Raududorogan ruadajan päivy

On otettu Рувики-späi
Raududorogan ruadajan päivy Čel’abinsku-Glavnii -ruadudoroguazemal. 3. elokuudu vuvvennu 2008.

Raududorogan ruadajan päivy (ven. День железнодоро́жника) on raududorogutransportan da liikkehen ruadajien ammattipruazniekku, kudamannu jo perindön mugah merkitäh alal ruadajien panostu da alan suavutuksii. Ven'an Federacies, Armenies, Valgo-Ven'al, Kazahstuanas, Kirgiizies, Uzbekistuanas, Molduavies da Bolguaries sidä joga vuottu pietäh elokuun enzimäzenny pyhäpäivänny.

Pruazniekan histourii

Raududorogan ruadajan päiviä enzimästy kerdua piettih Ven'an valdukunnan ruadudoroguministran kniäzi Mihail Hilkovan miärävös № 68 28. kezäkuudu (10. heinykuudu uvven aijanluvun mugah) vuvvennu 1896.

Haldivoiččii Imperuattoru Nikolain I:n roindupäivän kunnivokse, kudaman valdukunnallizes tahtos pandih alguh da käyttöh Ven’an raududorogat, meijän hengikohtazesti ezitetyn selvityksen mugah, 28. kezäkuudu tädä vuottu Imperuattoru omal Korgiel tahtol piätti luadie jogavuodehizekse Imperuattoru Nikolain I:n vuozipäivän pidämine valdivon kaikis Ven’an raududorogois vastuajis keskus- da paikallislaitoksis. Täs Korgies tahtos on ilmoitettu raududoroguvirrastole.

— Raududoroguministru kniäzi M. Hilkov.

Uuzi pruazniekkupäivy oli enzimäzii raududorogutrasportan ruadajien ammattipruazniekkoi ei vai Ven’an valdukunnas, daigi Jevroupas[1]. Kaikkien Ven’an raududorogois vastuajien keskus- da paikallislaitoksien ruadudorogan ruadajien jogavuodehine pruazniekkupäivy liityi Nikolai I:n roindupäiväh, 25. kezäkuudu (6. heinykuudu). Nikolai I:ty pietäh raududorogutoimindan alguhpanijannu Ven'al: hänen johtol rakendettih enzimäine iloitusraududorogu, kudamua myö avattih liikeh Carskoje Selo- kohtah da Kogo Ven’an enzimäine piädorogu Piiteris Moskovassah.

Sinäpiän raududorogan keskus- da paikallislaitokset ei ruattu, ehtäl oli järjestetty ildaine konsertanke Carskoje Selo -raududorogan Pavlovskan raududoroguazemal. Suuril azetuskohtil da azemil pandih kiitändymalittuloi. Erinomazet pruazniekkupivot oldih Fontankan randupihal koilluo № 117, kudamas silloi sijoitui Ven’an raududoroguministerstvu. Pruazniekkah tuldih ei vai Raududoroguministerstvan korgiet virgumiehet, oldihgi sie Valdivon rahavaroin ministerstvan da Valdivon valvondan raududoroguozastoloin rahvas, kuduat oldih kiingies yhteisruavos Raududoroguministerstvanke. Raududorogan ruadajan päiviä piettih heittelemättäh kezäkuun 25. päivässäh vuvvennu 1917. Ligakuun socialistizen vallankumovuksen  (ven.) (olo. jälgeh kai tsuarin aijan pruazniekat heitettih iäre, kiellettylöin pruazniekoin keskes oli Raududorogan ruadajan päivygi[2]. Raududorogan ruadajan päivän piendyperindö elvytettih vaste vuvvennu 1936, konzu raududorogan ruadajat ezitettih oman…"Raududorogan ruadajan päiväs, ahkeran da lujan ruadoponnistuksen päiväs Kodimuan kunnivokse"…-ehoituksen raududorogutransportan istundol Moskovas 25.—30. kezäkuudu vuvvennu 1935. Istundon jälles raududorogan ruadajien vastahotandupivos Kremlis Nevvostoliiton kommunistizen partien Keskuskomitietan sekretari Josif Vissarionovič Stalin iče tuli kiittämäh dovaroššoi heijän hyvis ruadosuavutuksis:

Stalinan raududorogan ruadajan päivy -rynnäsmerki. Nevvostoliiton raududorogoin rahvahan komissariuattu, 1940.

