Korelan lapset
Экспертиза РАН
Ven'an tiedoakadiemien tarkastus
Экспертиза РАН
Ven'an tiedoakadiemien tarkastus
Korelan lapset (ven. Коре́льские де́ти) on nimi, kudai annettih viijele vaikutusvaldazele Karjalan feodualuherroin sugurovule da kuduat ižändöittih keskiaijan Korelan mua-alovehii[1].
Nimen histouries
Korelan lapset-nimi vastuau tavallistu ven’alastu "bojuaran lapset" — nimie, Ven'an kniäzikundien yhteiskundurakendehtu myö net oldih bojuaroin da kniäzilöin jälgeläzet. Samah aigah Korelan lapset — harakteristiekku rubei merkiččemäh endizen Karjalan feodualulliston da kogo Karjalan muan ilmaikaikkistu vassualizuttu Novgorodan valdivole[2].
Yhtehizet tiijot
Ruočin kuningaskunnan da Suuren Novgorodan välil vuvvennu 1323 sovitun Pähkinäsuaren rauhusobimuksen jälgeh Novgorodan mualoin Vadjan viijendekseh tulluzien Korelan mua-alovehen viijen bohatan sugurovun ezittäjät ruvettih kuulumah tazavallan vallittuh valdueliittah nimel "Korelan lapset". Novgorodan keskushaldivo jätti heile endizet mua-alovehet feodualuomistuksen oigevuksel[3].
Lähtehien mugah viizi suguroduu oldih: ven. Вымольцы, Курольцы, Ровкульцы, Валдольцы da Наволоч -rovut (arbaillen ven. Тиврольцы). Suguroduloin nimet vastatah Luadogan alovehen muinaiskarjalazien alguperäzien kodimua-alovehien nimilöi.
"Viijen rovun" tärgevimät mua- da veziomistukset oldih Korelan muan pohjasozis da pomoroin alovehil. Suurin oza niilöis alovehis otettih iäre omistukses vägeh XV vuozisuan loppupuolel, konzu Suuri Novgorodu liitettih Iivan III:n Suuren kniäzikundah Moskovan da Novgorodan välizen voinan (1477—1478) lopputuloksien mugah. Erähät endizis Korelan bohattih suguroduloih kuulunuzis endizelleh ižändöittih kala-abajii da konduloi, oldih vie merkittäväs tilas, ga jo menetettih Korelan lapset -stuatusan[2].
Mualoi Korelan suviozas ei otettu iäre ižändil, net kuigi enne kuuluttih viijen sugurovun omistukseh. Rovut säilytettih oigevukset mualoih da niilöin eläjih oman muan omistajinnu muanruadajinnu.
Huomavukset
- ↑ Карелия: энциклопедия: в 3 т. / гл. ред. А. Ф. Титов. — Петрозаводск: ИД "ПетроПресс", 2009. — Т. 2. — С. 464. — ISBN 978-5-8430-0125-4.
- ↑ 1 2 Родовая корельская знать в XIII-XV веках и ее потомки в центральной России. cyberleninka.ru. Kačondan päivymiäry: 9. syvyskuudu 2025.
- ↑ Феодализация общества. welcome-karelia.ru. Kačondan päivymiäry: 9. syvyskuudu 2025.
Kirjalližus
- Майнов В. Н. Несторова Весь и Корельские дети. // Живописная Россия (издание). — 1881. — Т. I Ч. 2. — С. 493—527.
- Грамоты Великого Новгорода и Пскова / Под. ред. С. Н. Валка. — М.; Л., 1949.
- История Карелии с древнейших времён до наших дней / Науч. ред. Н. А. Кораблёв, В. Г. Макуров, Ю. А. Савватеев, М. И. Шумилов. — Петрозаводск: Периодика, 2001. — 944 с. — ISBN 5-88170-049-X.