Udmurtii

Udmurtii
udm. Удмурт Элькун
Flagu[d]	Gerbu[d]
Aiheen maantiede	Udmurtian maantiede[d]
Toimeenpaneva elin	Q25686230?
KLADR ID	1800000000000
Käytetty kieli	Udmurtan kieli da Ven'an kieli
Lainsäädäntäelin	State Council of the Udmurt Republic[d]
Halličuksen johtai	Q109316612?
Virralline nimi	ven. Удмуртская Республика udm. Удмурт Элькун
Pinduala	42 100
Valtionpäämiehen nimike	President of the Udmurt Republic[d] da Head of the Udmurt Republic[d]
Maantieteellinen muoto	Data:Russia/Udmurt Republic.map
Aiheen talous	economy of Udmurt Republic[d]
SEO_title	Удмуртия — Рувики: Интернет-энциклопедия
Sijaitsee maantieteellisessä kohteessa	Euroopan-puoleinen Venäjä[d]
Aigualoveh	SAMT[d]
Korvasi	Udmurtian autonominen sosialistinen neuvostotasavalta[d]
Rajoittuu	Kirovin alue[d], Permin aluepiiri[d], Baškortostan[d] da Tatarstuanu
Virralline verkosivusto	udmurt.ru (ven.)
Rekisterikilven koodi	18
Lyhyt nimi	Удмуртия
Haldivollispaikalline miäry	Ven'a
Valdivo	Ven'a
Maanosa	Jevrouppu
Piälinnu	Iževsk[d]
Lakipohja	Q4231553?
Perustanduvuozi	11. kylmykuudu 1991
SEO_description	Удмуртия — изучайте подробную и систематизированную информацию в интернет-энциклопедии РУВИКИ
Rahvahan lugumiäry	▼1 493 356 hengie (1 pakkaskuudu 2021)
Valdivongimnu	Udmurtian kansallishymni[d]
Valtionpäämies	Aleksandr Brechalov[d]
Virralline kieli	Ven'an kieli da Udmurtan kieli
Udmurtii
Медиафайлы на РУВИКИ.Медиа

Udmurtii on tazavaldu Ven’an Federacies.

Muantiedo

Udmurtien tazavaldu kuuluu federuallizeh Volganrannikon eländypiirih da on oza Urualan talovuspiirii. Udmurtien tazavallal on yhtehine raja Permin alovehenke päivännouzus, Baškiirien da Tatarstuananke suves. Udmurtien tazavallan piälinnannu on Iževsk.

Histourii

Votjakoin avtonoumine aloveh perustettih 4. kylmykuudu vuvvennu 1920. Vuvvennu 1931 nimi muutui Udmurtien avtonoumizekse alovehekse. 28. talvikuudu vuvvennu 1934 se rodih Udmurtien Avtonoumizekse Socialistizekse Nevvostotazavallakse. 20. syvyskuudu vuvvennu 1990 Tazavallan Korgevin nevvosto hyväksyi iččenäžyön deklaracien. 11. ligakuudu vuvvennu 1991 rodih Udmurtien tazavaldu.

Rahvas

Rosstatan vuvven 2020 tiedoloin mugah Udmurties eläy 1 500 955 hengie. Yhten ristikanzan kohtah on 35,69 nellikkökilometrii muadu. 66,1% eläjis ollah linnalazet.

Udmurtien tazavallas eläy enämbi 60 eri kanzua. Vuvven 2010 tiedoloin mugah Udmurties eläy 62,2% ven’alastu, 28% udmurtielastu, 6,7% tatuarua, 0,6% ukrainalastu, 0,6% marilastu, 0,2% baškiirua.

Valdivolline rakendeh

Udmurtien tazavallas on viizi linnukundua, 25 piirii, 11 linnanjyttysty pos’olkua, 262 kyliä.

Udmurtien tazavallan piirit:

• Alnašiloin piiri
• Balezinon piiri
• Bavožan piiri
• Votkinskan piiri
• Glazovan piiri
• Grahovon piiri
• Deb’osoin piiri
• Zavjalovon piiri
• Igran piiri
• Kambarkan piiri
• Karakulinon piiri
• Kezan piiri
• Kizneran piiri
• Kijasovon piiri
• Krasnogorskoin piiri
• Pienen Purgan piiri
• Možgan piiri
• Sarapulan piiri
• Seltoin piiri
• S’umsiloin piiri
• Uvan piiri
• Šarkanan piiri
• Jukamenskoin piiri
• Jakšur-Bodjan piiri
• Jaran piiri

Kačo ližäkse

• Starije Bigi

Huomavukset