Vengrien kieli |
veng. magyar nyelv veng. magyar |
Kotoisin |
Burgenland[d], Vengrii, Vojvodina[d], Taka-Karpatian alue[d], Transilvania[d] и Slovakii |
Aikamuodot |
preesens[d] и past tense[d] |
Kielenhuoltoelin |
Hungarian Research Centre for Linguistics[d] |
Luokka tämänkielisille elokuville |
Category:Hungarian-language films[d] |
Ethnologue language status |
1 kansallinen[d] |
Wikimedien kielikod |
hu |
SEO_description |
Венгерский язык — письменность, история языка, классификация, число говорящих, языковые коды, современное состояние, самоназвание — интернет-энциклопедия РУВИКИ |
Kirjoitusjärjestelmä |
Hungarian alphabet[d], latinalaine kirjaimikko[d] и Unkarilaiset riimut[d] |
Tapaluokat |
indikatiivi[d], konditionaali[d] и imperatiivi[d] |
Lingvistinen typologia |
free-order language[d], nominatiivi-akkusatiivi -kieli[d], aggl'utinatiivine kieli[d], SVO[d], syllabic language[d], synteettinen kieli[d] и sanapaino[d] |
UNESCO language status |
1 turvattu[d][1] |
|
Valdivo |
|
Tutkittavana |
Hungarian grammar[d] |
Persoonamuodot |
yksikön 1. persoona[d], yksikön 2. persoona[d], yksikön 3. persoona[d], monikon 1. persoona[d], monikon 2. persoona[d] и monikon 3. persoona[d] |
Entry in abbreviations table |
венг. |
Puhujien määrä |
- 12 600 000 hengie (2019)[2]
|
Sijamuodot |
nominatiivi[d], akkusatiivi[d], datiivi[d], instrumentaali-komitatiivi[d], kausaali[d], translatiivi[d], terminatiivi[d], essive-formal case[d], essive-modal case[d], inessiivi[d], superessiivi[d], adessiivi[d], illatiivi[d], sublatiivi[d], allatiivi[d], elatiivi[d], delatiivi[d], ablatiivi[d], distributiivi[d], multiplikatiivi[d], temporaalinen distributiivi[d], temporaali[d], sosiatiivi[d] и formal case[d] |
Lyhyt nimi |
венгерский, угорська, macarca и венгриаг |
SEO_title |
Венгерский язык — классификация, число говорящих, языковые коды — РУВИКИ |
Медиафайлы на РУВИКИ.Медиа |
Vengrien kieli (vengrien kieleh magyar nyelv) on uralilazen kieliperehen suomelas-ugrilazeh kielijoukkuoh kuului ugrilaine kieli. Tämä kieli on suurin suomi-ugrilaizis kielis, sen pagizijoin miäry on yli 15 miljonua kogo muailmas. Vahnimat kirjutukset ollah 1100-vuozisuan aigah kirjutetut tekstat. Vengrienkieline Biblii piäzi ilmah vuvvennu 1590.
Huomavukset