Ruadivon päivy

On otettu Рувики-späi
Tarkastettu kirjutus

Материалы библиотеки имени Б.Н. Ельцина

Library.png
Täs kirjutukses on käytetty materjualoi B. N. Jel'cinan nimizen prezidentan kirjaston fondoispäi
Ližiä tieduo
Learning.svg

B. N. Jel'cinan nimizen prezidentan kirjaston materjualat

Arrow-Right.png
Library.png
Täs kirjutukses on käytetty materjualoi B. N. Jel'cinan nimizen prezidentan kirjaston fondoispäi
Materjualoih
Täl terminäl ollah toizetgi merkičykset, kačo. Ruadivon päivy (merkičykset).
Ruadivon päivy
1958 CPA 2155.jpg
Päivymiäry 7. oraskuudu
Логотип РУВИКИ.Медиа Медиафайлы на РУВИКИ.Медиа

Ruadivon päivy on kaikkien sähköyhtevysaloin pruazniekku. Ven'al tädä ammattipruazniekkua pietäh 7. oraskuudu[1]. Juuri täl päiväl vuvvennu 1895 keksittih ruadivo[2]. Nevvostoliiton Rahvahan komissuaroin nevvoston A. S. Popovan ruadivon keksindän 50-vuozipäivy -nimizes käskys 2. oraskuudu vuvvennu 1945 päiväle annettih virralline pruazniekan stuatussu[3]. Jo myöhembi Nevvostoliiton Korgeviman Nevvoston Prezidiuman käskys 1. ligakuudu vuvvennu 1980 pruazniekale pandih Kaikkien yhtevysaloin ruadajien päivy, Ruadivon päivy -nimi[4].

Ruadivon päivy on virralline pruazniekkupäivy Ven’al[5][6], Bolguaries[7], Armienies[8], Kirgiizies[9] da Valgoven’an tazavallas[10].

Pruazniekan histourii

Vuvvennu 1895 Aleksandr Stepanovič Popov[ru] yhtes P’otr Nikolajevič Ribkinanke azuttih laittehen, kudai merkičči jyryn tuleniškut suurel välimatkal. Popov pani sille jyryn merkilepanii laiteh -nimen (ven. грозоотметчик)[2].

25. sulakuudu (7. oraskuudu) vuvvennu 1895 Ven’alazen fiiziekan da hiimien seuran fiiziekan ozaston istundol enzikerdua ezitettih uuuzi tiedoloin annandusistiemu[11][12]: särähtelendän lähtehenny jyryn merkilepanijal laittehel oli lähäle azetettu Gercan vibruattoru -nimine laiteh. Metalluporoškoin vaikutus sähkömagniettazih särsähtelendöih (ven. "Об отношении металлических порошков к электромагнитным колебаниям") -ezityksen lopus Popov sanoi: "Toivozin, gu minun luajitun laittehen toimindu paranou. Uvvistetunnu se rubieu työndämäh signualoi välimatkoile ravieloin sähkösärähtelendöin avul. Se roih silloi, konzu sih niškoi lövvetäh vägi suuri energiilähteh. Juuri tädä päiviä pietäh ruadivon keksindypäivänny[2].

Nevvostoliiton poštumarku, vuozi 1989 N. A Sisojevan kuva
Mustopačas A. S. Popovan ruadivon keksindän 100-vuozipäivän kunnivokse Sevastopolis

Ruadivon päiviä Nevvostoliitos enzikerdua piettih vuvvennu 1925. Silloi oldih suuret ruadivon keksindän 30-vuozipäivän pruazniekkupivot[13][14]. Markoni Guljel’mo keksi da luadi patentan samanjyttymäl ruadivokuaval. Jällel kuului sil, gu avai ruadivotuotehkompuanien. Sillozen aijan monis julgavolois merkittih hänen panostu ruadivon dieloh, ga Popovan ruadoloi arvostettih enimäl[13]. Sinävuon Ruadivon dovariššu -žurnualas oli Ven’an ruadivoinžinieroin arvostetun seurah kuulujan A. A. Petrovskoin kirjutus, kudamas häi toivotti 7. oraskuudu azuo tovelline radistoin päivy[15][16].

Ruadivon keksindän 40-päivännygi oli kaikenluadustu vuvvel omistettuu piduo. Vuvven kunnivokse piästettylöis julgavolois tunnustettih da arvostettih Popovan suurdu panostu ruadivon alguhpanendah[17].