Anduat tänäpäi minulleni valdu nostua juondumal’l’u toivotussanoinke teijän ruadosuavutuksis, kuduat, tiettäväine, ollah ebäilemättömät da kudamis työ lunnastitto dovariššoin tovellizen kiitändän. Anduat luba ilmoittua stolapagin teijän tulielois ruadosuavutuksis, kudamil vältämättäh pidäy roita, sit, gu työ kaikin, vaihtoruadajas rahvahan komissuarassah, luadizitto kaiken tarvittavan da nostazitto rattahile transportan, kudai jo nygöigi nouzou ylimägeh, ga vie heilujen, sit, gu se ruadas kunnolleh, heittelemättäh, murenemattah da tarkah, gu hyvä čuassumehanižmu, kullettimen jyttyöh! Teijän kaikkien da teijän rahvahan komissuaran puoles da kunnivokse, dovarišat!

Nevvostoliiton keskustoimehpaniikomitietan päitökses, kudamah oman nimen pani sen paginanvedäi Mihail Kalinin, 28. heinykuudu vuvvennu 1936 pruazniekku piätettih pidiä joga vuottu heinykuun 30. päivänny[3].

Stalinan, Doneckan, Ligakuun, Leninan L. M. Kaganovičan nimizen da toizien raududorogoin ruadajien da virgumiehien pakičuksen täyttämizekse perustua 30. heinykuudu jogavuodehine Kogo Nevvostoliiton raududorogutransportan päivy Nevvostoliiton partien da halličuksen johtokunnan raududorogan ruadajien vastahotandan vuozipäivänny.

Tämä päivy vallittih sendäh, gu 30. heinykuudu vuvvennu 1935 Stalin otti vastah rauduporogan raudajien vallittuloin joukon, sitgi sidä ruvettih pidämäh Kogo Nevvostoliiton Stalinan Raududorogan ruadajan päivänny[4].

29. heinykuudu vuvvennu 1936 ilmoile piästettih Gudok -lehten hädänoumer, kudai algai Nevvostoliiton halličuksen Nevvostoliiton raududorogutransportan pruazniekan piendäs -piätökses. Nevvostoliiton raududorogutransportan pruazniekan päivy ilmoitettih kogo rahvahan pruazniekakse, da sen enzimäine piendy oli kiirehel järjestetty ymbäri muadu.

Monen vuvven mendyy Nevvostoliiton Rahvahien komissuaroin nevvoston käskys 9. heinykuudu vuvvennu 1940 piätettih "siirdiä Kogo Nevvostoliiton Raududorogan ruadajan päivän piendy vuvvennu 1940 lähimäzeh lebopäiväh (pyhäpäiväh) —sinävuon se oli 4. päivy elokuudu. Tuliel aijal Kogo Nevvostoliiton Raududorogan ruadajan päivy miärättih elokuun enzimäzekse lebopäiväkse, pidämäh sidä ruvettih pyhinpäivin".

Vuvves 1980 da nygypäivissäh, Nevvostoliiton Korgeviman Nevvoston Prezidiuman käskyn mugah[5], raududorogutransportan ruadajan ammattipäiviä sanotah "Raududorogan ruadajan päiväkse" da se mugagi on XXI vuozisuan ammattipruazniekkoin kalenduaras[6]. Vuvvennu 2003 Ven’an ruadudorogat -laitos hyväksyi Raududorogan ruadajan päivän laitoksen ammattipäiväkse, päiväl vie on valdivolline-stuatussu.

