverkoloin laukat, on mondu bazarii. Suurimat kauppukeskukset ollah: ven. «Лотос-Plaza», "Maksi", "Tetris". Suurimat kauppuverkot ollah: "Lenta", "Sunlight", ven. «Светофор]», ven. «Детский мир», "New Yorker", ven. «Снежная Королева», ven. «Буквоед», ven. «Пятёрочка», ven. «Рив Гош», ven. «АДАМАС», ven. «Магнит», ven. «Перекрёсток», "DNS", ven. «Ситилинк», ven. «М.Видео», "Fix Price", ven. «Л’Этуаль», ven. «Спортмастер», "ZENDEN", "Gloria Jeans".

Ajonevvot

Avtoliikendeh

E 105 Р21 "Kola" (Piiteri — Murmansku — А133 Petroskoi — Р19 Petroskoi — Voznesen’n’u — Oštan pogostu.

Raududorogu

Petroskoin raudutieazemu

Petroskoin stansii on suurin raududorogoin keskus (Piiterih, Murmanskah, Sordavalah, Kostamukseh)[103].

Raududoroguviendöi todevuttau Okt’abr’skoi raududorogu (Ven’an raududorogoin ozasto). Ven’an raududorogoin programman hantuzis vuvvennu 2005 elektreficiiruittih raududorogan pala Idel’ — Petroskoi — Sviri[104]. Okt'abr'skoin raududorogan merkijuna № 17/18 "Карелия" (Petroskoi—Moskovu)[105]. Toizet paikallizet junat ollah "Kalevala" (Petroskoi — Piiteri) da "Petroskoi — Kostamus". 28. talvikuudu vuvvennu 2012 opittih liikkuo junat Petroskoin da Jovensuun välil[106].

Lähilinnan viendöi hommuau ven. «Северо-Западная пригородная пассажирская компания"[107].

Trolleibusat

Linnan yhteiskunnallizet ajonevvot

Petroskois trolleibusat ruvettih alalleh käymäh 5. syvyskuudu vuvvennu 1961[108].

Avtoubussu

9. oraskuudu vuvvennu 1915 Petroskois avattih avtoubussoin liikeh. Enziallus avtoubusannu oli mašin viijele hengele, sen omistajannu oli A. V. Timofejev. Valdivolline avtoubussuparku rodih Petroskois vuvvennu 1921 (tulii Avtokolonnu № 1126).

Ilmuyhtevys

Kahtentostu kilometrin piäs linnaspäi luodeheh on lendoazemu. Alalleh lendokonehet ruvettih lendämäh Moskovah 30. oraskuudu vuvvennu 2009, Helsinkih da Piiterih kylmykuul vuvvennu 2011[109].

Petroskoin lendoazemal on Kanzoinvälizen lendoazeman stuatussu.

Veziajonevvot

Syvyskuul vuvvennu 1704 Lohijovensuuh nostettih valgamo, ku suas tuvva vetty myöte Anuksen verfile puuškii jadroinke, kudamii luadi Šuojun oružuzavodu.

XIX vuozisual roijah yksittäzet laivastot, laivat ruvetah kulgemah Voznesen’n’ah Svirin jovel, vuozisuan XIX puolivälis — Piiterih, sežo Povenčah da Puudogah.

Vuozisuan XX allus-puolivälis ruvetah kehittymäh Luodehpuolen jogilaivaston reisut, a vuvves 1940 — Vienanmeri-Oniegulaivaston reisut.

Täl aigua navigacien aigah siibilaivat kulgietah Kižin suarele, Sennaja Guba-, Velikaja guba-, Šala-kylissäh. Petroskoih tullah Ven’an matkailulaitoksien krujizulaivat Kižile mennes[110]. Vuozien 1920 allus olluh linnanväline laivureissu Veziazemu — Baranii Bereg vuvvennu 2010 heitti ruandan[111].

Kunnan talohus

Kylmykuul vuvvennu 1935 Petroskois rubei ruadamah vezibutken enzimäine liinii[112].

Kunnan talovuon laitokset

Petroskois on enämbi 35 kunnan talovuon laitostu. Niilöin ruadajat kačotah, kohendetah da uvvistetah vienannandan, vienlähtön da lämmönannandan inženierusistiemoi. Nämmis laitoksis ruadau 4,5 tuhattu hengie[113].

Haldivolaitokset

Linnas ruatah haldivolaitokset da eländypaikkoin omistajien yhtymys[114]. Под управлением ТСЖ находится 10 % многоквартирных домов Петрозаводска[115].

Opastuslaitokset

Petroskoin linnas ollah Ven'an tiedoakadiemien Karjalan tiedokeskus, kaksi korgiedu opastuslaitostu — Petroskoin valdivonyliopisto, A. K. Glazunovan nimine Petroskoin valdivolline konservatourii, toizien linnoin korgieloin opastuslaitoksien ozastot, kudamis suurimannu on Ven'an Federacien Prezidentan tyves ruadajan Ven'an rahvahan talovuon sego valdivollizen sluužban akadiemien Karjalan ozasto, Petroskois 14 ammattiopistuo da 38 keskiškolua.

альт=

Linnas on kaksi korgien opastuksen laitostu (luguh ottamattah toizien linnoin korgeiškolien ozastoloi). Suurin on Petroskoin valdivonyliopisto, kudai perustettih vuvvennu 1940. Karjalan valdivolline pedagouguakadiemii perustettih vuvvennu 1931 kui instituuttu, vuvvennu 1996 se sai yliopiston stuatusan. Vuvvennu 2013 se sanottih effektiivizemättömäkse korgeiškolakse da liitettih Petroskoin valdivonyliopistoh[116][117]. Petroskois sežo ruadau Petroskoin Glazunovan nimine valdivolline konservatourii[21][118].