Kymmenen vuvven mendyy virrallizesti pandih allun Ruadivon päivän piendäle. Nevvostoliiton Rahvahan komissuaroin nevvoston A. S. Popovan ruadivon keksindän 50-vuozipäivy -nimizes käskys sanottih[3]:

Ven’an tiedomiehen A.S. Popovan ruadivon keksindän 50-vuozipäivänny 7. oraskuudu vuvvennu 1945 Nevvostoliiton rahvahan komissuaroin nevvosto piätti: <…> 4. Ottajen huomavoh ruadivon suurdu tehtäviä rahvahan kul’tuuru- da poliitiekkuelokses da oman muan puolistandas, ruadivoalan kodimualazen tiijon da tehniekan tuloksien levittämizekse sego ruadivosuvaiččijoin toimindan kannattamizekse, ruadivon toimindah kiinnostunnuzien lugumiärän suurendamizekse, perustammo oraskuun 7. päivänny jogavuodehine Ruadivon päivy.

Sit aijas ruvettih palkiččemah A. S. Popovan kuldumedaliloil.[18][19] Net annetah suuris tutkimus- da keksindyruadolois ruadivon alal[3]. Palkitahgi Arvostettu radistu -rynnäsmerkilöil. Sego maksetah nimistipendieloi yliopistoloin opastujile da jatko-opastujile, kudualoin ammatinnu ollah ruadivoyhtevys da ruadivolaittehet[20][3].

Nevvostoliiton Korgeviman Nevvoston prezidiuman käskys 1. ligakuudu vuvvennu 1980 pruazniekale pandih Ruadivon päivy, kaikkien yhtevysaloin ruadajien päivy -nimi[4].

Piendy

7. oraskuudu Ven’al Ruadivon päiviä pietäh opastujat, opastajat, opastuslaitoksien lopennuot. Net rahvas, kenen ruado on kiini ruadivolaittehis da laittehistos. Sego muzeiloin ruadajat da ruadivonsuvaiččijat[5][6][1].

Ruadivon päiviä pietäh Bolguaries (bolg. Ден на радиото и телевизията[7] vuvves 1968[21]), Armienies[8], Kirgiizies[9] da Valgoven’an tazavallas[10], kus vuvvennu 2023 ammattipruazniekkupäivän nimeh palkittih täl alal ruadajii, heijän keskes on Tazavallan unituarine sähköyhtevyksen tarkastuslaitos ven. "БелГИЭ"<ref>Награды к профессиональному празднику – Дню работников радио, телевидения и связи. Республиканское унитарное предприятие по надзору за электросвязью «БелГИЭ» (5. oraskuudu 2023). Kačondan päivymiäry: 29. kevätkuudu 2024.</ref>.

Vuvvennu 2009 pruazniekan kunnivokse ečindysistiemu Google piästi ilmoile ruadivon muodozen dudlan[22].

Piendytavat Ven’al

Jekaterinburgu

Jekaterinburgan Ruadivotehniekan laitoksen opastujat, opastuksen lopennuot da opastajat joga vuottu yhtytäh päivän piendypidoloih, niilöis piälimäine on perindöllizekse tulluh kulgu. Sen matku menöy tiedokunnan talois A. S. Popovan mustopaččahassah[23][24][25]. Pruazniekkupivot kestetäh nedälin, sen aigua yliopiston haldivo kuččuu yhtymäh omii da školien opastujii moniaihiezeh projektutoimindah. Sen aigua školaniekkoi tuttavutetah opastuslaitoksen histourieh da sen opastusprogrammoih. Jo tavan mugah pruazniekkupäivänny, 7. oraskuudu, pestäh A. S. Popovan mustopačas. Sinäpiän pruazniekkukulgu lopeh ilotulien laskemizeh[23]. Vuvvennu 2020 kulguu ei olluh koronaviirusan pandemien periä, kahten vuvven mendyy rahvas uvvessah yhtyttih sih[26].

Pruazniekkunedälin lopus pietäh opastujien parahien projektoin ozuttelu: ruavot vallitah suan kilbuniekan keskes, ozutettavakse otetah läs 30-40 parastu ruaduo. Ozutteluh kučutah omal alal ruadajien laitoksien johtajii. Moizien ozutteluloin piendy on hyvä mahto opastujih niškoi, hyö ozutetah omii maltoloi da neroloi, tuttavutah ruavonandajienke. Yhtelaiguagi pietäh vällien ruadopaikkoin jarmankua, sil opastujat voijah löydiä ičele tulii ruadopaikku, suaja paikan opastusruavon libo harjaitandan aijakse[23].