Raududorogan ruadajan päivy endizen Nevvostoliiton mualois

  • Azerbaidžuanas Raududorogan ruadajan päiviä pietäh 13. ligakuudu.
  • Valgo-Ven'al Raududorogan ruadajan päiviä (День железнодорожника= (belor. Дзень чыгуначніка), kuduan hyväksyi Valgo-Ven'an tazavallan piämies Aleksandr Grigorjevič Lukašenko 15. heinykuudu vuvvennu 1995 käskyl № 276 "Raududorogan ruadajan pruazniekkupäivän perustamizes", joga vuottu pietäh elokuun enzimäzenny pyhäpäivänny[7]. Tämän pruazniekan nygöine päivymiäry liittyy Raududorogan ruadajan päivän tsuarin da nevvostoaigoin perindöh, raududorogoin rakendamizen da kehityksen alguamizeh Ven’an valdukunnas, sego uvven ammatin — ruadudorogan ruadajan — roindah. Hosgi enzimäzekse linnakse raududoroguliikkehenke nygözen Valgo-Ven'an alovehel talvikuus vuvvennu 1862 rodih Grodno-linnu Piiteri-Varšavu -raududorogan azetuskohtannu[8], Valgo-Ven'an raududorogan  (ven.) (olo. virrallizennu roindupäivänny pietäh kylmykuu vuvvennu 1871, konzu algai toimindan piädorogu Smolensku -Oršu — Minsku — Brestu.
  • Kazahstuanas pietäh Transportu- da yhtevysalan ruadajan paiviä (kaz. Көлік және байланыс қызметкерлері күні) Raududorogan ruadajan päivän jyttyöh joga elokuun enzimäzenny pyhäpäivänny, se on perustettu Kazahstuanan tazavallan Zakonan № 267-II mugah 13. talvikuudu vuvvennu 2001 "Kazahstuanan tazavallan pruazniekois".
  • Kirgiizies Raududorogan ruadajan päivy perustettih Tazavallan halličuksen piätökses № 578 3. elokuudu vuvvennu 1994 da pietäh elokuun enzimäzenny pyhäpäivänny. Päivän perustandan tarkoituksii on ammatillizien perindölöin kehittämine da säilyttämine, huomavoh ottajen Kirgiizien Raududoroguhallindon ruadajien sanat tazavallan raududorugutransportan liikkehen avuandan 70-vuozipäivän kunnivokse. 8. elokuudu vuvvennu 1924 Lugovaja — Pišpek -dorogupalua myö ajoi Kirgiizien enzimäine poujezdu, kudamas algavui tazavallan raududoroguliikkehen kehitys.
  • Latvies Raududorogan ruadajan päiviä, todehuos — Raududorogan ruadajien päiviä (latv. Dzelzceļnieku diena), joga vuottu pietäh 5. elokuudu Latvien raududorogan perustuspäivän 5. elokuudu vuvvennu 1919 mustokse[9]. Sinäpiän vuvvennu 1919 Latvien tazavallan ilmoittamizen jälgeh rubei ruadamah Raududorogan piähallindo, kudai johti Latvien valdivon raududorogat -laitostu.
  • Litvan tazavallas Raududorogan ruadajan päiviä (lit. Geležinkelininko dieną) jo tavan mugah pietäh joga vuottu 28. päivänny elokuudu. Muga sinäpiän vuvvennu 1860 Piiteri-Varšavu -raududorogal loppiettih Daugavpilsu — Vil’nussu -dorogupalan rakendamine. Enzimäine paravozu sidä myö ajoi Dinaburgaspäi (nygöine Daugavpilsu) Vil’nusan raududoroguazemale 16. syvyskuudu vuvvennu 1860[10].
    • Raududorogan ruadajan päivän ližäkse Litvas pietäh vie yhty mustopäiviä Litvan raududorogoin histouries. Heinykuun allus vuvvennu 1919 Germuanien raududorogoin vojennoi johtokundu andoi Litvale enzimäzet dorogupalat, azetuskohtat, а 6. heinykuudu vuvvennu 1919 Kaišjadorispäi Radviliškisah tuli enzimäine Litvan poujezdu. Tämä päivy on Litvan raududorogoin iččenäžyön päivy[11].
  • Uzbekistuanas piämiehen käskys vuvves 2017 elokuun enzimäine pyhäpäivy ilmoitettih Uzbekistuanan tazavallan raududorogutransportan ruadajien päiväkse.
  • Ukrainas Raududorogan ruadajan päivy -pruazniekkua (ukr. День залізничника) perustettih da pietäh 4. kylmykuudu[12]. Ukrainan Nevvostoliitos lähtendän jälgeh vuvvennu 1993 Ukrainan raududorogoin silloine johtokundu jätti Raududorogan ruadajan päivän tsuarin da nevvostoaigoin perindön da työndi moizen ehoituksen muan piämiehele. Pruazniekku perustettih "Ukrainan raududorogutransportan ruadajien ehoituksen kannattamizekse" Ukrainan piämiehen Leonid Kravčukan käskyn № 257/93-рп mugah "Raududorogan ruadajan päiväs" (ukr. Про День залізничника) 15. heinykuudu vuvvennu 1993 da piettih sidä elokuun enzimäzenny pyhäpäivänny. Konzu vuvvennu 2000 Укрзалізниці -laitoksen piäjohtajakse pandih Georgii Kirpu, Ukrainan piämiesty kyzyttih pidämäh Raududorogan ruadajan päiviä 4. kylmykuudu. Ukrainan piämiehen Leonid Kučman käskyn № 1140/2002 mugah 11. talvikuudu vuvvennu 2002 "Muutoksis Ukrainan piämiehen Käskys № 257 15. heinykuudu vuvvennu 1993" Raududorogan ruadajan päiviä joga vuottu pietäh 4. kylmykuudu. Sil päiväl 4. kylmykuudu vuvvennu 1861 Venas Krakovan da Pšemisl’an kauti Avstrien valdukunnan alovehel olijale L’vovan ruadudoroguazemale tuli enzimäine matkupoujezdu. Tädä päiviä pietäh raududorogoin histourien allunnu Ukrainal.
  • Estounies joga vuottu 21. elokuudu pietäh Raududorogan histourien päiviä (est. Raudtee ajaloo päev), enzimäzen poujezdan tulendan mustokse 21. elokuudu vuvvennu 1876 Tallinnas Tartuh  (ven.) (olo..

