Mihail Arhangelan časounu

Mihail Arhangelan časounu
Mua	Ven’a
Sijoittumine	Karjalan tazavaldu, Karhumäin piiri
Adressi	Podgorskaja (Pajanici)
Konfessii	pravosluavii
Nostamine	XVII vuozisual
Stuatussu	Ven'an kul'tuuruperindön objektu federuallizen merkičyksenke[d]
Медиафайлы на РУВИКИ.Медиа

Ven'an Federacien kanzoin kul'tuuruperindön objektat

Mihail Arhangelan časounu (ven. Часовня Михаила Архангела) on pravosluavine časounu Karjalan tazavallan Karhumäin piiris. Oniegantagavuon puuhizen arhitektuuran mustomerki.

Sijoittumine

Enne täs oli kolme kyliä: Berežskaja, Podgorskaja, Fominskaja, niilöil oli yhtehine nimi — Pajanici, net kuuluttih Šun’gan pogostah, alovehen erähäh aktiivizeh talovuskeskukseh. Časounas päi lähimäzet kylät — Podgorskaja da Fominskaja. Časounu oli reljefan halliččiiozas da yhtisti lineinoih luaduh nostetut eländykohtat yhtehizeh kogonažuoh.

Mihail Arhangelan časounu. Luodehespäi kaččojen. Talvikuu vuvvennu 1942

Histourii

Kui enimät muut arhitektuuran muistomerkit tämä časounu oman olendan aigua kesti monii kohendamizii da uvvistuksii. Tutkijoin mugah täl salvoksel oli nelli rakenduskauttu, net omas puoles kuulutah kahteh Oniegantagavuon puuhizen arhitektuuran kaudeh — aigazeh, kudamas kuvastutah rahvahan perindöt, da jälles sidä olijah virrallizeh kaudeh, konzu rakendamine piettih valdivon miärättylöin siändölöin mugah.

Arhitektuuru

Enzimäine nostandukauzi

Alguudah myöte, enzimäzel nostandukavvel, Mihail Arhangelan časounu oli kaksiozaine klettiluaduine salvos. Časounan nellikkömuodohizeh huonukseh liityi madalembi kohtikulmikkomuodoine ezihuonus. Malitunpanenduhuonuksen kletil oldih povalat. Iče časounu dai ezihuonus oldih katettu kaksipuolizel levol lavvois. Piäkletil oli nuaglatoi levo, kudai oli salvettu "kuriččoin da potokoin" mugah. Ezihuonuksen katandu vikse oli luajittu "ruskies t’osas" (t’osas figuurahizien agjoinke), sendäh gu enzimäzen nostandukavven ylähäzis parzilois ei ole "kuriččoin" jälgii. Tulenduveriällyö toinah oli puuhine ploščadku, kudamah viettih avvonazet pordahat. Valgo piähuonukseh tuli kahten kolmekuarizen ikkunan kauti, kudamat säilyttih nygypäivissäh muuttumattah. Ylähäzet ikkunpielet on čomendettu harjal da olgučomenduksil, parzilois ikkunoin al on luajittu buguriččoi, net jällitetäh alahazii pielizii. Restauroiččijan J. Vahramejevan mielen mugah nämä ozat vihjatah siirdymizeh nellikuarizes ikkunas kolmekuarizeh, mi on tavalline Karjalas XVIII vuozisuan toizen puoliškon da XIX vuozisuan enzimäzen puoliškon välizenny aijannu. Suviseinäh on luajittu volokkuikkun. Piähuonuksen sydämes seinien parret oldih vestetyt läs puolenmetrin korgevuoh. Bokkuseinien leikkavuksien perustehel piätettih, gu enzimäzel nostandukavvelikonostuasannu oli laudaine, kudamal oldih obrazat. Ezihuonukses ei olluh nigo lagie, nigo ikkunoi. Nämmien konstruktiivizien eričyksien pohjal Vahramejev smiettiy, gu časounu oli salvettu enne XVIII vuozisuan keskipuoldu.

