Korelan lapset
Korelan lapset (ven. Коре́льские де́ти) on nimi, kudai annettih viijele vaikutusvaldazele Karjalan feodualuherroin sugurovule da kuduat ižändöittih keskiaijan Korelan mua-alovehii[1].
Nimen histouries
Korelan lapset-nimi vastuau tavallistu ven’alastu "bojuaran lapset" — nimie, Ven'an kniäzikundien yhteiskundurakendehtu myö net oldih bojuaroin da kniäzilöin jälgeläzet. Samah aigah Korelan lapset — harakteristiekku rubei merkiččemäh endizen Karjalan feodualulliston da kogo Karjalan muan ilmaikaikkistu vassualizuttu Novgorodan valdivole[2].
Yhtehizet tiijot
Ruočin kuningaskunnan da Suuren Novgorodan välil vuvvennu 1323 sovitun Pähkinäsuaren rauhusobimuksen jälgeh Novgorodan mualoin Vadjan viijendekseh tulluzien Korelan mua-alovehen viijen bohatan sugurovun ezittäjät ruvettih kuulumah tazavallan vallittuh valdueliittah nimel "Korelan lapset". Novgorodan keskushaldivo jätti heile endizet mua-alovehet feodualuomistuksen oigevuksel[3].
Lähtehien mugah viizi suguroduu oldih: ven. Вымольцы, Курольцы, Ровкульцы, Валдольцы da Наволоч -rovut (arbaillen ven. Тиврольцы). Suguroduloin nimet vastatah Luadogan alovehen muinaiskarjalazien alguperäzien kodimua-alovehien nimilöi.
"Viijen rovun" tärgevimät mua- da veziomistukset oldih Korelan muan pohjasozis da pomoroin alovehil. Suurin oza niilöis alovehis otettih iäre omistukses vägeh XV vuozisuan loppupuolel, konzu Suuri Novgorodu liitettih Iivan III:n Suuren kniäzikundah Moskovan da Novgorodan välizen voinan (1477—1478) lopputuloksien mugah. Erähät endizis Korelan bohattih suguroduloih kuulunuzis endizelleh ižändöittih kala-abajii da konduloi, oldih vie merkittäväs tilas, ga jo menetettih Korelan lapset -stuatusan[2].
Mualoi Korelan suviozas ei otettu iäre ižändil, net kuigi enne kuuluttih viijen sugurovun omistukseh. Rovut säilytettih oigevukset mualoih da niilöin eläjih oman muan omistajinnu muanruadajinnu.
Huomavukset
- ↑ Карелия: энциклопедия: в 3 т. / гл. ред. А. Ф. Титов. — Петрозаводск: ИД "ПетроПресс", 2009. — Т. 2. — С. 464. — ISBN 978-5-8430-0125-4.
- ↑ 1 2 Родовая корельская знать в XIII-XV веках и ее потомки в центральной России. cyberleninka.ru. Kačondan päivymiäry: 9. syvyskuudu 2025.
- ↑ Феодализация общества. welcome-karelia.ru. Kačondan päivymiäry: 9. syvyskuudu 2025.
Kirjalližus
- Майнов В. Н. Несторова Весь и Корельские дети. // Живописная Россия (издание). — 1881. — Т. I Ч. 2. — С. 493—527.
- Грамоты Великого Новгорода и Пскова / Под. ред. С. Н. Валка. — М.; Л., 1949.
- История Карелии с древнейших времён до наших дней / Науч. ред. Н. А. Кораблёв, В. Г. Макуров, Ю. А. Савватеев, М. И. Шумилов. — Петрозаводск: Периодика, 2001. — 944 с. — ISBN 5-88170-049-X.