Kogo Ven’an korgeiškolien opastuslaitoksis Petroskois ollah[119]:

Valdivollizet

  • Ven’an Federacien piämiehen alazen rahvahan talohuon da valdivollizen palvelun akadiemien Karjalan ozasto[120];
  • Kogo Ven’an valdivollizen oigevusyliopiston Pohjaine instituuttu[121]

Ei-valdivollizet

Petroskois on 16 keskiopastuslaitostu. Net ollah muuzikkukolledžu, Petroskoin prezidentan kadiettuopisto, liečetiedokolledžu, meččytehniekumu, pedagougukolledžu, mašinoinrakenduskolledžu, avtotransportutehnikumu, jogiopisto, raududorogukolledžu.

Petroskois vuvven 2010 tiedoloin mugah ruadau enämbi 40 opastuslaitostu, niilöis on kolme gimnuaziedu, viizi liceidu, 3 perusškolua da 29 keskiškolua[122] (niilöin luvus yksi kanzalline suomi-ugrilaine škola). Linnas ruadau 86 päivykodii[123].

Tiedo

Petroskois ruadau Ven’an tiedoakadiemien Karjalan tiedokeskus, se on Ven’an luodehpuolen suurimii tiedokeskuksii[124], Карельский институт развития образования[125], ряд проектных организаций[126][127].

Kul'tuuru

Petroskoi on Karjalan kul'tuuran da ammattitaijon keskus, kus ollah suurimat kul'tuurulaitokset — kirjastot, muzeit, teatrat, konsertujoukot, opastuslaitokset, liitot sego tiedojärjestöt. Karjalan piälinnan eläjät sego gost'at suvaijah kävvä Karjalan Tazavallan muuzikkuteatrah, Druamuteatrah, Kanzallizeh teatrah, Tyttiteatrah da Karjalan valdivollizeh filarmounieh. Tazavallan vahnin muzei on Kanzalline muzei (on avattu vuvvennu 1873). Linnas ruadau sežo Karjalan tazavallan taidomuzei.

Muzeit

Petroskois ruadau kolme valdivollistu da tazavllan muziedu: Kiži-muzei-zapovedniekku (Petroskois on kaksi ozutteluzualua)[128], Karjalan tazavallan taidomuzei, kudai perustettih vuvvennu 1960, se on endizes vuozisuan XVIII Anuksen gubernien miesgimnuazien taloi[129], da Karjalan tazavallan kanzalline muzei, kudai avattih vuvvennu 1871 linnan erähäs vahnimas talois — gubernien kansel’uaries. Linnas sežo ruadau ainavo yksittäine taidogallerei "Tyttitaloi"[130]. Vuvvennu 1981 perustettih Karjalan tazavallan rahvahan opastuksen histourien muzei. Ven'an tiedoakadiemien Karjalan tiedokeskuksen Geolougien instituutan tyves ruadau Geolougien muzei. Ruadau sežo Petroskoin tevolližuon histourien muzei. Petroskois on Merimuzei ven. «Полярный Одиссей» (se avattih vuvvennu 1996)[131] и музей Почты (открыт в январе 1995 года в здании Петрозаводского почтамта[132]). Kurgan-sportukeskukses avattih Karjalan sportan histourien muzei[133]. Vuvves 2017 Rigačinan uuličal ruadau yksittyine Nevvostoliitto-suomelazen voinan histourien muzei[134]. Vuvvennu 2018 Petroskoisn valdivonyliopistos perustettih Karjalan matkailun histourien muzei[135]. Ližäkse erähis laitoksis ollah omat muzeit, kudamis ezile tulou laitoksen histourii libo ruado[136].

Teatrat

Petroskois ruadai viizi ammatillistu teatrua:

  • Karjalan tazavallan kanzalline teatru

    Karjalan tazavallan kanzalline teatru

  • Karjalan tazavallan muuzikkuteatru

    Karjalan tazavallan muuzikkuteatru

  • Karjalan tazavallan tyttiteatru

    Karjalan tazavallan tyttiteatru

Filarmounii

Pwtroskois ruadai Karjalan valdivolline filarmounii. Se on tazavallan suurin konsertulaitos. Filarmounies ruadai kaksi taidojoukkuo — Simfouniiorkestru (taido-ohjuaju da piäorkestranohjuaju Anatolii Ribalko) da Ven'an rahvahan soittimien orkestru "Onego" (taido-ohjuaju da piäorkestranohjuaju Gennadii Mironov). Filarmounii on suures nygyaiagazes talois da sit on suuri konsertuzualu (546 sijua) da Ozuttelu-konsertuzualu (100 sijua). Ozuttelu-konsertuzualas alalleh pannah ezile mualavuksii, gruafiekkua, fotokuvii, vestokuvii, dizaineroin da dekoratiivu-käytöndöllizen taijoin muasteriloin tevoksii[137][138].

Kirjastot

Karjalan tazavallan kniigoin piäruokospidäjänny on Karjalan tazavallan kanzalline kirjasto, se avattih vuvvennu 1833. Petroskois sežo ruadau 9 kirjastuo[136][139][140][141].

Arhiivat

Petroskois on Karjalan tazavallan kanzalline arhiivu — eräs suurimii vuozisualoin XVIII—XXI dokumentoin ruokospiendylaitos Ven'an Pohjazes, se perustettih vuvvennu 1918[142], da Petroskoin linnan municipualuarhiivu[143].

Arhitektuuru da nähtävykset

Sodakunnivon linnan mustomerki (Kirovan lagevo)

Petroskoile on annettu Ven'an histouriellizen linnan[ru] stuatussu.

Kuulužimat matkailuobjektat:

  • Onieganrannikon randupiha — sie on linnan perustajan Pedri I:n mustopačas, luguzet mustomerkit velleslinnois, Toivomuksien puu da toizet vestokuvat.
  • Leninan lagevo — endine Pyöryžy lagevo, kudai sai Vladimir Iljič Leninan nimen.
  • Leninan prospektu — Petroskoin uuličču. Piäobjektat — yliopisto, Pohjola-hoteli da muut.
  • Kul’tuuru- da huogavopuusto — endine Petrovskoin sadu (Kezäsadu), kudai perustettih vuvvennu 1703. Ven’an vahnin puusto, kudamas on Petroskoin zavodan mustopačas. Täl aigua on iloituskompleksannu ilolaittehienke[144]
  • Jamka-puusto
  • Kirovan lagevo (Taidomuzei, nelli teatrua viijes) da Velleslinnoin kävelykujo.
  • Karl Marksan prospektu.
  • Aleksandr Nevskoin kirikkö.
  • Kurgan-hiihtokeskus.

