Luadogan pohjasrannikko
Luadogan pohjasrannikko, libo Luadogan Karjal (ven. Северное Приладожье) on luonnon da histourien aloveh, täl aigua se rajoittuu suves Luadogan randah, päivänlaskus Leningruadan alovehen da Karjalan tazavallan hallindollizeh rajah, pohjazes Ven'an da Suomen rajah da päivännouzus ehtollizeh vahnan Nevvostoliiton da Suomen vuvven 1939 rajah.
Alovehel on omaluaduine, lähi alovehis eruoju landšaftu (sih kogonah kuuluu muga sanottu Luadogan järven kallivosuariloin aloveh) da ainavoluaduine histourielline oza. Omas lounahas olijas susiedas — Karjalan kannakses, Luadogan pohjasrannikol tässäh säilyy muinaine karjalaine paikannimistö, hos rodihgi sih aijan myödäh suomelazii da slavjuanoin jälgilöi.
Histourii
Luadogan pohjasrannikko rodieu tundietukse yhtenäzenny alovehennu Karjalan kannaksenke kui aigukirjois kuvatun korela-heimon vahnu eländyaloveh. Juuri tiäpäi omas roindumuaspäi muinazet karjalazet siirryttih pohjazeh päi Lappih da nygyaijan Karjalah. Tiä on Aigazen Keskiaijan muinazien karjalazien vahnoin puolistuslaittehien kompleksu, sen kuulužimat kohtat ollah nygözien Kurkijoven kylän kohtal (Linnamäki) da Sordavalas (Paaso-kohtu).
Korelan mualoi Ruočin kuningaskunnan da Suuren Novgorodan välil vuvven 1323 Pähkinäsuaren rauhusobimuksen mugah juattuu Luadogan pohjasrannikko rubei kuulumah Novgorodale.
Alovehel on Vadjan viijendeksen Korelan muan pogostua (XV vuozisuan lopus — Korelan ujezdan): Kirjažskoi, Serdobolin, Ilomansin, Solomannin. Muat oldih Ruočin rajua lähäl, sendäh niilöi puaksuh ryöstettih da varrastettih.
XVII vuozisuas algajen Luadogan pohjasrannikko rubei kuulumah Ruočin kuningaskundah da suakse vuottu rodih Kägisalmen muakunnan ozakse. Sit aijas enimät pravosluavizet karjalazet eläjät lähtiettih siepäi iäre, heijän sijah tuldih suomelazet l’uterilazet rahvas Ruočin kuningaskunnan Suomen keisarikunnan keskialovehilpäi. Aloveh kaimai oman etnizen da uskondollizen omaluadužuon.
Pohjazen voinan loppiettuu Luadogan rannikko toizien Ruočin alovehienke uvvessah rubei kuulumah Ven'ah, kus rodih Viipurin gubernien ozakse enzimäi Ven’an valdukundah kuulujannu, a vuvves 1811 Ven’an valdukunnan Suomen Suureh Kniäzikundah kuulujannu. Vuvvennu 1917 Suomi sai iččenäžyön da Luadogan pohjasrannikko rodih Nevvosto-Ven’ah nähte rajantagazennu alovehennu. Nämmä muutokset ei vaikutettu alovehen eläjien etnizeh da uskondollizeh kogonažuoh.
Talvivoinan aigah Nevvostoliittoh kuulumah ruvennuon Luadogan pohjasrannikon suomelazet eläjät evakoittih Suomeh.
Vuvves 1940 Luadogan pohjasrannikko hallindollizesti kuuluu Karjal-suomelazeh socialistizeh nevvostotazavaldah.
Vuvvennu 1942, konzu vuozien 1941—1944 Nevvostoliitto-suomelazen voinan aigah nämmii alovehii valloitettih suomelazet, suomelazet eläjät väliaijakse tuldih järilleh, a vuvvennu 1944, konzu nämmä muat piästettih nevvostolazet saldatat, kiännyttih järilleh Suomeh. Sit aijas alovehel eläy Ven’an federatiivizen socialistizen nevvostotazavallaspäi da toizis nevvostotazavalloispäi tulluzii rahvahii.
Vuvves 1956 Luadogan pohjasrannikko hallindollizesti kuuluu Karjalan avtonoumizeh socialistizeh nevvostotazavaldah.
Muantiedo
.jpg)
Luadogan pohjasrannikon Baltiekan pohjuksen lounasčuras olendu miäriäy alovehen landšaftan, kudamas on eri kivilajiloin kerrostumii (enimite graniittua. Kallivot da mäit ei olla korgiet, alovehen korgevin kohtu on Pötsövuaru pohjazeh päi Sordalaspäi, sen korgevus on kaikkiedah 187 metrii. Kazvau koskemattoman mečän puuloi, enimyölleh havvupuuloi: pedäjiä, kuustu. Alovehen suves on muailman erähän suuriman suolatoivezizen järven rannikko, sit on äijy lahtie da suardu, net ollah muga sanotut Luadogan kallivosuaret, sie on ainavoluaduine landšaftu, kazvi- da eläinmuailmu. Luadogan pohjasrannikon alovehel on äijy koskie jogiloil da ojil. Kuulužimat ollah Ruskealan kosket Tohmajovel, sie kuvattih ven. «А зори здесь тихие»-fil’mua[1].
Nygyaigu
Täl aigua Luadogan pohjasrannikko kuuluu Ven’an Federacien Karjalan tazavaldah da on juattu nelläh ozah: Lahdenpohjan piirih, Sortavalan piirih, Suojärven piirih da Pitkänrannan piirih. Histouriellizen mennyön aijan da ainavoluaduzen luonnon hyvyös se on kuulužannu matkailukohtannu. Sordavalas ruadau Luadogan pohjasrannikon alovehelline muzei[2], a vuvves 2008 joga vuvven nelländeksenny piästetäh ilmah Serdobol’-al’manuahua, kuadmah jullatah kirjutuksii kodialovehopin tiemois[3].
Matkailu
Aloveh on kuulužannu monen matkailun lajis. Kallivosuarien alovehel kävyy vezimatkailuu suvaiččijua da purjehvenehil soudajua. Ainavoluaduzet histouriellizet da luonnon kohtat kiinnostutetah matkailijoi Ven'alpäi da ulgomualoispäi. Jälgiaigua Luadogan pohajsrannikko rodih uskondollizen matkailun keskuksennu: sen kauti menöy maršruuttu Valamoile, kiinnostetah sežo muan muinazet pravosluavizet pyhät kohtat, vahnanuskozien skiitat da manasterit.
Nähtävykset
- Luadogan pohjasrannikon alovehelline muzei;
- Pitkänrannan V. F. Sebinan nimine kodialovehmuzei;
- Kurkijoven kodialovehkeskus;
- Ruskeala (mägipuusto);
- Valamoin muzei-zapovedniekku.
Huomavukset
- ↑ «Водопады Северного Приладожья»//«Диагональный мир». Kačondan päivymiäry: 11. heinykuudu 2025. Arhiviiruittu 11. elokuudu 2007
- ↑ Музей Северного Приладожья на сайте «Музеи России». Kačondan päivymiäry: 11. heinykuudu 2025. Arhiviiruittu 31. ligakuudu 2011
- ↑ «Сердоболь»: о людях и истории Приладожья. Kačondan päivymiäry: 11. heinykuudu 2025. Arhiviiruittu 12. tuhukuudu 2017