Priäžän etnokul'tuurukeskus
| Priäžän etnokul'tuurukeskus | |
|---|---|
 Priäžän etnokul'tuurukeskus Priäžän kyläs | |
| Perustandan päivymiäry | 2012 |
| Perustai | Priäžän kanzalline piiri |
| Olopaikku | Karjalan tazavaldu, Priäžän piiri, Priäžän kylä, Nevvostouuličču, 75 |
| Johtai | Tatjana Seppänen |
| Verkosivusto | pryazha.ticrk.ru |
 |
|
Priäžän etnokul'tuurukeskus on Karjalan tazavallan Priäžän kanzallizen piirin Priäžän kyläs ruadai etnokul'tuurukeskus[1]. Keskuksen johtajan virras toimijannu vuvves 2021 on Tatjana Seppänen.
Histourii
Priäžän kanzallizen piirin Etnokul'tuurukeskus perustettih vuvvennu 2012 Priäžän piirin ainehellizen da ei-ainehellizen kul'tuuruperindön säilyttämizekse. Etnokul'tuurukeskus on histouriellizes talois, kudai on nostettu vie enne Suurdu Ižänmuallistu voinua Valdivollizen bankan ozastoh niškoi. Suuren Ižänmuallizen voinan aigah, konzu Priäžy oli suomelazien vallan al, sit talois oli Suomen hallindo.
Alguudah myöte Priäžän etnokul'tuurukeskuksel oli Elämä-nimi, ga sit nimes kieldävyttih, sendäh ku se ei olluh livvinkieline.
Toimindu
Etnokul'tuurine kehitys
Priäžän etnokul'tuurukeskus on Priäžän piirin etnokul'tuurizen kehityksen keskuksennu, se toimiu metoudizennu keskuksennu piiris da sen kul'tuurulaitoksien yhtehizen ruavon koordinuattorannu. Keskukses ruatah erilazet luomisruadojoukot da kerhot. Keskuksen ruadajat otetah ozua Priäžän piirin tundiettiloin pidoloin piendäh: Kindahan kylän juumorufestivualih, Kanzoinvälizeh suomi-ugrilazien kanzoin Suguvastavundu-festivualih da toizih[2].
Karjalan kielen kehitys
Karjalan kielen säilyttämine da popul'arizacii on Priäžän etnokul'tuurukeskuksen piäruadoloi. Keskukses ruatah karjalan kielen kursit, kudamil suau opastuo pagizemah, kirjuttamah da lugemah karjalan kielel, da paginkluubu karjalan kielel, on oma pieni karjalankielizen literatuuran kirjasto. Vuvves 2021 Priäžän etnokul'tuurukeskukses pietäh Priäžän piirin Midä? Konzu? Kus? -tiedokilbua karjalan kielel, sih otetah ozua joukot Priäžän piirin joga kyläkunnaspäi[3]
Matkailun kehitys
Priäžän etnokul'tuurukeskus ruadau matkailunevvondukeskuksennu, sie piirih tulluot voijah suaja tieduo paikallizis matkailukohtis, nähtävyksis, ekskursielois, yösijois da transportas.
Keskukses ruadau kaksi alallistu ozutteluu: "Priäžän kuldaine niitti" da "Se oli: suomelazien okkupacien histouries Priäžän piiris vuozinnu 1941-1944". Enzimäine on etnogruafine ozuttelu, se sanelou Priäžän piirin roindas da kehittämizes, paikallizien eläjien perindöllizis ruadolois, eloksentavas da kul'tuuras. Toine ozuttelu "Se oli: suomelazien okkupacien histouries Priäžän piiris vuozinnu 1941-1944" on omistettu vuozile 1941-1944, konzu Priäžän piiri oli suomelazien vallan al.
Priäžän piirin eläjät da gost'at mainittuloin ozutteluloin ližäkse voijah kävvä toizilegi ekskursieloile. Keskuksen ruadajat kehoitetah ližäkse vie kolme ekskursiedu: – Ekskursii Tulemjärven raudurudapuustoh. Se on luajittu endizen Kollasjoven rannoile XIX vuozisuan lopus nostetun rauduzavodan kohtal. Sie voibi kaččuo valanduozastoloin, kattilhuonuksen, mašinhuonuksen, kohenduspajan seinii, rauduruvan sulatuspäčin da savvutruvan alustoi. Net ollah Karjalan tevolližuon histourien mustomerkinny. Tulemjärven rauduruadapuusto on Kolatsellän kylän lähäl. – Ekskursii Korgevus 168,5 -mustokohtah. Suuren Ižänmuallizen voinan allettuu se oli Petroskoin linnan enzimäine puolistuskohtu. Kiännälmys mustomerkile on Murmansku – Piiteri -juaman 973. kilometrin lähäl. Sit kohtas syvyskuul vuvvennu 1941 kahteh kerdah Ruskien Lipun kunnivomerkil, Suvorovan da II astien Kutuzovan kunnivomerkilöil palkitun Petroskoin 313. ammundudiviizien saldatat da piäliköt annettih oman eloksen sit, ku suomelazet valloittajat ei piästys Petroskoih. – Kolme urholližuon kohtua -matku (ven. "Три точки мужества". Sih kuulutah käyndy Priäžän etnokul'tuurukeskukseh, Korgevus 168,5 -mustokohtah da Kindahan kyläh endizen koncluagerin kohtal olijah mustomerkin luo.