Kinoteatrat

Kalevala-kinoteatru

Kalevala-kinoteatru on Karjalan tazavallan suurin. Vuvvennu 2011 Petroskois avattih ven. «Мираж Синема»-kinoteatru kuvven zualanke, а elokuul vuvvennu 2012 se avattih Maksi-kauppukeskukses.

Oraskuul vuvvennu 2015ven. «Мираж Синема»-kinoteatru avattih uvves ven. «Лотос-Plaza»-kauppukeskukses.

Linnan päivy

Linnan päiviä pietäh Petroskois kezäkuun jälgimäzenny suovattan[145]. Sidä pietäh linnan Suomen armiespäi piästämizen kunnivokse. Linnan päivänny Petroskois pietäh erilazii pidoloi.

Kanzoinväline Giperboreja-talvifestivuali

Giperboreja-talvifestivuali-2020

Festivualin nimi otettih muinas-griekkalazes mifolougiespäi, kus Borei[ru] on pohjazen tuulen Jumal, а Giperboreja on mua pohjazen tuulen ulgopuolel.

Vuvves 1998 Petroskois pietäh Kanzoinvälisty lumi- da jiävestoksien festivualii.

Giperboreja-talvifestivualii pietäh Petroskois joga vuottu tuhukuul Oniegujärven randupihal[146].

Karjalan valgiet yöt -festivuali

Vuvves 2004 Petroskois pietäh kanzoinvälisty muuzikkufestivualii Petroskoin valdivollizes A. K. Glazunovan nimizes konservatouries[147]

Vozduh-festivuali

Kanzoinvälisty Vozduh-festivualii pietäh Petroskois joga vuottu vuvves 2005 vuodessah 2010, vuvves 2013 vuodessah 2015 da vuvves 2023. Se on ilmufestivuali kezäkuun jälgimäzinny huogavopäivinny.

Joukkoviestimet

Petroskoin joukkoviestimien eričyksenny on se, ku sie piästetäh ilmah vie lehtilöi da žurnualoi karjalan, vepsän da suomen kielil. Karelija-TV-da ruadivoyhtevys piästäy ilmah lähetyksii kanzallizil kielil.

Sportu

40. purjehvenehien reguattu "Onego-2011" Petroskois

Sportuyhtistykset

Karjalan tazavallan suurin vuitti sportufederacielois on Petroskois.

Sportuobjektat

  • Spartak-stadion (Gercenan uuličču, 1).
  • Junost’-stadion (Karl Marksan prospektu, 4).
  • Lokomotiv-stadion (Mujejärven uuličču).
  • Stadion ven. «Машиностроитель» (Lisicinan uuličču, 23).
  • Stadion ven. «ПЛМК» (Solomannin piätie).
  • Dinamo-stadion (Halturinan uuličču) heitti ruavon vuozinnu 1990.
  • Lumi-sportukompleksu (Neglinkan randupiha, 52).
  • Fontani-hiihtokohtu (Drevl’anka).
  • Lapsien mägihiihton keskus "Gorkaа" (Lososinnoin piätie, 17).
  • Tazavallan Kurgan-sportukompleksu, vuvvennu 2009 sie nostettih hiihtoammundukenty[148] (Kurganan ajotie, 1).
  • Akvatika-vezi-sportukeskus (Puškinan uuličču, 7).
da muut.

Uskondo

Petroskois ruadau Ven’an pravosluavizen kirikön Petroskoin da Karjalan jeparhii, Riimu-katouline kirikkö, Ingrien l’uterilaine kirikkö da toizet.

Palkindot da arvonimet

  • Ven’an poštumarku, vuozi 2003: Petroskoil 300 vuottu

    Ven’an poštumarku, vuozi 2003: Petroskoil 300 vuottu

  • Ven’an bankan raududengu 3 rubl’ua, revers. Hobju.

    Ven’an bankan raududengu 3 rubl’ua, revers. Hobju.

  • Ven’an bankan mustoraududengu 100 rubl’ua, revers. (2003)

    Ven’an bankan mustoraududengu 100 rubl’ua, revers. (2003)

  • Ven’an bankan mustoraududengu 10 rubl’ua (2016) Sodakunnivon linnat -sarjaspäi

    Ven’an bankan mustoraududengu 10 rubl’ua (2016) Sodakunnivon linnat -sarjaspäi

  • 1978 — Ruskien Ruadoflavun kunnivomerki.
  • 1999 — Rynnäsmerki ven. «Жар-птица», arvonimi "Linnu, kudai on hyväntahtoi lapsen kohtah""[149].
  • 2003 — Pedri Suuren kunnivomerki[150].
  • 2009 — Jevroupan palkindo[151].
  • 2011 — erilline palkindo kilbailuymbäristön kehittämizes municipualutalovuos Ven’an kunnostettavin linnu- (kylä-)kundu -kilvas- vuvvennu 2010 (nominacii "Ven’an Federacien hallindollizet keskukset da piälinnat"[152].
  • 2015 — Ven’an Federacien arvonimi — Sodakunnivon linnu[12]..

Kunnivokanzalazet

Linnalazile, kudamat ollah luajittu suuren panoksen sen kehittämizeh, annetah Petroskoin linnan kunnivokanzalazet -arvonimi.