Jekaterinburgan A. S. Popovan nimizes ruadivon muzeis ammattipruazniekannu pietäh perindöllizii Avvonazien veriälöin päivii. Sinäpiän muzei ottau vastah ekskursiijoukkoloi. Moizil ilmazil ruadivole omistettuloil tuttavunduvastavuksil sanellah ruadivon keksindäs, kehitändäs da ruadivon paikas nygözes muailmas[6].

Taganrogu

Taganrogan Ruadivotehniekan da ohjavon instituutas pietäh temuattizien pidoloin sarjoi. Niilöih kučutah kui nygözii mugai endizii opastujii. Bakalavran da specialitietan liinilöil opastujien ies ezitytäh Opastujien kerhon ozuttelijat, pietäh tiedo- da fotokartočkukilboi. Školien opastujat piästäh käymäh Politehniekan muzeih[27].

R’azani

R’azanin valdivollizes ruadivotehniekan yliopistos ollah omat Ruadivon piendytavat: opastuksen lopennuot da nygözet opastuajat kerävytäh opastuslaitoksen piärakendukselluo da hyvitelläh toine tostu, sanojen ven. "Попов воскрес!"[28][29][30]. Vuvvennu 2020 pruzniekkupidoloi piettih loittuolpäi, onlainmuvvos.[31].

Moskovu

Vuvvennu 1971 Moskovan Fiiziekan da tehniekan instituutas Ruadivopäivän nimeh järjestettih ruadivotehniellizien rakendehien da tiedokonehohjelmien kilbu. Luvan yhtyö moizeh suadih ei vai Ruadivotehniekan da kibernetiekan tiedokunnan opastujat, daigi toizet tämän opastuslaitokset ozastot. Kilvan ozanottajat da voittajat vuvvekse suadih ližädengat stipendieloih da palkindot[32]. Jälgivuozinnu tämän jogavuodehizen kilvan järjestäjänny on ruadivotehniekan da tiedokonehtehnolougieloin Fiiziekan da tehniekan škola[33], kudai on azuttu ruadivotehniekan da kibernetiekan tiedokunnan pohjal[34]. Muga vuvvennu 2023 piettih mikrokontrol’l’oroin da ruadivotehniekan projektoin kilbu[35][36].

Tomsku

Ruadivon päivän piendyperindö Tomskas rodih vuvvennu 1986, konzu perustettih Tomskan valdivolline sistiemoin ohjuandan da ruadivotehniekan yliopisto, kudamas avattih ruadivotehniekan tiedokundu. Sit aijas joga vuottu 7. oraskuudu opastujat yhtyttih pruazniekkukulguloih omua linnua myöte. Vuvvennu 2001 pruazniekku sai linnan pidoloin virtallizen stuatusan[37]. Sidä sanotah RuadivoBoom -festivualikse[38][39].

Vuvvennu 1988 rodivui vie yksi perindö: sinäpiän Tomskan opastujat lykitäh yhteiskoin yheksänden kerroksen ikkunoispäi vahnat ruadoh pädemättömät laittehet[40]. Sil pandih Tehniekkuprogressu-nimi. Lykityt tiedokonehet, lamputeleviizorat, monitorat da toizet laittehet, kudamii ei otettu keräle pivon kaččojat, jälles keräilläh opastuslaitoksen ruadajat da vietäh kierrätykseh[41]. Enin kaikkie ikkunoispäi lykittyy laitehtu oli vuvvennu 2016 — kaikenualazien laittehien lugumiäry silloi oli 500 palua[40].

Tomskas Ruadivopäivänny pietäh perindöllizet ruadivojarmankat. Niilöin piendypaikku on opastujien linnan sportualoveh. Jogavuodehizil jarmankoil kai tiedokunnat pietäh moniluaduzii kilboi da toizii pidoloi[41][39].

Piiteri

Kronštadtas vuvves 1995 joga vuottu Popovan puustos pietäh Ruadivon päivän miitingua[42].

Piiterin A. S. Popovan paččahalluo pienes puustos Petrogradskoin čupul joga vuottu pietäh linnan pidoloi, kudamien aigua hyvitelläh kaikkien yhtevysalan ruadajii. Järjestäjinny ollah Piiterin valdivolline sähkötehniekkuyliopisto, Piiterin valdivolline professoru M. A. Bonč-Brujevičan telekommunikacieloin yliopisto, A. S. Popovan nimine yhtevyksien keskusmuzei, A. S. Popovan muzei-fatieru da toizet yhteiskunnallizet yhtistykset. Vuvvennu 2015 tämä pido oli omistettu ruadivon keksindän 120-vuozipäiväle[43].

