Matfeinselgy
Kylä
Ozuta/peitä kartoi
 Matfeinselgy Wikimedia Commonsas |
.svg)
|
Ven'an Federacien kul'tuuruperindön objektu |
Matfeinselgy (veps. Matfejansel’g, ven. Матвеева Сельга) on Karjalan tazavallan Onieganrannikon piirin kylä, kudai kuuluu Šoutjärven vepsäläzeh kyläkundah da histourien mustomerkilöin joukkoh[1].
Yleistiijot
Kylä on sijoitunnuh Onieganjärven lounasrannikol. Matfeinselgy on perindölline vepsäläine kylä, kus voibi tiijustua, kui vepsäläzet elettih Oniegan rannikol.
Muantiedo
Matfeinselgy on kymmenen kilometrin piäs Zalesje-kyläspäi da 17 kilometrin piäs Šoutjärvespäi.
Histourii
Kylä sai nimen Matvejevien eläjis, enimil perehil kyläs oli moine sugunimi. Kyläs kaikis suurin kaksikerroksine vahnu taloi on Matvejevien taloi.
Vuvvennu 1873 Matfeinselläs eli čudirahvas: 157 miesty, 180 naistu, oli 50 taloidu. Kyläs oli pravosluavine kirikkö da časounu, kaksi melliččiä. Vuvvennu 1926 muanruadajien taloidu oli 75 da 3 ei kuuluttu muanruadajih, niilöis kaikis eli 288 hengie.
Voinan jälles kyläs ruattih kaheksan kluasan škola da päivykodi, feršalipunktu, poštu, leibypastamo. Kahten kolhozan sijal oli luajittu vuozinnu 1950 Truženik-kolhozu, kudamas kazvatettih vil'l'ua, kartohkua da muudu juurikazvostu. Jälles se liitettih [[Šoutjärvi|Šoutjärven] souhozah.
20. sulakuudu vuvvennu 1938 Karjalan Syväinazieloin rahvahan komissariuatan käskyn mugah viärättäh oli ammuttu kyläläine pappi Mihail Vasiljevič Smirnov (1881-1938)[2].
Rahvahan lugumiäry
| 2009 | 2010 | 2013 |
|---|---|---|
| 5 | →5 | ↗8 |
Mielenkiinittäjät toziaziet
- Matfeinsellän muanruadai Jakov Gavrilovič Patrajev, I Muailman voinan urhomies, saldattu, oli palkittu Pyhän Jyrrin IV astien kunnivomerkil[3].
- Matfeinsellän muanruadai Ivan F'odorovič Varuhin (1893—?), I Muailman voinan urhomies, saldattu, oli palkittu Pyhän Jyrrin IV astien kunnivomerkil[3].
- XIX vuozisuan toizen puoliškon arhitektuuran mustomerki — Bel'ajevan aittu Matfeinselläspäi oli vietty Kiži-muzeih.[4]
Huomavukset
- ↑ Объекты культурного наследия на территории Шелтозерского вепсского сельского поселения. Kačondan päivymiäry: 8. talvikuudu 2013. Arhiviiruittu 12. talvikuudu 2013
- ↑ Б. Ф. Детчуев, В. Г. Макуров. Государственно-церковные отношения в Карелии (1917-1990). — Петрозаводск: СДВ-Оптима, 1999. — 206 с. — ISBN 5-201-07841-9.
- ↑ 1 2 Кораблёв Н. А., Мошина Т. А. Георгиевские кавалеры Олонецкой губернии 1812—1917. Краткий справочник. — Петрозаводск, 2016. — 72 с.
- ↑ Объекты культурного наследия. Kačondan päivymiäry: 16. kylmykuudu 2015. Arhiviiruittu originualaspäi 17. kylmykuudu 2015
Kirjalližus
- Карелия: энциклопедия: в 3 т. / гл. ред. А. Ф. Титов. Т. 2: К — П. — Петрозаводск: ИД «ПетроПресс», 2009. — 464 с.: ил., карт. ISBN 978-5-8430-0125-4 (т. 2)