Ystävyslinnat

Petroskoi ruadau yhteisruaduo ystävyslinnoin kel, kudamien joukos ollah Varkaus da Jovensuu (Suomi), Umeo (Umeå, Ruočči), La-Rošel' (La Rochelle, Frantsii), Dulut (Duluth, Ameriekku), Noibrandenburg da T'ubingen (Germuanii), Mo i Rana (Norviegii). On solmittu yhteisruavon sobimukset nengozien linnoin kel, kui Brest (Valgoven'a), Nikolajev (Ukrainu), Ečmiadzin (Armienii), Alitus (Litvu), Narva (Estounii).

Petroskois kuvatut kinofil'mat

  • ven. «Ледоход», 1926[153].
  • ven. «Отпуск в сентябре» (luadii — ven. «Ленфильм»), 1979.
  • ven. «Противостояние» (luadii — ven. «Ленфильм»), 1985.
  • ven. «Облако-рай» (luadii — ven. «Мосфильм»), 1991.
  • ven. «Коля — перекати поле», 2005.
  • ven. «Потерянный город» (luadii — ven. «Карелфильм»), 2008.
  • ven. «Озеро» (luadii — ven. «Карелфильм»), 2009.
  • ven. «Человек из банки» (luadii — ven. «Карелфильм»), 2012.
  • ven. «Последний романтик» (luadii — ven. «Карелфильм»), 2017.

Gallerei

  • Karjalan tazavallan kanzalline muzei

    Karjalan tazavallan kanzalline muzei

  • Molekula-fontuanu

    Molekula-fontuanu

  • Petroskoin valdivonyliopiston kazvisadu

    Petroskoin valdivonyliopiston kazvisadu

  • Voitto-instal’acii Iguzen tulen luo

    Voitto-instal’acii Iguzen tulen luo

  • Piramida

    Piramida

  • Karjalan tazavallan kanzalline kirjasto

    Karjalan tazavallan kanzalline kirjasto

  • Petroskoin poštu

    Petroskoin poštu

  • Pedri I:n mustopačas Petroskois

    Pedri I:n mustopačas Petroskois

  • Karjalan kondii

    Karjalan kondii

  • Petroskoi-zavod-07.jpg
  • Кфс-петр.jpg
  • Petrozavodsk, university campus (1).jpg
  • Petrozavodsk пр. Первомайский.jpg
  • Petrozavodsk 09.JPG
  • Lenin Square in Petrozavodsk 2.jpg
  • Petrozavodsk ул.Красная.jpg

