Pyhän Valentinan päivy

On otettu Рувики-späi
Pyhän Valentinan päivy
Валентинка обложка.jpg
Toizin ven. Валентинов день
Sežo Kaikkien mieldynyzien päivy
Pandih alguh Riiman Pyhän Valentinan kunnivokse
Päivymiäry 14. tuhukuudu
Perindöt Velentinan kartočkaine, vastavukset, suvaičuksen tunnustukset
Liittyy suvaičukseh da romantizmah
Логотип РУВИКИ.Медиа Медиафайлы на РУВИКИ.Медиа

Pyhän Valentinan päivy (ven. День святого Валентина, ven. День всех влюблённых, angl. Valentine’s Day) on kanzoinväline jogavuodehine tuhukuun 14. päivän pruazniekku. Muailman enimis mualois se on mualline pruazniekkupäivy, kudamua pietäh mahtonnu suvaičuksen da kiindymyksen ilmoittamizekse. Pruazniekale annettih nimi yhten libo monen aigazen Hrostossah uskon muokkuanähnyzien mugah Valentin-nimel[1].

Pruazniekan histourii da alguperä

On olemas yleine ennustusmieli, kudai yhtistäy Pyhän Valentinan päivän alguperän muinazeh riimalazeh Luperkalii  (ven.) (olo.-festivualih, sidä piettih tuhukuun puolivälis da se oli omistettu muaperävägevyöle[2]. Luperkalijah kuului roindumiäriä ližiäjiä ritualua, kudamii omistettih Junona-jumalattarele da Favnu-jumalale. Vuvvennu 494 Riiman pappi Gelasii I kieldi Luperkaliijan, erähät tutkijat ollah sidä mieldy, gu Pyhän Valentinan päivän piendy otettih käyttöh paganallizen tavan korvuamizekse. Ga nygyaijan histourientutkijoin mieles, täs joukosgi ollah Uiljam Frend da Džek Oruč, tädä teouriedu pietäh kyzymyksenalazennu da viitatah sih, gu XVIII vuozisadassah ei olluh kohtinastu tovestustu tämänmoizeh korvuamizeh.

Legendat Pyhäs Valentinas

Enimiten levinnyön legendan mugah, III vuozisual Riiman Imperuattoru Klavdii II kieldi saldatoile naija, häi uskoi, gu naimattomat miehet parembi toratah vihaniekkoinke. Mieldynyzii žiälöiččii pappi Valentin-nimel peitoči venčaičči puaroi, sen periägi häi oli otettu kiini da ilmoitetun piätöksen mugah oli suudittu kaznittavakse. Kazni, perindötiijon mugah, oli tuhukuun 14. päivänny.

Toine legendu sanelou Valentinas, kudai tyrmäs olles parandi oman tappajan sogien tyttären da kuolendua vaste työndi hänele kirjazen nimenkirjutuksenke "Sinun Valentin"[3].

Romantiellizen perindön algu

Romantielline loistokehä Pyhän Valentinan päiväs ymbäri rubei kehittymäh myöhäzel Keskiaijal, suurel ozal sih vaikutti anglien kirjalližus. Runoilijal Džefri Čoseral täs oli piärouli. Omas runoelmas ven. "Птичий парламент" (1382), kudai on kirjutettu Ričard II da Anna Češskoin kihloih menedän kunnivokse, häi enzikerdua yhtisti tuhukuun 14. päivän rahvahan uskomukseh, sen mugah juuri täl päiväl linnut vallitah ičele puaran[4]. Toizet kirjuttajat, moizet kui Džon Gauer, terväzeh temmattih sen literatuuruassotsiacien da vähitellen lujitettih "mieldynyzien päivän" oigevustilan pruazniekkupäiväkse.

Džon Kallkott Horsli "Pyhän Valentinan päivän huondes", vuozi 1865

Pruazniekan simvolat

Valentinan kartočkazet

Valentinan kartočkaine  (ven.) (olo. libo valentinku on syväimen muodoine hyvittelykartočku, kudai lahjoitetah mielespiettäväle Pyhän Valentinan päivänny. Se on pruazniekan tärgevin simvolu. Enzimäzen kuulužan Valentinan kartočkazen luajindu kuuluu gercogu Orleanskoile, kudai vuvvennu 1415 Taueran linnan tyrmäs olles työndi omale mučoile suvaičusviestilöi[5]. Vahnimua säilynytty Valentinan kartočkastu aijoitetah vuvvel 1477, se on kirjaine, kuduan kirjutti angličuanku Mardžeri Br’us omale sulhazele Džon Patonale.

