Karjalan tazavallan taidomuzei

Karjalan tazavallan taidomuzei
Karjalan tazavallan taidomuzei
Perustandan päivymiäry	1960
Avuandan päivymiäry	Joga päiviä 10.00—18.00, nellänpiän 12.00—20.00, huogavopäivy — enzimäinargi.
Adressi	Karl Marksan prospektu 8, Petroskoi, Karjalan tazavaldu
Johtai	Varvara Lebedeva
Verkosivusto	Virralline verkosivusto
	Медиафайлы на РУВИКИ.Медиа

Karjalan tazavallan taidomuzei on Petroskoin muzei, kudai on perustettu vuvvennu 1960.

Yleistiijot

Muzei on sijoitunnuh endizeh Anuksen gubernien miesgimnuazien taloih, kudai on nostettu vuvvennu 1790 da on mustomerkinny federuallizen merkičyksenke.

Muzei on avattu kävyndäh niškoi 20. ligakuudu vuvvennu 1960. Sen enzimäzenny johtajannu oli M. V. Popov (1927—2000). Muzein keräilemän pohjakse roittih tevokset, kudamat annettih Karjalan tazavallan kodialovehmuzeispäi. Ielleh muzein keräilemih rubei liženemäh tevoksii Valdivollizes Ven'alazes muzeis, Vladivollizes Tretjakovan Gallereis.

Muzeis ollah moizet ozuttelut: Muinazen Karjalan obrazoin mualuandu, Karjalan rahvahan taido, Karjalan XX vuozisuan taido, Ven'an XVIII—XX vuozisuan allun taido, Ven'an XX vuozisuan taido, Päivänlasku-Jevroupan taido. Kaikkiedah muzein keräilemis on enämbi 16 000 ruokos olijua vehkehty, a kirjaston varastos on enämbi 17 00 dokumentua.

Mielenkiinittäviminny ollah V. M. Vasnecovan kuva "Hristosan nuagliččemine", V. D. Polenovan "Nagöala jovenke" (1888) da "Ojatin mäikäs randu", I. J. Repinan "Hristossu Gefsimanskois savus", I. I. Šiškinman "Tie puustos, udu", I. K. Aivazovskoin nelli kuvua, I. N. Kramskoin et'uudu "Hristosan piä" (1863), I. I. Levitanan et'uudu "Pilvežy päivy" da muut.

Vuvvennu 2001 muzeis on pietty rekonstrukcii.

Vuvvennu 2019 muzeile on annettu uvvet tilat varastoh niškoi, sen hyvyös vällendettylöil 150 nellikkömetril sai luadie uuzi alalline ozuttelu "Kalevalan muailmu" nygyaigazii materjualoi da laittehistuo käyttäjen. Sit on ezil enämbi sadua muzein "kalevalalazen" keräilemän ezinehty, niilöin joukos ollah ainavoluaduzet Tamara Jufan naishahmot, Georgii Stronkan da Osmo Borodkinan akvarellit, M'ud Mečevan linograv'uurat, Nikolai Br'uhanovan kaunehet mualavukset.

Muzein keräilemät

Karjalan tazavallan taidomuzein keräilemis ollah Ven'an taijon tevoksii XV vuozisuan muinazes obrazoin mualavukses nygyaigazien taidoilijoin tevoksissah, sežo erähii ulgomualazen taijon tevoksii.

Muinas-ven'alazen taijon keräilemy

Obrazoin mualavusvarasto on muzein piälimäzii da sih kuuluu läs 2 500 ezinehty. Läs kai se on kerätty nygyaigazen Karjalan alovehel, sit kuvastuu obrazoin mualavuksen kehitys Ven'an pohjazen kahtes histouriellizes alovehes — Onieganrannikon da Päivänlaskun Pomorjes. Vuozisuan XVI Ven'an pohjazes obrazoin mualavustaijos on ezitetty moizet mustomerkit, ku "Uspen'n'u" Vasiljevo-kyläspäi, *Deisusnii čiinu* Časovenskaja-kyläspäi, "Pyhät Jevstafii da Trifon* P'al'man kyläspäi, "Kaikkien pyhien suovattu" Pebozero-kyläspäi da toizet.

Muinas-ven'alazen taijon keräilemän piälimäzii ozii ollah XVII—XVIII vuozisualoin obrazat. Erinomazii stiilijoukkoloi ollah paikallizien muasteriloin obrazat karjalazes Seesjärvespäi, Oniegantagavuos, Anuksen čupulpäi, Päivänlasku-Pomorjaspäi. Muzeis on ruokos sežo pieni keräilemy puus luajittuloi luajilmuksii. Enimyölleh net ollah XVII—XIX vuozisualoin leikatut obrazat da vahnan uskon obrazet Golgofan ristanke.