Huomavukset

  1. ↑ 1 2 Петрозаводск. 300 лет истории. Том 1. Петрозаводск, Карелия. 2001
  2. ↑ Генеральный план г. Петрозаводска.doc. Kačondan päivymiäry: 17. talvikuudu 2021. Arhiviiruittu 27. oraskuudu 2021
  3. ↑ 1 2 Регионы России. Основные социально-экономические показатели городов. 2018: Стат. сб. / Росстат. − М., 2018. − 443 с. ISBN 978-5-89476-464-1
  4. ↑ База данных показателей муниципальных образований по Республике Карелия. www.gks.ru. Kačondan päivymiäry: 10. elokuudu 2020. Arhiviiruittu 15. heinykuudu 2020
  5. ↑ Петрозаводск. Официальный сайт. — Генеральный план г. Петрозаводска. Kačondan päivymiäry: 3. elokuudu 2009. Arhiviiruittu originualaspäi 19. pakkaskuudu 2012
  6. ↑ Справка «Об исторических, культурных, демографических и национальных особенностях районов Республики Карелия». Kačondan päivymiäry: 10. elokuudu 2011. Arhiviiruittu originualaspäi 9. pakkaskuudu 2015
  7. ↑ https://rosstat.gov.ru/storage/mediabank/Сhisl_MO_01-01-2024.xlsx
  8. ↑ Устав Петрозаводского городского округа. Kačondan päivymiäry: 16. kylmykuudu 2020. Arhiviiruittu 11. talvikuudu 2020
  9. ↑ Конституция Республики Карелия (Глава 1. Статья 15). Kačondan päivymiäry: 14. heinykuudu 2015. Arhiviiruittu originualaspäi 11. talvikuudu 2013
  10. ↑ Петрозаводск обрел статус столицы Карелии | КарелИнформ. karelinform.ru. Kačondan päivymiäry: 6. oraskuudu 2019. Arhiviiruittu 28. tuhukuudu 2019
  11. ↑ Закон «О наделении городских поселений статусом городского округа». Kačondan päivymiäry: 16. kylmykuudu 2020. Arhiviiruittu 16. kylmykuudu 2020
  12. ↑ 1 2 Указы о присвоении звания "Город воинской славы"
  13. ↑ Рождение Петрозаводска. Круглый стол. Kačondan päivymiäry: 2. talvikuudu 2016. Arhiviiruittu 26. kezäkuudu 2020
  14. ↑ Поспелов, 2002, с. 329.
  15. ↑ Куломаа, Юкка. Финская оккупация Петрозаводска, 1941 - 1944 / Пер. с фин. С. Карху и др.; науч. ред. и ред. пер. Ю. М. Килин. Военно-историческое общество Республики Карелия. — Петрозаводск: Алексей Ремизов : Rif Company, 2006. — 278 с. Arhiivukoupii 7 ligakuudu 2021 Wayback Machine
  16. ↑ Нулевой километр Петрозаводска отметят памятником. Kačondan päivymiäry: 1. syvyskuudu 2016. Arhiviiruittu 18. syvyskuudu 2016
  17. ↑ База данных показателей муниципальных образований по Республике Карелия. www.gks.ru. Kačondan päivymiäry: 10. elokuudu 2020.
  18. ↑ Федеральный закон от 03.06.2011 № 107-ФЗ «Об исчислении времени», статья 5 (3. kezäkuudu 2011).
  19. ↑ Время в Петрозаводске, Республика Карелия, Россия. Сколько сейчас времени в Петрозаводске. dateandtime.info. Kačondan päivymiäry: 19. ligakuudu 2017. Arhiviiruittu 19. ligakuudu 2017
  20. ↑ Magic Karelia. Климат Карелии. Kačondan päivymiäry: 8. heinykuudu 2009. Arhiviiruittu 23. ligakuudu 2008
  21. ↑ 1 2 Петрозаводск. Официальный сайт. — Краткая справка о Петрозаводске. Kačondan päivymiäry: 3. elokuudu 2009. Arhiviiruittu originualaspäi 26. heinykuudu 2011
  22. ↑ Гидронимы города Петрозаводска (реки, ручьи). Официальный сайт Администрации Петрозаводского городского округа. Kačondan päivymiäry: 22. sulakuudu 2021. Arhiviiruittu 22. sulakuudu 2021
  23. ↑ Столица на Онего. Kačondan päivymiäry: 8. heinykuudu 2009. Arhiviiruittu originualaspäi 14. heinykuudu 2014
  24. ↑ http://www.MojGorod.ru/r_karelija/petrzavodsk/index.html.
  25. ↑ http://www.MojGorod.ru/r_karelija/petrzavodsk/index.html.
  26. ↑ http://www.MojGorod.ru/r_karelija/petrzavodsk/index.html.
  27. ↑ http://www.MojGorod.ru/r_karelija/petrzavodsk/index.html.
  28. ↑ http://www.gks.ru/free_doc/doc_2011/year/year2011.rar.
  29. ↑ http://www.MojGorod.ru/r_karelija/petrzavodsk/index.html.
  30. ↑ http://www.MojGorod.ru/r_karelija/petrzavodsk/index.html.
  31. ↑ http://docs.historyrussia.org/ru/nodes/47581-vsesoyuznaya-perepis-naseleniya-1937-goda-obschie-itogi#mode/inspect/page/64/zoom/4.
  32. ↑ http://istmat.info/files/uploads/17630/sssr_ad-ter_delenie_1931_rsfsr.pdf.
  33. ↑ http://istmat.info/files/uploads/53487/adm._delenie_sssr_1934.pdf.
  34. ↑ http://docs.historyrussia.org/ru/nodes/47581-vsesoyuznaya-perepis-naseleniya-1937-goda-obschie-itogi#mode/inspect/page/64/zoom/4.
  35. ↑ http://demoscope.ru/weekly/ssp/rus_pop_39_3.php.
  36. ↑ http://istmat.info/files/uploads/17165/narhoz_sssr_1956_svodnyy.pdf.
  37. ↑ http://demoscope.ru/weekly/ssp/rus59_reg2.php.
  38. ↑ http://www.MojGorod.ru/r_karelija/petrzavodsk/index.html.
  39. ↑ http://www.MojGorod.ru/r_karelija/petrzavodsk/index.html.
  40. ↑ http://demoscope.ru/weekly/ssp/rus70_reg2.php.
  41. ↑ http://www.MojGorod.ru/r_karelija/petrzavodsk/index.html.
  42. ↑ http://istmat.info/files/uploads/41385/rossiyskiy_statisticheskiy_ezhegodnik_1998_g.pdf.
  43. ↑ http://istmat.info/files/uploads/18276/stat._ezh._rf_1994_demografiya.pdf.
  44. ↑ http://demoscope.ru/weekly/ssp/rus79_reg2.php.
  45. ↑ http://istmat.info/files/uploads/15623/narodnoe_hozyaystvo_sssr_1922-1982.pdf.
  46. ↑ http://istmat.info/files/uploads/21317/nx_5.pdf.
  47. ↑ http://istmat.info/files/uploads/18276/stat._ezh._rf_1994_demografiya.pdf.
  48. ↑ https://www.webcitation.org/6ibsmTCzx.
  49. ↑ http://demoscope.ru/weekly/ssp/rus89_reg2.php.
  50. ↑ http://istmat.info/files/uploads/43527/rossiyskiy_statisticheskiy_ezhegodnik_2002.pdf.
  51. ↑ http://istmat.info/files/uploads/18276/stat._ezh._rf_1994_demografiya.pdf.
  52. ↑ http://istmat.info/files/uploads/18276/stat._ezh._rf_1994_demografiya.pdf.
  53. ↑ http://istmat.info/files/uploads/18276/stat._ezh._rf_1994_demografiya.pdf.
  54. ↑ http://istmat.info/files/uploads/18276/stat._ezh._rf_1994_demografiya.pdf.
  55. ↑ http://istmat.info/files/uploads/21317/nx_5.pdf.
  56. ↑ http://istmat.info/files/uploads/21317/nx_5.pdf.
  57. ↑ http://istmat.info/files/uploads/45329/4naselenie.pdf.
  58. ↑ http://istmat.info/files/uploads/21317/nx_5.pdf.
  59. ↑ http://istmat.info/files/uploads/45390/07naselenie.pdf.
  60. ↑ http://istmat.info/files/uploads/45859/07_naselenie.pdf.
  61. ↑ http://istmat.info/files/uploads/21317/nx_5.pdf.