Raududorogan ruadajan päivy toizis mualois

  • Bolguaries Raududorogan ruadajan päiviä (bolg. Ден на железничаря) ammattipäivänny pietäh joga vuottu elokuun enzimäzenny pyhäpäivänny. Tämän päivymiärän valličendu liittyy histouriellizih tapahtumih Tsaribrod — Sofija — Belovo -raududoroguliinien avuamizeh elokuun algupuolel vuvvennu 1888, sego sih, gu Bolguarien valdivo osti Ruse — Varna -ruadudorogan, sidä pietäh Bolguarien valdivollizien raududorogoin perustamizen hetkenny.
  • Vengries Ruadudorogan päiviä (veng. Vasutas nap) Vengrien Rahvahan Tazavallan halličuksen käskys vuvvennu 1961 pietäh joga vuottu heinykuun toizennu pyhäpäivänny.
  • Nygözes Germuanies ei ole virrallizekse sanottuu Raududorogan ruadajan päiviä ammattipruazniekannu raududorogutransportan ruadajih niškoi. Nacistu-Germuanien aigua sillozen rahvahan opastuksen da propagandan reihministru Josef Gebbel’san miärävös 7. talvikuudu vuvvennu 1943 perustettih Germuanien ruadudorogan ruadajien päivy (germ. Tag des deutschen Eisenbahners) ruadudorogan ruadajien suuren panoksen tunnustuksekse voinal. Germuanien Demokruattizes Tazavallas (ven. ГДР) Ruadudorogan da transportan ruadajan päiviä piettih kezäkuun toizennu pyhäpäivänny pruazniekkuistundoloinnu, partien toimikunnan paginoil da arvostettuloin raududorogan ruadajien kunnivomerkilöil palkičendoil. Täl aijal tavannu on luadie matkustajile paikallizen da alovehellizen rel’sutransportan rekluamupidoloi, muga sanottuloi avvonazien veriälöin päivii. Germuanien päivännouzumualois (ven. восточных землях ФРГ) tämänmoizii päivii pietäh joga vuottu kezäkuun toizennu pyhäpäivänny, päivänlaskumualois — syvyskuun enzimäzinny lebopäivinny.
  • Pol’šan tazavallas Raududorogan ruadajan päiviä (pol. Święto Kolejarza) joga vuottu pietäh 25. kylmykuudu Pol’šan raududorogan ruadajien puolistajan, Hristosan uskoh ristityn da uskosvaivatun Jekaterina Aleksandriiskoin mustopäivänny. Raududorogan ruadajan päivän piendy Pol’šas kiingieh liittyy Kogo Pol’šan raududorogan ruadajien pyhilekävyndäh Jasnaja Gora-kohtah Čenstohovah  (ven.) (olo. vuvves 1984.
  • Endizes Čehoslovuakies Čehoslovuakien raududorogan ruadajan päivy (čeeh. Den československých železničářů) perustettih enzimäzen kerran 18. elokuudu vuvvennu 1954 Pražskii grad- linnas pietyn enzimäzen valdukunnallizen raududorogan ruadajien konferensien päivänny. Čehoslovuakien raududorogan ruadajan päiviä joga vuottu piettih 18. elokuudu vuodessah 1963. Myöhembi, ruadudorogan toimindan talven aijakse varustamisruadoloin periä pruazniekku siirrettih enzimäi 23. päiväkse, jälles 27. päiväkse syvyskuudu.
    • Slovuakies Raududorogan ruadajien päiviä (slov. Deň železničiarov) joga vuottu pietäh 27. syvyskuudu, vedoheboraududorogan avuamizen päivänny Bratisluavas Sveti-Jur -linnah vuvvennu 1840. Tämä liinii oli enzimäzii yhteiskunnallizii raududorogoi ei vai Slovuakies, daigi endizel Avstrii-Vengrien kuningaskunnan kaikel alovehel.