Dekoratiivu-käytändöllizen taijon keräilemy

Rahvahan taijon keräilemäs on enämbi 2 000 tevostu. Sit on ruuttua, kirjondestu, kuvotestu, puun leikkavustu da mualavustu, vaski- da keramiekkuastettu, kudamat ollah vuozisualoin XIX—XX enzimäzen puoliškon aigazet, sežo nygyaigazien muasteriloin tevoksii.

Ven'an XVIII—XX vuozisuan allun taijon keräilemy

Ven'an taijon keräilemäs on mualavus-, gruafiekku-, vestokuvatevostu (enämbi 600 ezinehty). Suurin oza tevoksii on annettu muzeile 1960-vuozien allus Ermituažaspäi, Ven'alazes muzeispäi, Tretjakovan gallereispäi, yksittäzis keräilemis. Keräilemän kuldufondua ollah I. Šiškinan, I. Levitanan, V. Polenovan, K. Korovinan, A. Mečšerskoin. A. Bogol'ubovan mualavukset. Jo monien vuozien aigah kävyjien mieldy kiinitetäh kuulužan ven'alazen merenmualuajan I. Aivazovskoin kuvat.

Ižänmualaine XX vuozisuan keräilemy

Täh keräilemäs on läs 4 000 tevostu, kudamii ollah luajittu Moskovan, Piiterin da muan toizien taidokeskuksien muasterit. Muzein kiinnostukses vuozien 1920—1930 taidoilijoin tevoksii sai kerätä materjualan, kudamas nägyy vaigei ižänmualazen taijoin kehitys, da tiijustua vähäl tundiettulois taidoilijois da ainavoluaduzis ilmivölöis. Muzein ylbevyksenny ollah Mihail Cibasovan, Tatjana Glebovan, Alisa Poretan, Pavel Kondratjevan tevokset — XX vuozisuan ven'alazen avangardan ezittäjän Pavel Filonovan opastujien tevokset.

Karjalan XX vuozisuan taido

Karjalan XX vuozisuan taijon keräilemäs on läs 3 000 tevostu, niilöis luvus mualavustu, vestokuvua da gruafiekkua, dekoratiivu-käytändöllizen da teatru-dekoratiivizen taijoin ezinehii. Sit kuvastuu Karjalan kuvailutaijon kehittämizen histourielline taival. Muzei on kerännyh da tutkinuh ainavoluaduzii keräilemii, kudamis nägyy alovehen kanzallizet da taijollizet perindöt.

Keräilemy "Karjal-suomelaine Kalevala-eepossu" Karjalan, Ven'an da ulgomualoin taidoilijoin taijos

Karjalan tazavallan taidomuzeis on kerätty ainavoluaduine keräilemy Kalevala-eeposan aihien mugah. Täl aigua sit on läs 700 ozutteluvehkehty. Sen suuri oza on Karjalan, Piiterin da Moskovan taidoilijoin kniigu- da stankugruafiekku. "Kalevalalaine" keräilemy on muzein fondoin vuajittavin da siirrettävin oza, sidä joga vuottu ezitetäh muzein ozuttelulois, keräilemän ezinehii käytetäh kanzoinvälizis projektois.

Keräilemy "Ulgomualaine taido"

Ulgomualazien taidoilijoin keräilemäle on pandu algu vahnoin muasteriloin ruadolois, kudamii suadih Karjalan tazavallan kanzallizes muzeispäi vuvvennu 1960. Jälles keräilemäh on ližennyh Ermituažas da Valdovollizes Ven'alazes muzeispäi suaduloi mualavuksii da vestokuvii. Keräilemän čomenduksennu ollah XVI—XVII vuozisualoin Niderlandoin taidoilijoin Mihel van Koksin da Jan van der Geidenan tevokset "Susanna da starcat" da "Linnan lagevo". Mieldy kiinittäy Jevroupan manufaktuuroin "Meisen" da "Sevr" farforan pieni keräilemy.

Kirjalližus

Дом на площади: Сборник статей / Музей изобр. искусств РК. — Петрозаводск: VERSO, 2000. — 63 с.
Музей изобразительных искусств Республики Карелия. — М., 2003. — 64 с.
Платонов В. Г. Деятельность Музея изобразительных искусств Республики Карелия по сохранению и презентации культурного наследия православия // Православие в Карелии : материалы IV научной конференции, посвященной 25-летию возрождения Петрозаводской и Карельской епархии (25—26 ноября 2015 года, г. Петрозаводск). — Петрозаводск : Издательство ПетрГУ, 2016. — 478 с. — ISBN 978-5-8021-2949-4 — C. 343—349

Linkat