  62. ↑ http://www.perepis2002.ru/ct/doc/1_TOM_01_04.xls.
  63. ↑ http://www.MojGorod.ru/r_karelija/petrzavodsk/index.html.
  64. ↑ http://istmat.info/files/uploads/46358/r_05.doc.
  65. ↑ http://www.gks.ru/doc_2005/year05.zip.
  66. ↑ http://www.gks.ru/doc_2006/year06.zip.
  67. ↑ http://www.gks.ru/doc_2007/year07.zip.
  68. ↑ http://www.gks.ru/doc_2008/year08.zip.
  69. ↑ http://www.gks.ru/bgd/regl/B09_109/IssWWW.exe/Stg/d01/tabl-21-09.xls.
  70. ↑ http://www.gks.ru/free_doc/new_site/perepis2010/croc/Documents/Vol1/pub-01-11.xlsx.
  71. ↑ http://www.gks.ru/bgd/regl/b11_04/IssWWW.exe/Stg/d04/3-p03.htm.
  72. ↑ http://www.gks.ru/free_doc/doc_2012/bul_dr/mun_obr2012.rar.
  73. ↑ http://www.gks.ru/free_doc/doc_2013/bul_dr/mun_obr2013.rar.
  74. ↑ http://www.gks.ru/free_doc/doc_2015/bul_dr/mun_obr2015.rar.
  75. ↑ http://www.gks.ru/free_doc/doc_2017/bul_dr/mun_obr2017.rar.
  76. ↑ http://www.gks.ru/free_doc/doc_2018/bul_dr/mun_obr2018.rar.
  77. ↑ http://www.gks.ru/free_doc/doc_2019/bul_dr/mun_obr2019.rar.
  78. ↑ https://rosstat.gov.ru/storage/mediabank/CcG8qBhP/mun_obr2020.rar.
  79. ↑ https://rosstat.gov.ru/storage/mediabank/tab-5_VPN-2020.xlsx.
  80. ↑ https://rosstat.gov.ru/storage/mediabank/Bul_MO_2023.xlsx.
  81. ↑ https://rosstat.gov.ru/storage/mediabank/Сhisl_MO_01-01-2024.xlsx.
  82. ↑ с учётом городов Крыма
  83. ↑ Таблица 5. Численность населения России, федеральных округов, субъектов Российской Федерации, городских округов, муниципальных районов, муниципальных округов, городских и сельских поселений, городских населенных пунктов, сельских населенных пунктов с населением 3000 человек и более (XLSX).
  84. ↑ Есть ли в Петрозаводске долгожители? Карелия официальная (25. kezäkuudu 2010). Kačondan päivymiäry: 25. kezäkuudu 2010. Arhiviiruittu originualaspäi 21. tuhukuudu 2014
  85. ↑ Оценка численности населения по городским округам и муниципальным районам на 1 января 2019 года. Kačondan päivymiäry: 6. heinykuudu 2019. Arhiviiruittu originualaspäi 12. heinykuudu 2019
  86. ↑ Стратегия пространственного развития Российской Федерации на период до 2025 года (проект). Kačondan päivymiäry: 16. kylmykuudu 2020. Arhiviiruittu 18. talvikuudu 2018
  87. ↑ Бюллетень Ленинградского областного отдела статистики № 20. Апрель — июнь 1928 г.
  88. ↑ Перепись 1933
  89. ↑ Всероссийская перепись 2002
  90. ↑ Всероссийская перепись 2010
  91. ↑ Итоги Всероссийской переписи населения 2020 года. Том 5. Национальный состав и владение языками. Таблица 1. Национальный состав населения
  92. ↑ Абазины (1), Абхазы (2), Аварцы (16), Агулы (2), Адыгейцы (4), Алтайцы (4), Американцы (1), Арабы (84), Ассирийцы (9), Афганцы (1), Балкарцы (5), Башкиры (44), Болгары (26), Британцы (4), Буряты (12), Венгры (3), Вьетнамцы (6), Гагаузы (4), Греки (43), Грузины (148), Даргинцы (21), Евреи (229), Езиды (8), Ижорцы (1), Ингуши (16), Испанцы (4), Итальянцы (1), Кабардинцы (11), Казахи (48), Калмыки (4), Каракалпаки (3), Карачаевцы (1), Киргизы (47), Китайцы (67), Коми (59), Коми-пермяки (2), Корейцы (43), Коряки (1), Крымские татары (4), Кубинцы (2), Кумыки (10), Курды (1), Лакцы (10), Латыши (38), Лезгины (62), Литовцы (88), Марийцы (36), Молдаване (102), Мордва (52), Немцы (115), Ногайцы (1), Осетины (34), Пакистанцы (1), Персы (4), Поляки (211), Румыны (1), Поморы (67), Рутульцы (1), Саамы (6), Сербы (4), Табасараны (13), Талыши (35), Турки (6), Туркмены (92), Удины (2), Удмурты (31), Уйгуры (2), Финны-ингерманландцы (102), Французы (1), Хакасы (1), Ханты (5), Черкесы (3), Чехи (1), Чеченцы (88), Чуваши (119), Эвенки (1), Эстонцы (23), Якуты (12), Японцы (8), Указавшие другие ответы о национальной принадлежности (3519), Нет национальной принадлежности (659), Лица, в переписных листах которых национальная принадлежность не указана (48 533)
  93. ↑ Надежда Дрейзис стала председателем Петросовета. Kačondan päivymiäry: 7. ligakuudu 2021. Arhiviiruittu 7. ligakuudu 2021
  94. ↑ Петрозаводск остался без выборов. 5.08.2015. Kačondan päivymiäry: 17. kevätkuudu 2021. Arhiviiruittu 11. elokuudu 2015
  95. ↑ Следственное управление Следственного комитета РФ по Республике Карелия. Kačondan päivymiäry: 25. kezäkuudu 2012. Arhiviiruittu 4. elokuudu 2012
  96. ↑ ПОСТАНОВЛЕНИЕ от 17.07.2001 № 2841. Kačondan päivymiäry: 14. tuhukuudu 2010. Arhiviiruittu originualaspäi 12. oraskuudu 2013
  97. ↑ Календарь памятных и знаменательных дат на январь 2020 года
  98. ↑ Календарь знаменательных дат Карелии — декабрь 2021 года
  99. ↑ Открытый бюджет Петрозаводска. Kačondan päivymiäry: 25. pakkaskuudu 2013. Arhiviiruittu originualaspäi 11. oraskuudu 2013
  100. ↑ Бюджет Петрозаводска. Kačondan päivymiäry: 6. sulakuudu 2015. Arhiviiruittu 13. heinykuudu 2015
  101. ↑ Карелия Официальная. Петрозаводск. Kačondan päivymiäry: 14. heinykuudu 2009. Arhiviiruittu originualaspäi 21. tuhukuudu 2009
  102. ↑ Банки Петрозаводска. Kačondan päivymiäry: 14. heinykuudu 2009. Arhiviiruittu originualaspäi 5. heinykuudu 2009
  103. ↑ Города России: Энциклопедия / Под редакцией Г. М. Лаппо. — М.: Научное издательство "Большая Российская энциклопедия", 2003. — Репр. изд. — 560 с.: ил., карты.
  104. ↑ ОАО "РЖД"
  105. ↑ Карелия официально. Фирменный поезд № 17/18 сообщением Петрозаводск — Москва отметил своё двадцатилетие. Kačondan päivymiäry: 16. heinykuudu 2009. Arhiviiruittu originualaspäi 22. sulakuudu 2018
  106. ↑ Первый поезд до Йоэнсуу отправился с вокзала в Петрозаводске. Карелинформ (29. talvikuudu 2012). Kačondan päivymiäry: 29. talvikuudu 2012. Arhiviiruittu 7. pakkaskuudu 2013
  107. ↑ ОАО СЗППК. Kačondan päivymiäry: 3. tuhukuudu 2011. Arhiviiruittu 26. tuhukuudu 2011
  108. ↑ Троллейбусное управление Петрозаводска. Официальный сайт. Историческая хронология (недоступная ссылка — история).
  109. ↑ авиарейсы компании РусЛайн из Петрозаводска. Kačondan päivymiäry: 19. kylmykuudu 2011. Arhiviiruittu originualaspäi 15. kevätkuudu 2022