Oza angličuankan Mardžeri Br'usan omale sulhazele Džoin Pastonale kirjutetus kirjazes vuvvennu 1477

Ester Houland algai Valentinan kartočkazien massutuotandon vuvvennu 1847 Amierikan Yhtysvallois, mi merkičči pruazniekan siirduo kaupallizeh käyttöh[6].

Toizet simvolat

Valentinan kartočkazien ližäkse pruazniekkah liittyy muudugi simvolua:

  • Ruskei syväin on suvaičuksen da indohimon universualline simvolu;
  • Kupidonu  (ven.) (olo. (libo Erotu) riimalazes mifolougies on suvaičuksen (rakkahuon) jumal, kudai on kuvattu siivekkähänny brihaččuzennu jouzen da piililöinke da kudai voibi nostattua suvaičustunduo;
  • Rouzat, enne kaikkie ruskieloi rouzii pietäh suvaičuksen (rakkahuon) kukannu, ollah yksi tämän päivän kuulužimis lahjois;
  • Kyyhköit, nämmii linduloi pietäh uskolližuon da suvaičuksen simvolannu, sendäh gu uskotah, gu net luajitah puarat kaikekse igiä.

Gallerei

  • Ester Houlandan luajitut Valentinan kartočkazet (vuozinnu 1850-1870)

    Ester Houlandan luajitut Valentinan kartočkazet (vuozinnu 1850-1870)

  • Ester Houlandan luajitut Valentinan kartočkazet (vuozinnu 1850-1870)

    Ester Houlandan luajitut Valentinan kartočkazet (vuozinnu 1850-1870)

  • Ester Houlandan luajitut Valentinan kartočkazet (vuozinnu 1850-1870)

    Ester Houlandan luajitut Valentinan kartočkazet (vuozinnu 1850-1870)

Pruazniekan piendyperindöt eri mualois

Pyhän Valentinan päivän piendytavat äijäl erotah muailmua myöte[7].

Jeurouppu

  • Yhtistynnyh Kuningaskundu: XIX vuozisual Valentinan kartočkoin työndämizes rodih tovelline moudu. Oligi rahvahan uskomus, gu neidine voibi nähtä omua tuliedu ukkuo, gu kaččonou tuhukuun 14. päivänny huondespuolen aigua ikkunah;
  • Daanii: Perindöllizien poštukartočkoin ličäkse duanielazeh lahjoitetah toine toizele kuivattuloi valgieloi kukkii — lumikellozii;
  • Itualii: Pruazniekku on tundiettu nuorižon keskes. Puarat järjestetäh romantiellizii ildazii da vaihtetahes lahjoil, kudamis magiezet ollah enimäl hyvännypiettävät, moizinnu, sanakse, ollah Baci Perugina -kanfietat, kudamien täyttehinny ollah suvaičuslippuzet.
Perindöllizet lahjat Itualies Pyhän Valentinan päiväkse

Aazii

  • Japounii: Vuozinnu 1930 allun suannuon perindön mugah naizile pidäy lahjoittua miehile šokoluadua. On olemas kaksi šokoluadulajii: ven. гири-тёко (hienotundoine šokoluadu) ruadodovarišoile da ystävile sego ven. хоммэй-тёко (šokoluadu tundoloinke) mielespiettävile. Miehet vastatah samal kuun mendyy, kevätkuun 14. päivänny, muga sanotunnu "Valgiennu päivänny";
  • Suvi-Korea: Perindöt mustoitetah japounielazien perindölöi. Tuhukuun da kevätkuun 14. päivien ližäkse on vie "Mustu päivy" (sulakuun 14. päivänny), konzu yksinäzet ristikanzat, kuduat ei suadu lahjua, syvväh čačžanm’onua  (ven.) (olo. (lapšua mustan sousanke).
Perindöllizet lahjat Japuonies Pyhän Valentinan päiväkse

Ven'anmual

Ven'al Pyhän Valentinan päiviä levieh ruvettih pidämäh vuozinnu 1990[8]. Silloi pruazniekku tuli tundietukse nuorižon keskes, enne kaikkie sidä piettih opastuslaitoksis. Ven’anmuan školis da gimnuazielois tavan mugah azetettih kirkahii syväimil da rouzovoloil lentoil čomendettuloi juaššiekkoi Valentinan kartočkazikse.

