Pyörysportan roindupäivy
| Pyörysportan roindupäivy | |
|---|---|
 | |
| Tiippu | Sportupruazniekku |
| Pandih alguh | 31. oraskuudu vuvvennu 1868 |
| Pietäh | Joga vuottu |
| Päivymiäry | 31. oraskuudu |
| Perindöt | pyörykilvat, paruadat, histouriellizet ajot |
Pyörysportan roindupäivy on muailman jogavuodine pruazniekku, kudai on omistettu järjestettylöin pyörykilboin algamizile. Sidä pietäh 31. oraskuudu. Se päivy liittyy enzimäzeh kirjoilepanduh pyörykilbah, kudai piettih vuvvennu 1868 Sen-Klu-puustos Pariižan linnanymbäristöl (Francii).
Histourii
Pyörysportan virrallizennu roindupäivänny pietäh vuvven 1868 oraskuun 31. päiviä, silloi Sen-Klu-puustos Pariižan lähäl piettih enzimäine järjestetty pyörykilbu 2000 metrin distansiel. Sen voittajakse rodih anglielaine Džeims Mur, kudai ajoi penni-farting-luaduzel pyöräl — sil on suuri ratas iespäi da pieni ratas taganpäi[1][2].
Francien pyöränhistourien tutkii da žurnalistu Pjer Cani nenga kirjutti sit kilvas:
Sil aijal Pariižas oldih "pedalimašinat" ezirattahienke, kudamat diametras oldih 1 metri libo 1 metrii 10 santimetrua da 80 santimetrua taganpäi. Niilöin raiderat ozutettih impoviziiruittuloi ezityksii, kudamis voitettih toine tostu tehniekas da kirmevyös. Nämmih kulguloih kaččojes Olivje-vellekset, kudamat haldivoittih Compagnie Parisienne, piätettih pidiä kilbu 31. oraskuudu vuvvennu 1868 Park-de-Sen-Klus Imparuattoran luvan suaduu. Cycling Record:n mugah pido algavui kolmen čuasun aigua päiväl, kaččojien jukos oli Pariižan aristokruatii, kudai oli vuottamas da ihastuksis iče ideis da mahtos kaččuo, kui nämmä rahvas ruvetah kilbailemah keskenäh väin da neron puoles[3][4].
Jo vuvven peräs, vuvvennu 1869, Francies piettih enzimäine kanzoinväline juamuajokilbu Pariižu—Ruan, sen piduhus oli 120 kilometrii. Voittajakse rodih Džems Mur, kudaman keskimiäräine vauhti ajokilvan aigah oli 11 km/č.
Vuvvennu 1896 pyörysportu otettih nygyaijan enzimäzien Olimpiuadukižoin ohjelmah, mi lujendi sen kanzoinvälizen sportulajin stuatusan[4].
Pyörysportan roindupäivänny monis mualois perindön mugah pietäh ammatillizii pyörykilboi, pyöryajomatkoi, ei-ammatillizii pyörälajajien kilboi da kost’umiiruittuloi pyörykulguloi.
Ven'al
Ven'al enzimäine pyörykilbu piettih 24. heinykuudu vuvvennu 1883 Moskovan ippodromal Moskovas, sen voittajakse rodih Jurii Blok, häi ajoi 3 minuuttua 38 sekundua[1][5]. Nevvostoliiton aigah enzimäine Nevvostoliiton virralline kilbu piettih vuvvennu 1923[6].
Ven'al pyörysportan roindupäivänny pietäh paikallizii pidoloi, kudamii luadiu Ven'an pyörysportan liitto da alovehellizet sportuliitot. Suuris linnois, Moskovas, Piiteris da Jekaterinburgas, pietäh pyörykilboi- da ajoloi[7].
Huomavukset
- ↑ 1 2 31 мая – День рождения велосипедного спорта. Владимирская областная научная библиотека. Kačondan päivymiäry: 10. sulakuudu 2025.
- ↑ Юлия Хазанова. 31 мая - День рождения велосипедного спорта. 7Дней.ру (31. oraskuudu 2023). Kačondan päivymiäry: 10. sulakuudu 2025.
- ↑ 31 мая — день рождения велосипедного спорта! ВелоСтрана.ру (31. oraskuudu 2022). Kačondan päivymiäry: 10. sulakuudu 2025.
- ↑ 1 2 155 лет со дня рождения велосипедного спорта! — Velomania. velomania.ru (31. oraskuudu 2023). Kačondan päivymiäry: 10. sulakuudu 2025.
- ↑ 155 лет со дня рождения велосипедного спорта! Таганрогский государственный литературный и историко-архитектурный музей-заповедник. Kačondan päivymiäry: 10. sulakuudu 2025.
- ↑ День рождения велоспорта (рус.). krd-sport.ru (31. oraskuudu 2023). Kačondan päivymiäry: 10. sulakuudu 2025.
- ↑ День рождения велосипедного спорта. Rus.team. Kačondan päivymiäry: 9. sulakuudu 2025.