  110. ↑ Петрозаводск транспортный. Водный транспорт Петрозаводска и Карелии. Kačondan päivymiäry: 18. heinykuudu 2009. Arhiviiruittu originualaspäi 25. heinykuudu 2009
  111. ↑ Петрозаводск транспортный. Внутригородские теплоходные линии. Kačondan päivymiäry: 31. heinykuudu 2009. Arhiviiruittu originualaspäi 8. oraskuudu 2009
  112. ↑ Календарь памятных и знаменательных дат на декабрь 2020 года. Kačondan päivymiäry: 17. talvikuudu 2021. Arhiviiruittu 7. talvikuudu 2021
  113. ↑ КарелИнформ. В Петрозаводске 4,5 тыс. человек заняты в сфере ЖКХ. Kačondan päivymiäry: 18. heinykuudu 2009. Arhiviiruittu 20. sulakuudu 2013
  114. ↑ Петрозаводск. Официальный сайт. Управляющие компании в системе ЖКХ Петрозаводска. Kačondan päivymiäry: 18. heinykuudu 2009. Arhiviiruittu originualaspäi 25. ligakuudu 2007
  115. ↑ Вестник. Ладожский край (недоступная ссылка — история).
  116. ↑ Академия присоединится к университету в качестве "структурного подразделения. Arhiviiruittu 16. ligakuudu 2013 // Ведомости Карелии, 13.02.2013
  117. ↑ Ливанов Д. В. О реорганизации федерального государственного бюджетного образовательного учреждения высшего профессионального образования «Петрозаводский государственный университет» и федерального государственного бюджетного образовательного учреждения высшего профессионального образования «Карельская государственная педагогическая академия». Arhiviiruittu 4. kevätkuudu 2016 // Минобрнауки России, М., 11 февраля 2013 г.
  118. ↑ Инвестиционный паспорт Петрозаводска. Kačondan päivymiäry: 4. heinykuudu 2009. Arhiviiruittu originualaspäi 31. heinykuudu 2009
  119. ↑ Мониторинг. Kačondan päivymiäry: 7. tuhukuudu 2016. Arhiviiruittu originualaspäi 5. tuhukuudu 2016
  120. ↑ Сервер gosacad.karelia.ru заблокирован! Kačondan päivymiäry: 31. pakkaskuudu 2016. Arhiviiruittu 25. pakkaskuudu 2016
  121. ↑ Филиал ВГУЮ (РПА Минюста России) - Филиал ВГУЮ (РПА Минюста России) (неопр.). ptz.rpa-mu.ru. Kačondan päivymiäry: 27. kevätkuudu 2022. Arhiviiruittu 3. kevätkuudu 2022
  122. ↑ МОУ «Средняя общеобразовательная школа № 10 с углублённым изучением предметов гуманитарного профиля имени А. С. Пушкина». Kačondan päivymiäry: 30. kevätkuudu 2022. Arhiviiruittu 27. kevätkuudu 2022
  123. ↑ Детские сады. https://mdou.petrozavodsk-mo.ru/.
  124. ↑ КарНИИЛПК. Kačondan päivymiäry: 13. elokuudu 2009. Arhiviiruittu 28. sulakuudu 2010
  125. ↑ ГАУ ДПО РК «Карельский институт развития образования». kiro-karelia.ru. Kačondan päivymiäry: 22. elokuudu 2016. Arhiviiruittu 26. elokuudu 2016
  126. ↑ Карелпроект (недоступная ссылка — история).
  127. ↑ Карелагропроект. Kačondan päivymiäry: 13. elokuudu 2009. Arhiviiruittu 14. oraskuudu 2013
  128. ↑ Музей-заповедник Кижи. Kačondan päivymiäry: 21. kezäkuudu 2009. Arhiviiruittu 25. kezäkuudu 2009
  129. ↑ Музей изобразительных искусств РК. Kačondan päivymiäry: 25. kezäkuudu 2009. Arhiviiruittu originualaspäi 11. kevätkuudu 2010
  130. ↑ Художественная галерея «Дом Куклы». Kačondan päivymiäry: 30. kevätkuudu 2022. Arhiviiruittu 20. kevätkuudu 2022
  131. ↑ Календарь знаменательных дат Карелии — декабрь 2021 года. Kačondan päivymiäry: 14. talvikuudu 2021. Arhiviiruittu 6. talvikuudu 2021
  132. ↑ Календарь памятных и знаменательных дат на 2020 г. Kačondan päivymiäry: 13. talvikuudu 2021. Arhiviiruittu 13. talvikuudu 2021
  133. ↑ Сегодня в Петрозаводске состоялось торжественное открытие Музея истории карельского спорта. Официальный сайт администрации Петрозаводского городского округа (10.06.2016).
  134. ↑ Письма с фронта. С чего начался новый музей в Петрозаводске? Сайт газеты «Аргументы и Факты/Карелия» (04.05.2017). Kačondan päivymiäry: 18. kevätkuudu 2019. Arhiviiruittu 7. kevätkuudu 2018
  135. ↑ В Карелии появился музей истории туризма. Официальный сайт Министерства культуры Республики Карелия (14.05.2018). Kačondan päivymiäry: 18. kevätkuudu 2019. Arhiviiruittu 20. tuhukuudu 2019
  136. ↑ 1 2 Петрозаводск. Официальный сайт. Kačondan päivymiäry: 25. kezäkuudu 2009. Arhiviiruittu originualaspäi 30. ligakuudu 2007
  137. ↑ Карельская Государственная Филармония. Филармония сегодня (недоступная ссылка — история).
  138. ↑ Карельская Государственная Филармония. История (недоступная ссылка — история).
  139. ↑ Национальная библиотека Республики Карелия. Kačondan päivymiäry: 28. kezäkuudu 2009. Arhiviiruittu originualaspäi 25. syvyskuudu 2006
  140. ↑ Централизованная библиотечная система. Kačondan päivymiäry: 6. heinykuudu 2019. Arhiviiruittu 6. heinykuudu 2019
  141. ↑ Библиотека № 6 закрыта. Kačondan päivymiäry: 6. heinykuudu 2019. Arhiviiruittu 6. heinykuudu 2019
  142. ↑ Национальный архив Республики Карелия. История. Kačondan päivymiäry: 3. tuhukuudu 2010. Arhiviiruittu 8. oraskuudu 2013
  143. ↑ Муниципальный архив города Петрозаводска. Kačondan päivymiäry: 11. heinykuudu 2009. Arhiviiruittu 4. elokuudu 2009
  144. ↑ Город Петрозаводск — Петрозаводск для туриста. Kačondan päivymiäry: 5. heinykuudu 2009. Arhiviiruittu 31. pakkaskuudu 2009
  145. ↑ История Дня города в Петрозаводске. Kačondan päivymiäry: 27. elokuudu 2013. Arhiviiruittu originualaspäi 27. oraskuudu 2014
  146. ↑ Международный зимний фестиваль «Гиперборея». Kačondan päivymiäry: 9. tuhukuudu 2020. Arhiviiruittu 15. tuhukuudu 2020
  147. ↑ Музыкальный фестиваль «Белые ночи Карелии». Kačondan päivymiäry: 27. elokuudu 2013. Arhiviiruittu originualaspäi 20. talvikuudu 2013
  148. ↑ Вступило в строй биатлонное стрельбище в Петрозаводске Arhiivukoupii 12 kylmykuudu 2012 Wayback Machine, 12.02.2010
  149. ↑ Карелия Официально. Новости. Kačondan päivymiäry: 13. heinykuudu 2009. Arhiviiruittu originualaspäi 13. oraskuudu 2003
  150. ↑ Государственная символика. РиаНовости. Новости. Kačondan päivymiäry: 13. heinykuudu 2009. Arhiviiruittu originualaspäi 30. kylmykuudu 2012
  151. ↑ КарелИнформ. Kačondan päivymiäry: 11. heinykuudu 2009. Arhiviiruittu 20. sulakuudu 2013
  152. ↑ Информационный бюллетень, № 48, 24.02.2012. Kačondan päivymiäry: 8. kevätkuudu 2012. Arhiviiruittu 1. kevätkuudu 2014
  153. ↑ Красная Карелия. 1926. 28 мая