Vuozien 2000 puolivälis pruazniekan yhtekse mediapartn’orakse rubei Love Radio -ruadivokeskus, kudai järjesti suurimittastu konsertuprogrammua da akciedu, kudamih houkutteli johtavii ven’alaziin artistoi. Love Radio -stansien kannatuksel vuvves 2009 lähtijen pietäh Pyhän Valentinan päiväle omistettuu Big Love Show -muuzikkufestivualii[9].

Kuvastus kul'tuuras

Kinotaijos

Yksi kuulužimis tälle pruazniekale omistettulois kinofil’mois on Garri Maršallan ohjattu Gollivudan romantielline komeedii "Pyhän Valentinan päivy" (2010), kudamas yhteh segavutah monen Los-Andželesas eläjän perehpuaran suvaičustarinat. Vuvven 2004 amierikkalazes ven. Вечное сияние чистого разума — romantiellizes druamas fil’man kohtu kehittyy juuri tuhukuun 14. päivänny, da ven. Неспящие в Сиэтле -melodruaman lopus (1993) piähenget enzikerdua vastavutah Empair-steit-bildingan kačondukentäl Nju Jorkas Pyhän Valentinan päivänny.

Uskondoloin kačondu pruazniekkah

Katolicizmu

Vuvvennu 1969 liturgiisluužboin uvvistuksien aigua Riimalaskatouline kirikkö otti iäre Pyhän Valentinan nimen pakkohizes kalenduaraspäi, ku kerran tiedoloi hänen elokses pietäh vastukohtazinnu da ebätovellizinnu. 14. tuhukuudu katouliekat pietäh Jevrpoupan puolistajien pyhien Kirillan da Mefoudien päiviä.

Pravosluavii

Ven’an pravoslavnoi kirikkö ei pie Pyhän Valentinan päiviä. Kaikkien mieldynyzien päivän vastinehennu on Perehen, rakkahuon da uskolližuon päivy. Pruazniekkua pietäh 8. heinykuudu pyhien Pedrun da Fevronijan mustopäivänny, kudamii Ven’al počitoijah perehen da yhtehmenendän puolistajinnu[10].

Huomavukset

  1. ↑ День святого Валентина: история и традиции, РБК Life. Kačondan päivymiäry: 8. tuhukuudu 2026.
  2. ↑ History of Valentine’s Day. A&E Television Networks. Kačondan päivymiäry: 8. tuhukuudu 2026.
  3. ↑ The Dark Origins Of Valentine's Day. NPR. Kačondan päivymiäry: 8. tuhukuudu 2026.
  4. ↑ Valentine's Day's connection with love was probably invented by Chaucer and other 14th-century poets. The Conversation. Kačondan päivymiäry: 8. tuhukuudu 2026.
  5. ↑ History of Valentine's Day. A&E Television Networks. Kačondan päivymiäry: 2. tuhukuudu 2026.
  6. ↑ Осина, Мария. Эволюция открыток ко Дню святого Валентина, Медиа Contented (14 tuhukuudu 2025). Kačondan päivymiäry: 8. tuhukuudu 2026.
  7. ↑ День святого Валентина 2026: история, традиции и почему его отмечают в России | Афиша (неопр.). Афиша. Kačondan päivymiäry: 8. tuhukuudu 2026.
  8. ↑ День св. Валентина и его российский аналог. История празднования, РИА Новости (20110214T0100). Kačondan päivymiäry: 8. tuhukuudu 2026.
  9. ↑ Big Love Show 15 лет! Мощно, ярко, незабываемо! - 7Дней.ру (рус.). 7Дней.ру. Kačondan päivymiäry: 8. tuhukuudu 2026.
  10. ↑ День семьи, любви и верности: история и дата, РБК Life. Kačondan päivymiäry: 8. tuhukuudu 2026.

Kirjalližus

  • Келли, Генри Ансгар. Chaucer and the cult of Saint Valentine. — BRILL, 1986. — 185 с. — ISBN 978-90-04-07849-9.
Lähteh - "https://olo.ruwiki.ru/w/index.php?title=Pyhän_Valentinan_päivy&oldid=126360799"