Toine nostandukauzi

Arhitektuuru-konstruktiivizien ominažuksien mugah Vahramejev smiettiy, ku časounan toine nostandukauzi kuuluu XVIII vuozisuan toizeh puoliškoh. Häi panou merkile, ku Lars Pettersson Oniegan prihodan otčottoi tutkittuu sanoi časounan nostanduaijakse vuvven 1760. Ga Vahramejev ei ole samua mieldy, hänen mugah silaigua piettih Mihailan časounan enzimäine merkittävy rekonstrukcii. Sen tuloksennu rodih syväin- da ulgopuolen muuttamine. Ezihuonukses rodih puolin toizin kirikön syöndykohtu. Sih luajittih lačču lagi balkoil, salvos suurendettih kahtel venčal. Ezihuonus katettih levol nuagloittah. Luajittih kaksipuolizet krinčat kaksipuolizen levon al. Silaigua Mihailan časounu rodih 20 kilometrin piäs sitpäi Varvaran časounan nägözekse (on nostettu XVIII vuozisuan puolivälis).

Vahramejev smittiy, ku sil aigua Mihailan časounas oli t'ablohine ikonostuassu da "taivas" viijentostu kentänke. Vuvven 1986 tiedoloin mugah časounan obrzat oldih ruokos Karjalan taidomuzeis. Ikonostuassah kuului kahten aiguvälin obrazua: paikalline — XVI—XVII vuozisuan aigaine, ylähäzen riävyn da "taivahan" obrazat — XVII—XVIII vuozisuan aigazet. Mihail Arhangelan časounan pruazniekku- da prorokkuikonostuasan ominažuksennu on se, ku net on luajittu yhtehizile lavvoile: laudoin ylähäzes ozas ollah prorokat, a alahazes — pruazniekat. Moine ikonostuasan kahten riävyn yhtistämine Karjalas vastavuu ylen harvah da kuuluu XVII—XVIII vuozisadah.

Kolmas nostandukauzi

Pohjazen voinan aigah alovehen talovus kehityi hyvin. Sen periä kazvoi eläjien lugu da enne pieninny olluot kylät, kudamis oli kolme-viizi taloidu, roittih suurikse eländykohtikse. Enne kiriköl libo časounal sen eroittamizekse eländykohtas täydyi olla mägyričäl libo kuuzikos. XVIII vuozisual časonoih pidi luadie ližähuonuksii eländy- da talovushuonuksis eroittamizekse. Silaigua Oniegantagavuon časonoih ruvettih luadimah kellojalgoi. Erikseh seizojien kaheksamuodozien kupolučasonoin (niidy oli enin) ližäkse Oniegantagavuon pohjazih časounoih luajittih galdari-kellojallat. Lars Peterssenn niidy kuvai nenga: "Tavan mugah krinčat ollah kui časonois, ga niilöin piäl on kellojallat kaksipuolizen levonke piähuonuksen os’an mugah. Levo voi olla samua korgevuttu kui piähuonuksen piäl libo alembi sidä".

Huomavukset

Kirjalližus

• Вахрамеев Е. В. Эволюция архитектурных форм часовни Михаила Архангела (д. Паяницы Медвежьегорского района Карельской АССР) // Архитектурное наследие и реставрация. — 1986. — № вып. 2. — С. 218—230.
• Петтерссон Л.. Архитектура деревянных церквей и часовен Заонежья / Предисловие М. Мильчика, С. Петерссон, ст. В. П. Орфинского, И. Е. Гришиной, под науч. ред. М. Мильчика, И. Гришиной. — Москва: Три квадрата, 2020. — С. 135—136, 242, 262—263, 270—271, 278—280, 306—307, 310, 319, 341, 344, 346, 348, 364, 371, 374, 384, 392, 397, 401, 404—405, 424—425, 431—432, 448, 451, 460, 463, 466, 476, 479, 492. — ISBN 978-5-94607-231-1.