    • Čeehies Raududorogan päivy (čeeh. Den železnice) on jogavuodehine pruazniekkupäivy, sidä alalleh pietäh syvyskuun nelländenny suovatannu vuvven 1825 syvyskuun 27. päivän mustokse, konzu omah enzimäzeh matkah lähti Džordž Stefensonan enzimäine paravozu, yhtistäjen Britanien Stokton- da Darlington-linnat[13]. Tämän tapahtuman mustokse muas kaiken syvyskuun aijan pietäh raududorogan temuattistu piduo: paravozoin da vahnoin (histouriellizien) liikkujien konehien paruadoi, rel’sudelegäzil ajelendukilbailuloi, raududorogumalliloin ozutteluloi, raududorogan ruadajien pyörälajelendoi da muudugi.
  • Endizes Socialistizes Federatiivizes Jugosluavien Tazavallas Raududorogan ruadajan päiviä (serb.horv. Дан жељезничара) piettih joga vuottu 15. sulakuudu raududorogan ruadajien yhtehizen vastustustoimen mustokse sulakuus vuvvennu 1920, sih otti ozua enämbi 50 tuhattu ruadajua. Sulakuun 15. da 16. päivien välizel yöl vuvvennu 1920 Jugosluavien raududorogan ruadajat toizien ammattiliittoloinke ilmoitettih vastustustoimes da kogonah azetettih liikkehen ruadudorogal Jugosluavien kuningaskunnas. Raududorogan ruadajien huonoloin ruado-ololoin da pienien palkoin periä nostettu vastustustoimi kesti 14 päiviä da oli upotettu vereh. Vastustoimeh nossuzien vastah azutun painomiärän lopputuloksennu oli se, gu 24. sulakuudu L’ubl’ana-linnas policiimiehet avattih ammundan, kudamah meni 14 raududorogan ruadajua, 70 hengie oli ruanittu.
    • Bosnii-Hertsegovinas Raududorogan ruadajan päiviä (bosn. Dan željezničara) pietäh joga vuottu 15. sulakuudu Jugosluavien raududorogan ruadajien yhtehizen vastustustoimen mustokse sulakuus vuvvennu 1920.
    • Serbies Raududorogan ruadajan päiviä (serb. Дан жељезничара) pietäh joga vuottu 12. oraskuudu vuvves 2001 lähtijen vardoiččii Pyhä Vasilii Ostrožskoin päivänny. 12. oraskuudu vuvvennu 1992 on Serbien raududorogoin perustamizen ehoituksen päivymiäry.
    • Slovenien Tazavallan valdivollizien pruazniekoin da huogavundupäivien zakonah panduloin muutoksien mugah 28. talvikuudu vuvvennu 1996 Raududorogan ruadajien päiviä (sloven. Dan železničarjev) pietäh joga vuottu 2. kezäkuudu nygözen Slovenien alovehele enzimäzen poujezdan tulendan mustokse vuvvennu 1846[14]. Enzimäine matkupoujezdu tuli Cele-azetuskohtah 2. kezäkuudu vuvvennu 1846 Grac-linnaspäi.
    • Horvuaties vuvves 1990 lähtijen joga ligakuun viijendenny päivänny pietäh Horvatien raududorogoin päiviä, sinäpiän Horvuatien ruadudorogat erottih Jugosluavien raududorogois da iččenäzenny laitoksennu oldih otettu Kanzoinvälizeh raududorogoin liittoh  (ven.) (olo. (horv. Dan Hrvatskih željeznica). Sen ližäkse Horvuatien kalenduaras 15. sulakuudu pietäh Kanzoinvälisty raududorogan ruadajan päiviä (horv.Međunarodni dan željezničara) Jugosluavien raududorogan ruadajien yhtehizen vastustustoimen mustokse sulakuus vuvvennu 1920.

