Urhomiehien alango
| Nähtävys | |||
| Mustokompleksu "Urhomiehien alango" | |||
|---|---|---|---|
| | |||
| 61°40′33″ с. ш. 31°27′05″ в. д.GЯO | |||
| Mua | Ven'a | ||
| Sijoittumine |
Karjalan tazavaldu, Pitkänrannan piiri |
||
| Perustandan päivymiäry | 1940 | ||
| Stuatussu |
|
||
Urhomiehien alango on Nevvostoliiton da Suomen voinien (1939—1940 da 1941—1944) aigah kuadunuzien nevvostolazien saldattoin kalmoin mustokompleksu. Se on pohjazeh päi Pitkänrannan linnaspäi endizien huutoroin Pohjas- da Suvi-Lemetti alovehel Nevvostoliiton da Suomen välizien voinien kovien bojuloin kohtas.
Kaksi enzimästy nevvostolazien saldattoin velleskalmua oli luajittu kezäl vuvvennu 1940 jälles Talvivoinua (1939—1940). Uvvet velleskalmat luajittih Suuren Ižänmuallizen voinan loppiettuu.
Suuren Ižänmuallizen voinan kompleksah kuuluu nelli velleskalmua da yksi nevvostolazen saldatan kalmu, nämmä saldatat kuoltih Karjalan frontan voiskien Sviri-Petroskoi -hyökkävysoperacien aigah. Nämmis kalmois on enämbi 2000 saldatan jiännösty.
27. kezäkuudu vuvvennu 2000 Pitkäkangas-kohtas Urholoin alangol azetettih Surunristu. Se on kuuzimetrine čugunristu, sen mollembis puolis ollah naizien figuurat, kudamat merkitäh omien kuadunuzien poigien piäl itkijöi muamoloi.
Vuozien 2000 alluspäi Ven'an eččojoukkoloin hyvyös löyttih Pitkänrannan piiris da pandih muah 1095 saldatan jiännösty mustokompleksan alovehel.
Syvyskuul vuvvennu 2020 kompleksan alovehel pyhitettih časounu tundietun kniäzin Aleksandr Nevskoin nimeh Karjalan muadu puolistajes Suuren Ižänmuallizen voinan aigah kuadunuzien saldattoin mustokse da Tundematoi saldattu -memoriualu[1].