7. oraskuudu vuvvennu 2015 A. S. Popovan nimizen yhtevyksien keskusmuzein XIX vuozisuan loppupuolen ruadivoyhtevys -zualas avattih A. S. Popovan mustolaudu da ezitettih Muailman sähköyhtevyksen liitto, 150 vuottu -merkipäivän poštumarku. Sego piettih VIII Tiijollizet A. S. Popovan nimizet lugemizet, tiemannu oli Telefonaparuatas I-phonah da I-padassah"[44].

Toizet tapahtumat

7. oraskuudu vuvvennu 2024 A. S. Popovan yhtevyksien keskusmuzein pluanois oli avata Ruadivosuvaiččijoin toimindu, 100 vuottu -nimine ozuttelu sego pidiä XIV Tiijollizet A. S. Popovan nimizet lugemizet nimel Ruadivo: tiijon da tehniekan perindö[45].

30. da 31. oraskuudu vuvvennu 2024 Moskovas Ruadivon päivän kunnivokse tahtottih pidiä 79. kogo Ven’an konferensii Ruadivosähkölaittehet da sistiemat tiijoituskommunikaciitehnolougieloih niškoi[46].

Toizet pruazniekat

Ruadivon päiviä ei pie sevoittua nämmien pruazniekoinke:

  • Muailman ruadivon päivy — 13. tuhukuudu[47];
  • Kanzoinväline Telekommunikacieloin päivy — 17. oraskuudu[48];
  • Muailman ruadivonsuvaiččijan päivy — 18. sulakuudu[49];
  • Ukrainan Ruadivoteleyhtevysalan ruadajien päivy — 16. kylmykuudu[50][51];
  • Vojennoin sv’azistan päivy — 20. ligakuudu[52].

Kul’tuuras

  • 24. oraskuudu vuvvennu 2001 oli Ruadivon päivy -spektaklin enzi-ildu, piäroulilois oldih Kvartet I teatran ozuttelijat[53][54].
  • Vuvvennu 2008 ohjuaju Dmitrii Djačenko samannimizen spektaklin mugah azui Ruadivon päivy -fil’man[55].

