Kivačun rauhoitetun alovehen luonnon muzei
| Kivačun rauhoitetun alovehen luonnon muzei | |
|---|---|
 Kivačun rauhoitetun alovehen luonnon muzein taloi | |
| Perustandan päivymiäry | 1959 |
| Olopaikku | Kivačun rauhoitettu aloveh |
| Adressi |
Kentjärven kyläkundu, Kivačun kylä, Мuzein kujo 2 |
| Verkosivusto | zapkivach.ru/turistam/product/ekskursii/muzey-prirody-zapovednika-kivach/ |
Kivačun rauhoitetun alovehen luonnon muzei on muzei, kudai on Karjalan tazavallan Kondupohjan piiris Kivačun rauhoitetul alovehel. Muzei ruadau vuvves 1959. Muzein ozuttelut ollah kahtes talois, kudamis ezil on rauhoitetun alovehen kazvi- da eläinmuailman malliloi[1].
Ozuttelut
Muzein ozuttelut on omistettu Kivačun kosken mennyöle aijale, mualoile, kazvi- da eläinmuailmale[2].
Muzein dioramas on ezil läs 12 elättilöin lajii da 22 linduloin lajii, kudamii eläy Karjalan mečis[2]. Kai dioraman kuvat on luajittu luonnos eri syylöin periä kuoltulois elättilöis[3]. Ozutteluloi luajittih da tävvendettih enämbän migu 50 vuvven aigah. Enzimäzen kuvan — hirven kuvan — luadi vuvvennu 1960 kuvienluadii G. A. Ankudinov talvel Suununjoves uponnuos elätis.
Rinnal on ei suuri čiučoiroduhizien linduloin pezien keräilemy, kudamii tuodih muzeih niilöin ižändöile pahua luadimattah. Sinne puututtih pezät, kudamat hyvin säilyttih linduloin poigazien pezispäi iäre lähtiettyy, linduloin hyllätyt da meččyelättilöin rikotut pezät[3].
Luonnon muzeis on muudugi tiijoitusozutteluu, kudamis sanellah rauhoitetun alovehen eričyksis, nämmien paikkoin histouries da Karjalan tazavallan toizien kazvi- da eläinmuailmah kuulujis. Muzeis ollah stendat böbökkien keräilemienke, tiijoitus- da foromaterjualat nämmien paikkoin kuulužimis kazvilois — vizakoivus, marjutuhjolois — muur'ois, or'hois da toizis[3].
Muzein tulenduveriälöin lähäl on «kylmyverizen karjalazen čakan» vestokuva.
Gallerei
Diorama elättilöin kuvienke
Diorama elättilöin kuvienke
Ozuteh čiučoiroduhizien linduloin pezienke
Vizakoivu-tiijoituslaudu
Vestokuva «Kylmyverine karjalaine čakku»
Tiijoituslaudaine dioramah nähte
Huomavukset
- ↑ Заповедник «Кивач» в Карелии, Отдых в России. Комсомольская Правда. Kačondan päivymiäry: 15. kevätkuudu 2025.
- ↑ 1 2 Елена Плеханова. Что посмотреть в Карелии за три дня: Петрозаводск, Кивач, Ладожские шхеры. interfax-russia.ru.
- ↑ 1 2 3 Музей природы - ФГБУ «Государственный заповедник «Кивач» (рус.). zapkivach.ru. Kačondan päivymiäry: 1. kevätkuudu 2025.
Kirjalližus
- Государственный природный заповедник «Кивач»: библиографический указатель литературы / Сост. Алупова С.А., консультант Ванчурова М.Ю.. — Кондопога, 2016. — 83 с.
- Ротькина-Качалова В.Г. Заповедник «Кивач». Такой знакомый и неизвестный. 87 лет на страже первозданной природы // Сборник «Легенды и мифы Русского Севера. Карелия» к 100-летию Республики Карелия. — Редакционно-издательский центр «Русский Север», 2018. — С. 14—27.