Vuvven ristikanzu Karjalan tazavallas

Vuvven ristikanzu Karjalan tazavallas -rynnäsmerki

Vuvven ristikanzu Karjalan tazavallas on kanzalazien morualline kiitändymuodo arvoruadolois tazavallan hyväkse, persounallizes tuloksellizes panokses Karjalan tazavallan tiijon, kul’tuuran da yhteiskunnallizen talovuon kehitykseh sego korgeitazozis ammattinerolois.

Annetah vuvves 1998.

Arvonimen voimasolijan siännön hyväksyi Karjalan tazavallan piämies 23. elokuudu vuvvennu 2002. Käsky № 112 "Vuvven laureatois da Vuvven ristikanzas Karjalan tazavallas".

Arvonimen annandusiännöt

Karjalan tazavallan vuvven laureattu -arvonimie annetah joga vuottu.

Eččimyksii arvonimen suandakse voijan azuo:

1. ruadopaikkujoukot,
2. paikallizet ičehalličukset,
3. yhteiskunnallizet järjestöt,
4. Karjalan tazavallan valdivovallan elimet.

Eččimyksii otetah vastah 1. päivässäh talvikuudu.

Arvonimel palkitah arvotegolois tazavallan hyväkse, ruadotuloksis da persounallizis panoksis Karjalan tazavallan tiijon, kul’tuuran da yhteiskunnallizen talovuon kehitykseh.

Kandidatuuroi edukädeh kaččelou sih niškoi kerätty tarkastuskundu.

Vuvven laureattu -arvonimen suannuzile kanzalazile annetah:

1. mustodiplomu,
2. rynnäsmerki,
3. dengulahjupalkičus (25000 rubl’an arvoine) libo palkičuksen hindaine arvolahju.

Rynnäsmerki

Vuvven laureattu -rynnäsmerkin kuvas ollah Karjalan tazavallan valdivollizet tunnusmerkit. Merki on moniozaine: kullankarvazen avatun venkan sydämeh sijoitettih hobjankarvaine suojusvehkeh kolmevärihizen Karjalan tazavallan valdivollizen flavun da seizojan kondien suvikuvanke. Suojusvehkehen huruan ozapuolen piäs on kuuzi-puu, oigien puolen piäs- pedäi. Keskel on kaheksan’okkaine tiähti (kaksinkerdaine ristu). Rynnäsmerkin ylimäzes ozas on kirjutettu ven. "Карелия", alimazes ozas — ven. "Человек года" da vuozi. Merki voibi kiinnittiä sobah, sih niškoi on azuttu kiinnitysoza.

Rynnäsmerkin piduhus on 22 mm, levevys on 17 mm.

Rynnäsmerkii azutah kullas.

Vuvven ristikanzu -arvonimen suannuot

Persounat

1. Vuozi 1998 — Eino Karhu, filolougientiedoloin douhturi, professoru, Ven’an tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da histourien instituutan piätiedomies.
2. Vuozi 1999 — Boris Afanasjevič Barbal’uk, Muujärven lespromhoz -avvonazen vuitinomistajien järjestön piäjohtai, Karjalan tazavallan da Ven’an Federacien meččytevolližuon arvostettu ruadai.
3. Vuozi 2000 — Petroskoin da Karjalan arhiepiiskoppu Manuil (Pavlov Vitalii Vladimirovič), Ven’an Pravosluavizen Kirikön Moskovan Patriarhuatan Petroskoin da Karjalan eparhien ohjuaju.
4. Vuozi 2001 — Nina Minofijevna Zalisina, Ven’an Federacien arvostettu opastai, Vojačun keskiškolan matemuatiekan opastai (Segežan piiri).
5. Vuozi 2002 — Vitalii Aleksandrovič Federmesser, Kondopoga- nimizen avvonazen vuitinomistajien järjestön Kondupohjan bimuaganluajindukombinuatan piäjohtai.
6. Vuozi 2003 — Ilja Anatoljevič Švecov, avvonazen vuitinomistajien ven. Кондопожское лесопромышленное хозяйство -järjestön mečänkuadai.
7. Vuozi 2004 — Aleksandr Igorevič Lällä, avvonazen vuitiomistajien Vienanmeren — Oniegan parahodstvu -järjestön prezidentu.
8. Vuozi 2005 — Jevgenii Ivanovič Denisov, Karhakos — rajoitetun vastuolližusozajärjestön piäjohtai,Kostamuksen linnu.
9. Vuozi 2006 — Aleksandr Viktorovič Jelizarov, Valdivollizen Karjalan tazavallan vezil pellastusabu -laitoksen Petroskoin ečindy-da pellastusjoukon muailman korgeitazoine ammattipellastai.
10. Vuozi 2007 — Aleksandr Timofejevič Balašov, valdivollizen tervehyönhoijon V. A. Baranovan nimine tazavallan bol’ničču -laitoksen piäliäkäri.
11. Vuozi 2008 — Marina Valentinovna Kibisova, valdivollizen tervehyönhoijon Tazavallan lapsiensuandukeskus -laitoksen akušerku.
12. Vuozi 2009 — Jurii Isaakovič Aleksandrov, Karjalan tazavallan Muuzikkuteatran ohjuaju — ozutelmoin luadii.
13. Vuozi 2010 — Boris Konstantinovič Taratunin, Karjalan tazavallan Korgeviman suvvon piämies.
14. Vuozi 2011 — Margarita Anatoljevna Fotejeva, lapsekkahan perehen muamo.
15. Vuozi 2012 — Aleksandr Sergejevič Balandin, Ven’an arvostettu sportumuasteri, Ven’an kanzallizeh sportugimnastiekan joukkoveheh kuului.
16. Vuozi 2013 — Aleksandr Volkov, runoilii, Ven’an kirjuttajien liittoh kuului, Karjalaine sana -literatuuruyhtymyksen johtai
17. vuozi 2014 — Lilija Aleksejevna Stepanova, Karjalan kanzallizen pajon da tansun Kantele -ansamblin johtai
18. Vuozi 2015 — Nikolai Ivanovič Makarov, ven. Карелстроймеханизация -vuitinomistaijärjestön piäjohtai
19. Vuozi 2016 — Nikolai Leonidovič M’ačin, valdivollizen tervehyönhoijon Tazavallan V. A. Baranovan nimine pol’niččy -b’udžiettulaitoksen neirohirurgien ozaston johtai.
20. Vuozi 2017 — Nikolai Vladimirovič Fedorenko, kauppumies, torpan kazvattai.
21. Vuozi 2018 — Sergei Nikolajevič Petrov, Ven’an Federacien da Karjalan tazavallan arvostettu valmistai.
22. Vuozi 2019 — Pavel Mihailovič Mat’ukov, Var’ag -rajoitetun vastuolližusozajärjestön johtai
23. Vuozi 2020 — Natalja Nikolajevna Vezikova, liečetiijon douhturi, professoru
24. Vuozi 2021 — Vladislav Vladimirovič Larin — Ven'an thekvondistu, Olimpiuadukižoin voittai (Тоkio, 2020).
25. Vuozi 2022 — Ilja Andrejevič Sizov — vojennoi lendäi, Ven’an Federacien urhomies.
26. Vuozi 2023 — Jevgenii Aleksandrovič Tučin — Tazavallan lapsiensuandukeskuksen piäliäkäri (Petroskoi).
27. Vuozi 2024 — Jurii Aleksejevič Petrov — Grač -laivan ohjai da konehmuasteri(Segežan okrugu)

Huomavukset

Linkat

• Указ Главы Республики Карелия от 23 августа 2002 года № 112 "О лауреатах года и Человеке года Республики Карелия"