Tatjana Seppänen

On otettu Рувики-späi
Tatjana Pavlovna Seppänen
Татьяна Сеппянен.jpg
Roindupäivy 24. sulakuudu 1962(1962-04-24) (64 vuottu)
Roindukohtu Baikalantagavoine
Kanzalližus  Nevvostoliitto,
 Ven'anmua
Toimindu opastai, virguniekku
Palkindot da arvonimet

Vuvven 1995 Paras Karjalan tazavallan opastai -kilvan voittai

Tatjana Pavlovna Seppänen (24. sulakuudu 1962) on opastai, pedagougutiedoloin kandiduattu, Karjalan tazavallan vuvven paras opastai -kilvan voittai (1995), Karjalan tazavallan Priäžän piirin hallindon piämiehen sijahine (2013—2018).

Eloskerdu

Tatjana Seppänen on roinnuhes Baikalantagavos, ga pereh ei elänyh sie hätkie, muutettih Ivanovon alovehele Vičuga-linnah. Sit linnas Tatjana Seppänen kazvoi da kävyi školah. Vičuga on fuabrikkulinnu, sit on mondu kuvondufuabrikkua. Enne kai linnalazet ruattih sie, ruadoi sie Tatjanan muamahgi.

Školan loppiettuu Tatjana piäzi opastumah Kostroman pedagouguinstituuttah histourii-pedagougizele tiedokunnale. Sih aigah se oli kuulužu da harvinaine tiedokundu, mindäh sendäh oli kaksi libo kolme mostu tiedokundua Nevvostoliitos, kus valmistettih komsomolan johtajii. Opastujii yhtenjytyi opastettih histourieh dai ohjailuruadoh. Instituutan loppenuot roittihes komsomoluyhtistyksien sekretarilokse, kluasan ulgopuolizen ruavon ohjailijoikse, pionierujohtajikse. Tatjana Seppänen suavun ammatin mugah rodih histourien da yhteiskundutiijon opastajakse da kazvatusruavon metodistakse.

Opastundan loppiettuu nuordu specialistua työttih ruadoh Loittozeh Päivännouzuh — Habarovskan alovehele. Inehmine mustelou, kus sit linnas, oli äijy tyrmiä, rahvas ei oldu prostoit, vie jygei oli ruadua sendäh, ku škola ruadoi kahteh vuoroh, häigi muga ruadoi. Urokkoin jälles pidi varustuakseh viideh-kuudeh urokkah. Se vuozi ylen äijäl nerovutti da vadrastutti opastajannu.

Habarovskan alovehel Tatjana ehti ruadua vaiku vuvven, ku meni miehele Karjalah, vuvves 1985 inehmine eläy da ruadau Priäžäs.

Karjalah tulduu Tatjana Seppänen rubei ruadamah Priäžän školas histourien opastajannu, ruadoi sie vuvves 1986 vuodessah 1999.

Ekskursii Priäžän etnokul'tuurukeskukses

Vuvvennu 1995 häi rodih Vuvven opastajakse Karjalas. Kilvan jälles häi ezitti Karjalan tazavaldua Kogo Ven'an opastajien kilvas, kudamas rodih laureatakse.

Vuozien 1999—2013 aigah Tatjana Seppänen oli Priäžän piirin opastanduozaston piälikönny.

Vuozinnu 2013—2018 ruadoi Priäžän piirin hallindon piämiehen sijahizennu.

Tatjana Seppänen on pedaguogutiedoloin kandiduattu. Häi puolisti väitösruavon vuvvennu 2014.

Vuvves 2018 nämmih päivissäh Tatjana Pavlovna ruadau Priäžän etnokul'tuurukeskukses. Vuozinnu 2021 — kezä 2024 oli sen johtajan virras toimijannu. Sygyzyl vuvvennu 2024 uvvessah rodih Priäžän etnokul'tuurukeskuksen johtajan virras toimijannu.

Tatjana Seppänen vedäy ekskursiedu Priäžän školan bojukunnivon muzeis, vuozi 2024

Tatjana Seppänen ongi Priäžän školan Bojukunnivon muzein ruadajannu.

Se on erinomaine muzei. Sidä konzugo salvattih, konzugo siirrettih yhtes kohtaspäi toizeh. Ga se puutui säilyttiä da sil nygöi ollah omat tilat. Muzei on rikas kerättylöin materjualoin puoles. Niilöi on kerätty eri opastujien da opastajien polvet. Muzein ozuttelut on omistettu bojuloile, kudamat mendih Priäžän piiris Ižänmuallizen voinan aigah. Niilöis on ezitetty mondu tiemua, eräs on omistettu priäžäläzele Nevvostoliiton urhomiehele Marija Melentjevale, hänen eloksele da urhotevole. Muzeih tullah školan opastujat da opastajat. Heih niškoi pietäh urokkoi, vastavuksii, harjaitetah heidy tutkimusruadoh. Sanommo, eräs muzein projektois oli omistettu omamualazile veteruanoile, kudamat tuldih voinalpäi da suadih endizeh kundoh elaijan meijän piiris. Heijän oza on mielenkiinittäi. Olemmo kerännyh materjualua suas voinal olluzis priäžäläzis. Se on kallis materjualu da sidä on tärgei säilyttiä.Tatjana Seppänen, Oma Mua, 2022, № 21

Palkindot da arvonimet

  • Karjalan tazavallan vuvven paras opastai -kilvan voittai (1995);
  • Karjalan tazavallan opastandualan arvostettu ruadai (23. kevätkuudu 2012) — monivuodizes kunnollizes ruavos tazavallan opastandan sistiemas[1];
  • Karjalan tazavallan Kanzallizen da alovehellizen poliitiekan ministerstvan kiitändykirjaine (2024)[2].

Pereh

Tatjana Seppäzel on kaksi tytärdy da kolme vunukkua. Häi suvaiččou viettiä aigua vunukoinke da matkustella.

Kirjalližus

  • "Paras Karjalan opastai - 95" // Oma Mua. — 1995.
  • Jelena Ruppijeva. Ruadua oman rannan hyväkse // Oma Mua. — 2022. — 8. kezäkuudu (№ 21).

Linkat

  1. Указ от 23.03.2012 г № 19 О награждении государственными наградами Республики Карелия (рус.). karelia-gov.ru (23. kevätkuudu 2012). Kačondan päivymiäry: 2. ligakuudu 2025.
  2. Ol'ga Smotrova. Pidäy pyzyö pystyi da puhuo yhteh hiileh // Oma Mua. — 2024. — 25. syvyskuudu (№ 37). — С. 4.