Surunristu
| Mustopačas | |
| Surunristu | |
|---|---|
| | |
| 61°40′32″ с. ш. 31°27′05″ в. д.GЯO | |
| Mua |
|
| Karjalan tazavaldu | Pitkykangas-kohtu |
| Kuvanvestäi |
Leo Lankinen, Eduard Akulov |
| Arhitektoru (arhitektorat) |
V'ačeslav Ševl'akov, Lia Karma |
| Perustandan päivymiäry | 27. kezäkuudu 2000 |
| Rakendamine | 1992—2000 |
| Stuatussu |
|
| Korgevus | 5,5 m |
| Materjualu | čugun |
Surunristu on enzimäine Ven'an Federacies azetettu mustopačas Talvivoinan (1939—1940) kuadunuzien Nevvostoliiton da Suomen saldattoin kunnivokse.
Mustopačas avattih 27. kezäkuudu vuvvennu 2000 Karjalan tazavallan Pitkänrannan piirin Pitkäkangas-kohtas, tielöin А121 da 86K13 ristavukses. Lähimäzenny eländykohtannu sie on Koirinoja. Pitkäkangas-kohtas da sen lähäl olijoil alovehil, kudamii rahvahien keskes ruvettih sanomah Surmanalangokse, mendih jygiet bojut Talvivoinan aigah. Tiä pakkaskuul—tuhukuul vuvvennu 1940 kuoli enämbi 35 tuhattu nevvostolastu da 6 tuhattu suomelastu saldattua.
Mustopaččahan avuajazis oldih Ven'an Federacien varapiäministru Aleksei Kudrin, Suomen piäministru Paavo Lipponen, Karjalan tazavallan halličuksen piälikkö Sergei Katanandov, Ven'an da Suomen Talvivoinan veteruanat.
Mustopaččahan avattih Talvivoinan veteruanat: Ivan Matvejevič Averin (Ven'a), Mikko Lauluka (Suomi), Kallervo Savolainen (Suomi), Valentin Francevič Haleckii (Ven'a).
Luajindan histourii
Vuvvennu 1992 "Ven'an Federacien halličuksen da Suomen halličuksen välizen sobimuksen mugah Suomes Ven'an (Nevvostoliiton) saldattoin da Ven'al suomelazien saldattoin, kudamat kuavuttih Suuren Ižänmuallizen voinan aigah, muston kunnivoiččemizekse" piätettih luadie mustopačas.
Kanzoinvälizen avvonazen kilvan (sih oli työtty 14 ruaduo) voittajakse mustopaččahan parahan projektan luajindas rodih tundiettu Karjalan kuvanvestäi, Nevvostoliiton taidoakadiemien korrespondentujäsen Leo Lankinen. Mustopačastu sežo luajittih kuvanvestäjät Eduard da Aleksandr Akulovat, Ol'ga Rakitskaja, arhitektorat Karma Lia da V'ačeslav Ševl'akov[1].
Dengua suadih Karjalan tazavallan da Ven'an Federacien b'udžietaspäi, Kuopion linnanhaldivospäi da yksittäzis lahjoituksis. Projektua ohjai petroskoilainen arhitektoru V'ačeslav Ševl'akov.
Mustopačas valettih čugunas Petroskois ven. ОАО «Петрозаводскмаш»-laitoksel[2].
Mustopaččahan kuvailu
Läs kuuttu metrii korgevuttu olii mustopačas on luajittu čugunas, se on ristu, kudaman mollembis puolis ollah naizien figuurat, Suomen da Ven'an muamat, kudamat itkietäh omien kuadunuzien poigien piäl. Mustopačas on azetettu tegomägyričäle, sen paltieloil on suurdu kivie, kudamat simvoliziiruijah kuadunuzii saldattoi. Mustopaččahan lähäl suurel vierinkivel on azetettu mustolaudu tekstanke ven'an da suomen kielel:
1939 — 1940
Россия и Финляндия — две сестры.
Финляндия и Россия — две матери.
Они воплотились в этом Кресте скорби.
Сами собой.
Их головы слились воедино,
их руки сплелись в Надежде,
Чтобы любовь победила.
А это зависит от нас.
От каждого.
Gallerei
Huomavukset
- ↑ Объекты историко-культурного наследия Карелии. Мемориальный комплекс «Крест Скорби» Arhiivukoupii 20 sulakuudu 2016 Wayback Machine.
- ↑ «Крест скорби» на перекрёстке истории // Карелия : газета. — 2000. — № 47.