Pyhäd'ärvi
Kylä
Ozuta/peitä kartoi
|
Pyhärvi libo Pyhäd’ärvi (ven. Святозеро, suom. Pyhäjärvi) on vahnu karjalaine kylä Karjalan tazavallas Priäžän kanzallizes piiris. Se on Pyhärven kyläkunnan haldivolline keskus.
Se sijoittuu samannimizen järven päivänlaskurannal. Kyläspäi Petroskoissah on 59 km, Priäžässäh, piirin keskuksessah, on 15 km.
Histourii
Erähät tiedomiehet duumaijah, gu nämmien alovehien enzimäzet eläjät oldih saamelazien ezi-ižii. Tämän ajatuksen syy on Pyhärven kyläkunnan kylien nimet, ezim. Sidniemi (Siida on saamelaine sana, kudai merkiččöy talvimökkii).
Pyhärvi muanitah enzimäzen kerran XVI vuozisual.
Nevvostoliiton aigua rahvas piettih lehmii da kazvatettih kartohkua.
V. 1941 – 1944 kyläs oli vangiloin luageri.
V. 1959 kevätkuus Pyhärves perustettih zvierinkazvatandusouhozu. Vuvves 1965 algajen täs souhozas ruvettih kazvattamah mustii hiähkii.
Pyhärves säilyttih koit, kududat rakendettih XX vuozisuan allus.
Pyhärven rahvahan lugumiäry
Vuonnu 1905 kyläs eli 367 hengie.
2009 | 2010 | 2013 |
---|---|---|
951 | ↘725 | ↘658 |
Pyhärveh tulou äijy matkailijua.
Kuulužat ristikanzat da kylän eläjät
Pyhärves eli kuulužu runoilii Konstantin Gordejev-Häkki da hänen bunukku Vasili, kudai tuli Karjalan kuulužakse suarnansanelijakse.
Kyläs oli roinnuhes etnougraffu da kirjuttai N.F. Leskov.