Koval'čuk Nikolai Adamovič
| Koval'čuk Nikolai Adamovič | |
|---|---|
 | |
| Roindupäivy | 7. tuhukuudu 1920 |
| Roindukohtu | |
| Kuolendupäivy | 2019 |
| Kuolendukohtu | |
| Mua | |
| Toimindu | arhitektoru, yliopisto-opettaja |
| Palkindot da arvonimet | |
Nikolai Adamovič Koval'čuk (ven. Николай Адамович Ковальчук; 7. tuhukuudu 1920, Kursku[d] — 2019, Moskovu) on Nevvostoliiton arhitektoru da opastai. Ven'an federatiivizen socialistizen nevvostotazavallan arvostettu arhitektoru (1973), professoru (1974), arhitektuuran kandiduattu (1952). Kuvanvestäjän A. N. Koval’čukan tuattah.
Eloskerdu
Nikolai Koval’čuk oli roinnuhes vuvvennu 1920 Kurskas. Vuvvennu 1937 piäzi opastumah Moskovan arhitektuuran instituuttah. Vuvves 1941 vuodessah 1945 oli Suurel Ižänmuallizel voinal[1]. Vojuičči Moskovan čupul. Kurskan kuarel, otti ozua Korsun’-Ševčenkovskoih da Jassko-Kišin’ovan operacieh, oli Rumiiniedu, Vengriedy, Avstriedu da Čehoslovukiedu piästämäs. Voinan loppi Pragas 27. erillizen gvardien tankubriguadan gvardien vahnembannu[2].
Armiespäi piästyy loppi instituutan. Vuozinnu 1947—1953 äijän kerdua oli luomisruadomatkois Volgan rannikkuo da Ven'an pohjastu myöte. Arhitektoroin joukkolois oli miäriämäs da tutkimas Moskovan Kremlin kirikkölöi, bašn’oi da seinii. Vuvvennu 1952 puolisti arhitektoran väitösruavon aihies "Puunleikkavus Volganrannikon rahvahan arhitektuuras"[1]. Ruadoi Giprolesproman ruadopajas, vuvves 1952 — Nevvostoliiton arhitektuuran akadiemies. Otti ozua yhteiskunnallizien da eländytaloloin projektiiruičendah[2].
Vuozinnu 1961—2007 opasti Stroganovan opistos. Läs 30 vuottu oli Kompozicien perustehet -laitoksen johtajannu, samal aigua vedi kompozicien (projektiiruičendan) kursua Arhitektuuru-dekoratiivine plastiekku -laitoksel[1]. On ven. «Очерки теории архитектурной композиции»-tiedoruavon erähii kirjuttajii (1960)[2].
Vuvves 1949 oli luomisruadolois. Oli monien mustopaččahien arhitektuuaran luadijannu. Oli yhtehizes ruavos moizien kuvanvestäjienke kui V. J. Cigal’, L. J. Kerbel’, O. K. Komov, V. M. Klikov, D. B. R’abičev, A. N. Burganov, J. P. Pommer, O. S. Kir’uhin, A. N. Koval’čuk da toizet[1].
Kuoli vuvvennu 2019 Moskovas. On pandu muah Mitinskoile kalmužimale, oza № 162А[3].
Ruavot
- Karl Marksan mustopačas Moskovas (1961, yhtes kuvanvestäjän L. J. Kerebel’anke da arhitektoroin P. A. Beguncan, V. G. Makarevičan, V. M. Morgulisanke)[1];
- Generualu Karbiševan mustopačas endizen Mauthauzen-koncluagerin alovehel (1963, yhtes kuvanvestäjän V. J. Cigal’anke)[1];
- Suuren Ižänmuallizen voinan aigah surman suannuzile Kuzbasan urhomiehile -mustopačas Kemerovos (1970, yhtes kuvanvestäjän A. D. Ščerbakovanke)[4];
- Saltikov-Ščedrinan mustopačas Tveris (1976, yhtes kuvanvestäjän O. K. Komovanke)[5];
- Uvvismuan uvvistajan mustopačas Barnaulas (1985, yhtes kuvanvestäjän M. L. Skovorodinanke da arhitektoran G. S. Kramarenkonke)[6];
- Admirualu F. F. Ušakovan mustopačas Moskovas Skobelevskaja-uuličču-metrostansien luo (1998, yhtes kuvanvestäjän A. N. Koval’čukanke)[1];
- A. S. Puškinan mustopačas Astanas (1999, yhtes kuvanvestäjän A. N. Koval’čukanke)[2];
- Soda-doroganruadajien mustopačas Moskovan alovehen Odincovon piiris (2002, yhtes kuvanvestäjän A. N. Koval’čukanke)[1];
- Pitirim Sorokinan mustopačas Siktivkaras (2014, yhtes kuvanvestäjän A. N. Koval’čukanke)[2].
Palkindot da arvonimet
- Ven'an federatiivizen socialistizen nevvostotazavallan arvostettu arhitektoru (1973)[1][2];
- Kemerovon alovehen kunnivoeläi (2009)[4];
- Moskovan palkindo (1999)[2];
- Ruskien Tiähten kunnivomerki (1945)[7];
- Suuren Ižänmuallizen voinan II astien kunnivomerki[2];
- Medali "Bojuarvoruadolois"[7];
- Medali "Moskovan puolistamizes"[2].
Huomavukset
- ↑ 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Мастера Строгановской школы: 1945–2015. — М., 2015. — Т. 1. — С. 282. — ISBN 978-5-87627-106-8.
- ↑ 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Евгений Платунов. Создатели музыки в камне // Культура Алтайского края. — 2020. — № 3 (Kevätkuu).
- ↑ Ковальчук Николай Адамович (1920–2019). Они тоже гостили на земле.... Kačondan päivymiäry: 27. talvikuudu 2023.
- ↑ 1 2 Знаменательные даты Кемеровской области. Кемеровская областная научная библиотека им. В.Д.Фёдорова. Kačondan päivymiäry: 27. talvikuudu 2023.
- ↑ Литературная карта Тверского края. Kačondan päivymiäry: 24. syvyskuudu 2021. Arhiviiruittu 24. syvyskuudu 2021
- ↑ Олеся Матюхина. Памятник целиннику в Барнауле мог стать мемориальным комплексом. Вечерний Барнаул (27. kevätkuudu 2022). Kačondan päivymiäry: 27. talvikuudu 2023.
- ↑ 1 2 Ковальчук Николай Адамович. Память народа. Kačondan päivymiäry: 27. talvikuudu 2023.