Huomavukset

  1. ↑ Толстов Ю. Г. Профессиональный праздник — День железнодорожника Arhiivukoupii 6 ligakuudu 2008 Wayback Machine // Железнодорожный транспорт. — 2006. — № 7.
  2. ↑ Собрание Узаконений и Распоряжений Рабочего и Крестьянского Правительства РСФСР. — 1918. — № 87-88. — Ст. 905 : Приложение к ст. 104 Правила об еженедельном отдыхе и о праздничных днях.
  3. ↑ Гумилевский Л. И. Железная дорога Arhiivukoupii 5 kevätkuudu 2016 Wayback Machine. — М.: Трансжелдориздат, 1950.
  4. ↑ Речь НКПС Л. М. Кагановича. Kačondan päivymiäry: 10. heinykuudu 2025. Arhiviiruittu 21. syvyskuudu 2016
  5. ↑ Указ Президиума Верховного Совета СССР от 1 октября 1980 года № 3018‑Х "О праздничных и памятных днях" (в редакции Указа Президиума Верховного Совета СССР от 1 ноября 1988 года № 9724‑XI "О внесении изменений в законодательство СССР о праздничных и памятных днях").
  6. ↑ Наталья Скорлыгина, Владислав Новый, Герман Костринский, арбитражная группа. Дни радио сочтены. Трудящиеся обеспокоены судьбой профессиональных праздников. Коммерсантъ (20. syvyskuudu 2019). Kačondan päivymiäry: 10. heinykuudu 2025. Arhiviiruittu 21. syvyskuudu 2019
  7. ↑ Указ Президента Республики Беларусь от 15 июля 1995 г. № 276 "Об установлении праздника — Дня железнодорожника" (Собрание указов президента и постановлений Кабинета Министров Республики Беларусь, 1995 г., № 21, стр. 483).
  8. ↑ История строительства дорог 1850—1900 гг. Белорусская железная дорога Arhiviiruittu 4 pakkaskuudu 2009 .
  9. ↑ К 88-летию Латвийской железной дороги, Латвийская железная дорога. Kačondan päivymiäry: 10. heinykuudu 2025. Arhiviiruittu 28. talvikuudu 2010
  10. ↑ Страницы истории Литовских железных дорог. Литовские железные дороги Arhiivukoupii 15 kevätkuudu 2012 Wayback Machine
  11. ↑ Гудас В. Железным дорогам в Литве — 150 лет! Arhiivukoupii 14 ligakuudu 2013 Wayback Machine // Литовский курьер. — 2009. — № 36.
  12. ↑ Указ президента України Про внесення зміни до Указу президента України від 15 липня 1993 року № 257 Arhiivukoupii 27 sulakuudu 2015 Wayback Machine.
  13. ↑ Чешские железные дороги. Kačondan päivymiäry: 10. heinykuudu 2025. Arhiviiruittu originualaspäi 14. ligakuudu 2013
  14. ↑ Бюллетень законов Республики Словении 77/1996 от 28.12.1996

Kirjalližus

  • Железнодорожный транспорт: энциклопедия / гл. ред. Н. С. Конарев. — М.: Большая российская энциклопедия, 1994. — 559 с. — ISBN 5-85270-115-7.
Lähteh - "https://olo.ruwiki.ru/w/index.php?title=Raududorogan_ruadajan_päivy&oldid=126360817"