Kirjalližus

  • Петрозаводск // Энциклопедический словарь Брокгауза и Ефрона : в 86 т. (82 т. и 4 доп.). — СПб., 1890—1907.
  • Петрозаводск: Указ. лит. / Гос. публ. б-ка; Сост. Е. И. Такала. — Петрозаводск: Б. и., 1980. — 90 с.: ил.
  • Петрозаводск: Библиографический список литературы. — Национальная библиотека Республики Карелия, 2003. — 164 с. Arhiivukoupii 7 tuhukuudu 2016 Wayback Machine
  • Мулло И. М., Рыбак Е. Д. Петрозаводск: Спутник туриста. — Петрозаводск: "Карелия", 1979—182 с.
  • Кондратьев Ф. Г., Верхоглядов В. Н. Петрозаводск. — 2-е изд., испр. и доп. — Петрозаводск: "Карелия", 1984. — 182 с.: ил. — (Города и районы Карелии)
  • Мулло И. М. Петровская слобода / Художник И. Г. Карт.. — Петрозаводск: Карелия, 1981. — 80 с. — 20 000 экз. (обл.)
  • Поспелов Е. М. Географические названия мира. Топонимический словарь / Отв. ред. Р. А. Агеева. — 2-е изд., стереотип. — М.: Русские словари; Астрель; АС], 2002. — 512 с. — 3 000 экз. — ISBN 5-17-001389-2.
  • Рудаков В. Е. Петрозаводск (По поводу двухсотлетия со дня его основания) // Исторический вестник. 1903. Т. 93. С. 600—631.
  • Сорокина Т. В., Генделев Д. З. Соборы Петрозаводска / Нац. арх. РК; Оформ. Н. В. Куспак. — Петрозаводск, 1999. — 32 с.: ил.
  • Куломаа Юкка. Финская оккупация Петрозаводска, 1941—1944. — Петрозаводск: А. Н. Ремизов, 2006. — 277 с. — ISBN 5-85039-198-8. — перевод с оригинала: Kulomaa, J. Äänislinna. Petroskoin suomalaismiehityksen vuodet 1941—1944. —Helsinki: SHS, 1989.

Linkat

link=commons:{{{Commons}}} Petrozavodsk Ruwikivarastos
Lähteh - "https://olo.ruwiki.ru/w/index.php?title=Petroskoi&oldid=126199046"