Marija Remšu
| Marija Andronovna Remšu | |
|---|---|
 | |
| Roindupäivy | 11. heinykuudu 1862 |
| Roindukohtu | Kivijärvi, Kemin ujezdu, Arhangelin gubernii, Ven'an valdukundu (nygöi Kalevalan piiri, Karjalan tazavaldu) |
| Kuolendupäivy | 1943 |
| Kuolendukohtu | Arhangelin aloveh |
| Kanzalližus |
 Nevvostoliitto |
| Kanzalližus |
 Ven'an valdukundu |
| Toimindu | suarnansanelii, runonpajattai |
Marija Andronovna Remšu on Karjalan rahvahan suarnansanelii, runonpajattai. Kuului Nevvostoliiton kirjuttajien liittoh (1939)[1].
Eloskerdu
Oli roinnuhes muanruadajan perehes. Oli karjalaine[2]. Kirvesmiehele da puusepäle Miihkali Remšule miehele mendyy muutti Vuokkiniemen kyläh. Perehes oli kaheksa lastu. Vuvvennu 1932 Marija Remšu liityi kolhozah.
Marija Remšu tiezi äijän eeppisty pajuo, suarnua, tiedohussanua. Opastui pajattamah runoloi muamas Maura Marttizes da suarnansanelijas Irina Mihailovna Lesozes Vuonnizen kyläspäi.
Vuodessah 1918 hänes kirjutettih materjualua Suomen rahvahanrunohuon tutkijat, heijän joukos V. Sal'minen, vuvves 1934 — Nevvostoliiton rahvahanrunohuon tutkijat[3]. Marija Andonovnan velli Iivo Marttinen (1870—1934) sežo pani taldeh sizären da muaman repertuarua.
Nevvostoliiton aigah Marija Remšu iče rubei luadimah runoloi Moskovah käyndäs, nevvostolazen kylän elaijas, šuutkakkahii da satiirizii pajoloi[4].
Marija Remšus kirjutetut pajot oli painettu Suomen rahvahanrunohuon 34-ozazeh kogomukseh da Karjalan eeppizet pajot -kogomukseh, niilöin luvus oldih pajot ven'ankielizen kiännöksenke.
Vuvvennu 1935 otti ozua Kalevalan enzimäzen painoksen 100-vuozipäivän tapahtumih. Vuvvennu 1939 händy palkittih Karjalan avtonoumizen socialistizen nevvostotazavallan Korgeviman Nevvoston Prizidiuman kunnivokirjazel.
Kuoli evakos Arhangelin alovehel.
Musto
Karjalan avtonoumizen socialistizen nevvostotazavallan Ministroin Nevvoston vuvven 1971 sulakuun 21. päivän käskys kodi, kudamas häi eli, sanottih histouriellizekse mustomerkikse da se rodih valdivon vardoittavannu.
Vuvvennu 1976 tämä kodi viettih Kalevalah, kus kezäkuul vuvvennu 1984 oli avattu Kalevalan runonpajattajien memoriualumuzei[5].
Huomavukset
- ↑ Ремшу М. А. // Писатели Карелии : биобиблиографический словарь — Петрозаводск, 2006. — С. 222—223
- ↑ Карелы Карельской АССР. — Петрозаводск, 1983. — 288 с.
- ↑ Karjalais-suomalaisia kansansatuja, Petroskoi, 1945; в рус. пер. — [Песни], в кн.: Карельские эпические песни, М. — Л., 1950.
- ↑ О Ленине : былины и сказы / составитель В. Г. Базанов: Государственное издательство Карело-Финской ССР, 1943. — 40 с.
- ↑ Из истории музейного дела Калевальского района. Kačondan päivymiäry: 8. kevätkuudu 2016. Arhiviiruittu 14. kevätkuudu 2016
Kirjalližus
- Карелия: энциклопедия: в 3 т. / гл. ред. А. Ф. Титов. Т. 3: Р — Я. — Петрозаводск: ИД «ПетроПресс», 2011. С. 20—384 с.: ил., карт. ISBN 978-5-8430-0127-8 (т. 3)