Urho Ruhanen
| Urho Nestorovič Ruhanen | |
|---|---|
 | |
| Roindupäivy | 30. kezäkuudu 1907 |
| Roindupaikku | Lapeenranta, Suomen suuri kniäzikundu |
| Kuolendupäivy | 23. kezäkuudu 2001 (93 vuottu) |
| Kuolendupaikku | Petroskoi, Karjalan tazavaldu |
| Kanzalližus |
 Ven'an valdukundu→ Nevvostoliitto→ Ven'anmua |
| Toiminduala | kirjuttai, kirjalližuontutkii, kiändäi, kriitiekku |
| Tevoksien kieli | suomen kieli |
Urho Nestorovič Ruhanen (suom. Urho Ruhanen, ven. У́рхо Нестерович Ру́ханен; 30. kezäkuudu 1907 — 23. kezäkuudu 2001) on Nevvostoliiton suomenkieline kirjuttai, kirjalližuontutkii, kiändäi. Karjalan avtonoumizen socialistizen nevvostotazavallan kul’tuurualan arvostettu ruadai (1977), Petroskoin kunnivokanzalaine[1].
Eloskerdu
Oli roinnuhes Lamposaari-kohtas (nygöi se kuuluu Lapeenrantah) mečänpiluanduzavodan ruadajan pereheh. Vuvvennu 1913 pereh muutti Piiterin gubernien Nevskaja Dubrovka -pos’olkah, sie Ruhanen ruadoi paikallizes meččyzavodas.
Vuozinnu 1922—1926 opastui Petroskoin pedagougutehnikumas, vuozinnu 1926—1928 oli opastajannu tehnikumas.
Vuvvennu 1928 piäzi opastumah Leningruadan A. I. Gercenan nimizeh pedagouguinstituuttah, sit opastui instituutan aspirantuuras, ruadoi suomelazen kirjalližuon opastajannu. Oli yhtehizes ruavos suomenkielizien žurnualoinke "Punakantele" da "Rintama", kudamih jullattih hänen enzimäzii kirjutuksii.
Vuozinnu 1933—1937 oli suomelazen da Päivänlaskun kirjalližuon opastajannu Karjalan pedagouguinstituutas, Rintama-žurnualan toimitussekretarinnu. Vuvvennu 1934 händy otettih Nevvostoliiton kirjuttajien liittoh. Luadi mondu opastuskniigua da lugemistuo Nevvostoliiton suomelazih školih niškoi, kiändi suomen kielele opastus- da kaunehkirjalližuttu.
Vuvvennu 1937 Urho Ruhanen työttih iäre ruavospäi, ku viärettih buržuaznois nacionalizmas da salvattih Rintama-žurnualu. Händy työttih iäre Kirjuttajien liitospäi. Vuozinnu 1937—1938 oli Krasnogvardeiskoin pedagougutehnikuman suomen kielen opastajannu Leningruadan alovehel.
Kezäkuul vuvvennu 1938 händy otettih kiini da suudittih talvikuul vuvvennu 1939. Vuozinnu 1939—1946 oli tyrmäs.
Vuozinnu 1947—1961 ruadoi Karjalan Priäžän piirin Vieljärven školan johtajannu[2].
Kevätkuul vuvvennu 1956 oli reabilitiiruittu, sai oigevuon eliä Petroskois, händy uvvessah otettih Nevvostoliiton kirjuttajien liittoh.
Vuvves 1961 eläkkehele lähtendässäh ruadoi Progress-julguamon suomelazes toimitukses Petroskois.
Urho Ruhanen kiändi suomen kielele V. Bel’ajevan, V. Zakrutkinan, J. Kolasan, V. Katajevan, Z. Voskresenskoin, M. Šagin’anan, V. Bikovan, E. Voinovičan da toizien kirjuttajien tevoksii.
Kirjutukset
- В вихрях века: Воспоминания и очерки / Пер. с фин. Э. Топпинен. — Петрозаводск: Карелия, 1991. — 269 с.: ил.
Musto
Petroskois taloil № 11 Dzeržinskoin uuličal on azetettu mustolaudu Urho Ruhazen mustokse.
Huomavukset
Kirjalližus
- Руханен Урхо Нестерович // Писатели Карелии: биоблиографический словарь. — Петрозаводск, 2006. — С.229—232. ISBN 5-98686-006-3
Linkat
- Rodivunnuot 30. kezäkuudu
- Rodivunnuot vuvvennu 1907
- Persounat kirjaimikon mugah
- Rodivunnuot Lappeenrannal
- Kuolluot 23. kezäkuudu
- Kuolluot vuvvennu 2001
- Kuolluot Petroskois
- Kirjuttajat kirjaimikon mugah
- Petroskoin valdivonyliopiston opastajat
- Reabilitiiruitut Nevvostoliitos
- Školaopastuskniigoin kirjuttajat
- Karjalan opastajat
- Prouzan da ozutelmien kiändäjät suomen kielele
- Karjalan kirjuttajat
- Karjalan avtonoumizen socialistizen nevvostotazavallan kul’tuurualan arvostetut ruadajat
- Petroskoin kunnivokanzalazet