Huomavukset

  1. ↑ 1 2 Зелевич Е. П., Зудков П. И., с. 4.
  2. ↑ 1 2 3 Берг А. И., с. 8.
  3. ↑ 1 2 3 4 Постановление СНК СССР от 02.05.1945 N 939 "Об ознаменовании 50-летия со дня изобретения радио А.С. Поповым". КонсультантПлюс. Kačondan päivymiäry: 29. kevätkuudu 2024.
  4. ↑ 1 2 Указ Президиума ВС СССР от 01.10.80 N 3018-X "О праздничных и памятных днях". Контур.Норматив. Kačondan päivymiäry: 29. kevätkuudu 2024. Arhiviiruittu 18. kylmykuudu 2020
  5. ↑ 1 2 День радио. ФКУ «Цифровая культура». Kačondan päivymiäry: 29. kevätkuudu 2024.
  6. ↑ 1 2 3 Музей радио имени А. С. Попова на один день объединил более 100 любителей радио со всей страны. Cвердловский областной краеведческий музей. Kačondan päivymiäry: 29. kevätkuudu 2024.
  7. ↑ 1 2 7 май - Международен ден на радиото и телевизията (болг.). БНТ (7. oraskuudu 2017). Kačondan päivymiäry: 29. kevätkuudu 2024.
  8. ↑ 1 2 7 мая отмечается День радио. Panorama.am (7. oraskuudu 2012). Kačondan päivymiäry: 29. kevätkuudu 2024.
  9. ↑ 1 2 Сегодня — профессиональный праздник День радио и работников связи. Национальная Телерадиовещательная корпорация Кыргызской Республики (7. oraskuudu 2021). Kačondan päivymiäry: 29. kevätkuudu 2024.
  10. ↑ 1 2 Поздравление с Днем работников радио, телевидения и связи. Пресс-служба Президента Республики Беларусь (7. oraskuudu 2023). Kačondan päivymiäry: 29. kevätkuudu 2024.
  11. ↑ Из истории изобретения и начального периода развития радиосвязи, с. 11.
  12. ↑ 50 лет радио, с. 10.
  13. ↑ 1 2 Борисова Н. А., с. 99.
  14. ↑ 7 мая в нашей стране отмечается День радио. Об истории изобретения радио. Российское историческое общество (7. oraskuudu 2023). Kačondan päivymiäry: 29. kevätkuudu 2024.
  15. ↑ Меркулов В. Д. Первые радиолюбительские журналы. Виртуальный компьютерный музей. Kačondan päivymiäry: 29. kevätkuudu 2024. Arhiviiruittu 8. talvikuudu 2021
  16. ↑ 7 мая — День радио! Журнал «Электросвязь» (30. sulakuudu 2020). Kačondan päivymiäry: 29. kevätkuudu 2024.
  17. ↑ Борисова Н. А., с. 103.
  18. ↑ Золотая медаль имени А.С. Попова. РАН. Kačondan päivymiäry: 29. kevätkuudu 2024.
  19. ↑ Золотая медаль имени А.С. Попова - Медали. Федеральное государственное бюджетное учреждение науки Физический институт имени П. Н. Лебедева Российской академии наук. Kačondan päivymiäry: 29. kevätkuudu 2024.
  20. ↑ Попов А.С. – изобретатель радио. Санкт-Петербургский государственный электротехнический университет «ЛЭТИ» им. В.И.Ульянова (Ленина) СПбГЭТУ «ЛЭТИ». Kačondan päivymiäry: 29. kevätkuudu 2024.
  21. ↑ Боряна Райчева. Международен ден на радиото и телевизията (болг.). eurocom.bg. Kačondan päivymiäry: 29. kevätkuudu 2024.
  22. ↑ Alexander Popov’s Invention of the Radio. Google.com (7. oraskuudu 2009). Kačondan päivymiäry: 29. kevätkuudu 2024. Arhiviiruittu 8. kezäkuudu 2021
  23. ↑ 1 2 3 День радио 2022. УрФУ им. первого Президента России Б. Н. Ельцина. Kačondan päivymiäry: 29. kevätkuudu 2024.
  24. ↑ Незабудка. Коммерсантъ (1. oraskuudu 2017). Kačondan päivymiäry: 29. kevätkuudu 2024.
  25. ↑ В Екатеринбурге шествие радиофаковцев к памятнику Попову возглавит Виктор Кокшаров. Комсомольская правда (7. oraskuudu 2010). Kačondan päivymiäry: 29. kevätkuudu 2024.
  26. ↑ Елена Аносова. Пенная вечеринка удалась! В Екатеринбурге весело помыли памятник изобретателю радио. e1.ru (6. oraskuudu 2022). Kačondan päivymiäry: 29. kevätkuudu 2024.
  27. ↑ День радио с ИРТСУ. ИРТСУ ЮФУ. Kačondan päivymiäry: 29. kevätkuudu 2024.
  28. ↑ В День радио сообщество Радиоуниверситета почтило память А. С. Попова. Рязанские ведомости (7. oraskuudu 2023). Kačondan päivymiäry: 29. kevätkuudu 2024.
  29. ↑ Марина Фокина. "Попов воскрес!!!". МК в Рязани (7. oraskuudu 2010). Kačondan päivymiäry: 29. kevätkuudu 2024.
  30. ↑ 7 мая – День Радио – наш праздник. Рязанский государственный радиотехнический университет имени В.Ф. Уткина (7. oraskuudu 2019). Kačondan päivymiäry: 29. kevätkuudu 2024.