Etnokul'tuurukeskukses pietäh perindöllizien karjalazien syömizien da käziruadoloin muasteripajoi.
Rahvas ollah eriluaduzet. Ku hyö tuldaneh Karjalaspäi, heidy kiinnostau se, kui myö säilytämmö kanzallistu kul'tuurua da kieldy, midä ruammo sih niškoi. Se on neroloin vaihtamine. Ku tuldaneh toizis kohtispäi, heidy kiinnostau etno-tiemu da histouriigi. Meil on suuri vahnoin vehkehien keräilemy, sendäh rahvas ainos kyzytäh niilöis, kui net päittih talois. Puaksuh vihjuat, ku tulolozet rahvas vähän tietäh Karjalas. Äijät tässäh kummeksitah karjalan kielen olendua, ei voija ni smiettie, ku sil paistah da sidä opastetah školis, ku on olemas karjalankieline kirjalližus. Ylbeillen sanelet sit. Äijät ei tietä, kus Priäžän čupul Ižänmuallizen voinan aigua oldih suuret bojut. Kaikin tietäh Stalingruadan da Kurskan bojulos, ga konzu rubiet pagizemah Karjalan frontas, sidä jo tietä. Rahvahal on interesno kuunnelta sit, hyö suajah uuttu tieduo.Tatjana Seppänen, Oma Mua, 2022, № 21
Kodialovehen tutkimine
Etnokul'tuurukeskuksen piäruadoloi on kodialovehen tutkimine. Se on monien kul'tuuruopastuksellizien pidoloin piendykohtannu. Nämmih pidoloih kuulutah avvonazet luvendot, seminuarat, luomisruadovastavukset, ozuttelut, kilvat, muasteripajat, prezentaciet, interaktiivuohjelmat kodialovehen tiemoin mugah.
Yhteisruado
Priäžän etnokul'tuurukeskus on yhteisruavos piirin ei-kaupallizien yhtistyksienke. Se on ammatillizien da paikallizien nevvotteluloin piendykohtannu.
Mustolahjoin laukku
Etnokul'tuurukeskukses ruadau mustolahjoin laukku, kudamas suau ostua Karjalan neroniekkoin luajilmuksii: savizii da puuhizii čomenduksii, nahkahizii da nieglottuloi veššilöi, hurstiloi, magniettoi, poštukartočkoi.
Projekturuado
Priäžän etnokul'tuurukeskus on monien projektoin todevuttajanuu, niilöin joukkoh kuulutah sežo projektat karjalan kielen kehittämizekse da popul'arizaciekse.
- Karjal on movvas! -projektu (vuvvet 2019-2020). Sen aigah Priäžän piirin kolmes kohtas: Priäžäs, Vieljärves da Jessoilas meni ruado nuoren polven karjalan kieleh harjaittamizekse, uuzien pajoloin kirjuttamizekse da uvvenaigazien karjalazien ruadosobien luadimizekse.
- Priäžän lagevus -projektu (2020)[4]. Sen piäruadoloi oli karjalan kielen nägyvih tuondu da opastundu.
- Karjalaine rokotus -projektu (2021-2022). Sen tavoittehennu oli rahvahan karjalan kielel pagizemah kehitändy da sen argielokses käytändy.
- Priäžän mua – hyvinvastuandan čuppu -projektu (2021). Sen suurimii ruadoloi oli Priäžän etnopuuston luadimine. Projektan aigua oli luajittu sežo Kindahan kylän uidelijan vezimelličän projektu.
- Se oli: suomelazien okkupatsien histouries Priäžän piiris vuozinnu 1941-1944 -projektu (2022). Sen suurimii ruadoloi oldih Priäžän etnokul'tuurukeskuksen seinih uvven alallizen ozuttelun avuamine da Kindahan kylän endizen koncluagerin kohtah mustomerkin azettamine. Projektan aigua piästettih ilmah kniigu, kudamah painettih Priäžän čupun eläjien omatahtozet pakičukset Ruskieh Armieh otandah nähte.
Johtajat
- Julija Tolmačova;
- Jekaterina Jefremova;
- Svetlana Hrebtova;
- Aleksandr Pšennikov;
- Tatjana Seppänen (vuvves 2021).
Palkindot da arvonimet
Vuvvennu 2022 Priäžän etnokul'tuurukeskus sanottih parahakse etnokul'tuurukeskuksekse Karjalas[5].
Gallerei
Kirjalližus
- Буклет Этнокультурного центра Пряжинского национального района. — Петрозаводск: Твоя типография, 2020.
- Jelena Ruppijeva. Ruadua oman rannan hyväkse // Oma Mua. — 2022. — 8. kezäkuudu (№ 21).
- Jelena Ruppijeva. Etnopuusto Priäžän kylän keskučas // Oma Mua. — 2022. — 31. elokuudu (№ 33).
- Jelena Ruppijeva. Voinan aijat on tuldu ezile // Oma Mua. — 2022. — 6. heinykuudu (№ 25).