Eino Karhu

On otettu Рувики-späi
Eino Karhu
Eino Karhu.jpg
Roindupäivy 27. kylmykuudu 1923(1923-11-27)
Roindukohtu
Kuolendupäivy 15. sulakuudu 2008(2008-04-15) (84 vuottu)
Kuolendukohtu
Mua
Toimindu tiedomies
Palkindot da arvonimet
Ystävyyden kunniamerkki Ižänmuallizen voinan II astien kunnivomerki Kanzoin ystävyön kunnivomerki Kunnivon kunnivomerki
Honored Scientist of the RSFSR Karjalan tazavallan kunnivokanzalaine

Eino Genrihovič Karhu (27. kylmykuudu 1923 - 15. sulakuudu 2008, Petroskoi) oli tiedomies, filoulogu, literatuurantutkii, kiändäi, filolougientiedoloin douhturi, professoru, Ven’an federatiivizen socialistizen nevvostotazavallan tiedoalan arvostettu ruadai, Karjalan avtonoumizen socialistizen nevvostotazavallan tiedoalan arvostettu ruadai (1969), Karjalan avtonoumizen socialistizen nevvostotazavallan valdivollizen palkindon suannuh (1983), Karjalan tazavallan valdivollizen palkindon suannuh (2002), Karjalan tazavallan kunnivokanzalaine (1999).

Eloskerdu

Eino Karhu oli roinnuhes 27. kylmykuudu vuvvennu 1923 inkeriläzeh pereheh. Vuvvennu 1941 Poventsan školan loppiettuu händy otettih armieh. Häi oli Suurel Ižänmuallizel voinal.

Vuozinnu 1946-1950 Karhu opastui Petroskoin valdivonyliopistos suomen kielen da literatuuran ozastol. Vuvvennu 1956 häi loppi mainitun yliopiston aspiirantuuran.

Vuvves 1956 algajen Karhu ruadoi Karjalan Tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da histourien instituutas. Vuozinnu 1960-1988 oli tämän instituutan literatuuran ozaston johtajannu, piälimäzenny tiedoruadajannu.

Eino Karhu pidi suomelazen literatuuran luvendoloi Suomen, Ruočin da Germuanien yliopistolois. Karhuu tietäh suomen- da ruočinkielizen kaunehliteratuuran kiändäjänny. Vuvves 1964 Eino Karhu kuului Nevvostoliiton kirjuttajien liittoh.

Eino Karhu oli Suomen Jovensuun yliopiston kunnivodouhturinnu, Suomen kirjallisuusseuran jäsenenny (Helsinki), Kalevalaseuran, runoilijan Eino Leinon da Kanzoinvälizen kanzanrunohuon tutkijoin seuran jäsenenny.

Eino Karhul piäzi ilmah enämbi 300 tiedoruaduo.

Eino Karhu kuoli 15. sulakuudu vuvvennu 2008.