Pastettu lihapala karjalazien tabah
| Pastettu lihapala karjalazien tabah | |
|---|---|
| suom. karjalanpaisti | |
 | |
| Kanzalline syömine | |
| suomelazet syömizet[d] | |
| Alguperämua | |
| Einehet | |
| Piäeinehet | lambahanliha, počinliha, lehmänliha, laukku, suolu, pippuri |
| Mahtonalazet | keldujuurikoi, selderi, lantu |
| Taričendu | |
| Syömizen luadu | Piäsyömine[d] |
 Медиафайлы на РУВИКИ.Медиа | |
Pastettu lihapala karjalazien tabah (ven. жарко́е по-карельски, suom. karjalanpaisti) on perindölline karjalaine pruazniekkusyömine, sidä äijän varustetah Suomes da se rodh Päivännouzu-Suomen kanzallizien syömizien simvolakse šipainiekkoin rinnal.
Yleistiijot
Pastettu lihapala karjalazien tabah on vahnu karjalaine syömine, kudai on säilynyh Päivännouzu-Suomen karjalazil[1].
Suomes suom. karjalanpaistii ei sanottu karjalanpaistikse enne, joga alovehel oli oma nimi: Etelä-Karjalas da Kannaksel se oli lihapotti, Keski-Karjalas Luadogan luodehrannikol ruukkupaisti da Luadogan pohjaspuolel uunipaisti. Vaiku II Muailman voinan jälles Suomes kirjukieleh juurdui nimi karjalanpaisti[2].
Vuvvennu 2007 Pastettuu lihapalua karjalazien tabah sanottih Suomen rahvahan syömizekse "Iltalehten" lugijoin iänestykses[3], a vuvvennu 2017 Suomen kanzalline syömine -kilvas se sai toizen sijan[4].
Valmistandu
Sen valmistamizekse suurikse paloikse pilkotah eri luaduu lihua: lambahanlihua, počinlihua, lehmänlihua. Nämmien lihoin ližäkse voidih panna počkuagi da maksua, net annettih syömizele erinomazen mavun[1]. Etnogruaffu R. F. Nikol’skaja kirjuttau, ku padazeh lihat pandih moizes jälletykses: enzimäi pandih lambahanlihua, sit lehmänlihua, sit počinlihua, piäle navedittih počkien da maksan palat. Valettih viluu vetty, ku se peittäs lihat. Ližättih laukkua da suolua. Enne lavrulehtie da pippurii ei pandu, nygöi pannah. Nygöi voijah pannagi muudu täh syömizeh tarviččemattomua einehtu: keldujuurikoidu da toizii juurikazvoksii (selderii, lantuu)[5].
Lihoi havvotah ei räkes (120°) päčis libo pastopäčis sentämän čuasun aijan.
Enne pastettuu lihapalua syödih palavalleh šipainiekoinke[1].
Kačo ližäkse
Huomavukset
- ↑ 1 2 3 Никольская, 1989.
- ↑ Pirkko Sallinen-Gimpl. Karjalainen keittokirja. — Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi, 2009. — 344 с.
- ↑ Маркку Хаапио. Se on karjalanpaisti! (suo.). Iltalehti (6. talvikuudu 2007). Kačondan päivymiäry: 28. talvikuudu 2016. Arhiviiruittu 29. talvikuudu 2016
- ↑ Конкурс «Национальное блюдо Финляндии», YLE, 19.01.2017. Kačondan päivymiäry: 19. pakkaskuudu 2017. Arhiviiruittu 20. pakkaskuudu 2017
- ↑ Ресторанный вариант рецепта. Kačondan päivymiäry: 26. tuhukuudu 2014. Arhiviiruittu 4. sulakuudu 2014
Kirjalližus
- Sinclair C. G. karjalanpaisti // Dictionary of Food: International Food and Cooking Terms from A to Z. — Second Edition. — London: A & C Black, 2004. — P. 309. — 632 p. — ISBN 978-1-4081-0218-3.
- Никольская Р.Ф. Жаркое по-карельски // Карельская кухня. — Петрозаводск: Карелия, 1989. — С. 84—86. — 175 с.