  31. ↑ Рязанский радиоуниверситет отметит День радио онлайн. Аргументы и факты (6. oraskuudu 2020). Kačondan päivymiäry: 29. kevätkuudu 2024.
  32. ↑ День Радио. Московский физико-технический институт. Kačondan päivymiäry: 29. kevätkuudu 2024.
  33. ↑ Конкурс радиотехнических конструкций "День радио - 2019". Московский физико-технический институт (государственный университет) (7. oraskuudu 2019). Kačondan päivymiäry: 30. kevätkuudu 2024.
  34. ↑ Физтех-школа радиотехники и компьютерных технологий. ФРТИ. Kačondan päivymiäry: 30. kevätkuudu 2024.
  35. ↑ День Радио! ФРКТ (7. oraskuudu 2023). Kačondan päivymiäry: 30. kevätkuudu 2024.
  36. ↑ День Радио. ФРКТ (23. oraskuudu 2023). Kačondan päivymiäry: 30. kevätkuudu 2024.
  37. ↑ 7 мая – День Радио. Федеральное государственное бюджетное образовательное учреждение высшего образования «Томский государственный университет систем управления и радиоэлектроники» (6. oraskuudu 2009). Kačondan päivymiäry: 29. kevätkuudu 2024.
  38. ↑ Анастасия Андрюхова. Летающие мониторы, мини-шествие и много улыбок: как ТУСУР отметил День радио. ООО «Редвикс Медиа» (7. oraskuudu 2023). Kačondan päivymiäry: 29. kevätkuudu 2024.
  39. ↑ 1 2 Ярмарка, парад факультетов и концерт: ТУСУР отметит День радио. Федеральное государственное бюджетное образовательное учреждение высшего образования «Томский государственный университет систем управления и радиоэлектроники» (3. oraskuudu 2023). Kačondan päivymiäry: 29. kevätkuudu 2024.
  40. ↑ 1 2 В 2016 году в День радио студенты ТУСУРа планируют установить рекорд Гиннеса по сбросу с высоты старой техники. Томский государственный университет систем управления и радиоэлектроники. Kačondan päivymiäry: 29. kevätkuudu 2024. Arhiviiruittu 1. talvikuudu 2017
  41. ↑ 1 2 Анастасия Кирсанова. Мини-шествие, сброс техники из окон и концерт известной группы: как ТУСУР отметит День радио. ООО «Редвикс Медиа» (3. oraskuudu 2023). Kačondan päivymiäry: 29. kevätkuudu 2024.
  42. ↑ 7 мая в 12.00 в сквере имени А.С. Попова состоится митинг, посвященный Дню Радио. Администрация Санкт‑Петербурга (5. oraskuudu 2016). Kačondan päivymiäry: 29. kevätkuudu 2024.
  43. ↑ 120-летие изобретения радио А.С. Поповым. Центральный музей связи имени А. С. Попова. Kačondan päivymiäry: 29. kevätkuudu 2024.
  44. ↑ День радио в ЦМС имени А.С. Попова. Центральный музей связи имени А.С. Попова. Kačondan päivymiäry: 29. kevätkuudu 2024.
  45. ↑ План основных мероприятий ЦМС имени А.С. Попова на 2024 год. Центральный музей связи имени А. С. Попова. Kačondan päivymiäry: 29. kevätkuudu 2024.
  46. ↑ Всероссийская конференция (с международным участием). "Радиоэлектронные устройства и системы для инфокоммуникационных технологий (РЭУС-ИТ 2024)". Российское НТОРЭС им. А. С. Попова. Kačondan päivymiäry: 29. kevätkuudu 2024.
  47. ↑ 13 февраля — Всемирный день радио. ООН. Kačondan päivymiäry: 29. kevätkuudu 2024. Arhiviiruittu 22. talvikuudu 2016
  48. ↑ Наименее развитые страны нуждаются в цифровых инвестициях. ООН. Kačondan päivymiäry: 29. kevätkuudu 2024.
  49. ↑ Всемирный день радиолюбителя отмечают 18 апреля. Наука.рф (18. sulakuudu 2023). Kačondan päivymiäry: 29. kevätkuudu 2024.
  50. ↑ Украина отмечает День работников радио, телевидения и связи. РИА Новости (16. kylmykuudu 2004). Kačondan päivymiäry: 29. kevätkuudu 2024.
  51. ↑ Протокол. Коммерсантъ (17. kylmykuudu 2005). Kačondan päivymiäry: 29. kevätkuudu 2024.
  52. ↑ Алексей Лапшин. День военного связиста отмечается 20 октября. Парламентская газета (20. ligakuudu 2023). Kačondan päivymiäry: 29. kevätkuudu 2024.
  53. ↑ 24 марта 2001 года состоялась премьера спектакля "День Радио". Информационный портал "Новый ракурс" (24. kevätkuudu 2018). Kačondan päivymiäry: 29. kevätkuudu 2024.
  54. ↑ День Радио. Театр "Квартет И". Kačondan päivymiäry: 29. kevätkuudu 2024.
  55. ↑ День радио (2008). Кинопоиск. Kačondan päivymiäry: 29. kevätkuudu 2024.

Kirjalližus

Linkat

Lähteh - "https://olo.ruwiki.ru/w/index.php?title=Ruadivon_päivy&oldid=126194341"