Anastasija Nikiforova
| Anastasija Nikiforova | |
|---|---|
 | |
| Roindupäivy | 3. oraskuudu 1888 |
| Roindukohtu | El'mitjärvi, Priäžän voulosti, Petroskoin ujezdu, Anuksen gubernii |
| Kuolendupäivy | 1971 |
| Kanzalližus |
Ven'an valdukundu,  Nevvostoliitto |
| Toimindu | runonpajattai, suarnansanelii |
| Tuatto | F'odor Arhipovič Muilačev |
| Muamo | Jekaterina Krisanovna Muilačeva |
| Palkindot da arvonimet |
|
Anastasija F'odorovna Nikiforova (3. oraskuudu vuvvennu 1888[1] — 1971) on karjalaine runonpajattai. Hänes kirjutettih enämbi 400 tevostu[2].
Eloskerdu
Anastasija Nikiforova oli roinnuhes vuvvennu 1888 Anuksen gubernien Petroskoin ujezdan Priäžän voulostin El'mitjärven kyläs köyhäh muanruadajien pereheh[3]>[4].
Tuattah — F'odor Arhipovič Muilačev, muamah — Jekaterina Krisanovna Muilačeva Ligakuun vallankumuvostu enne oldih muanruadajat. Tuattah kuoli, konzu Anastasija Nikiforoval oli 18 vuottu, muamah kuoli vuvvennu 1921[3].
Yheksävuodizennu Anastasija kačoi vierahii lapsii. Kolmetostuvuodizennu rubei ruadamah jo meččyruadolois[2].
Jälles muutti Vuohtärveh.
Suuren Ižänmuallizen voinan aigah vuozinnu 1941—1945 oli evakos Komis[3].
Anasatasija Nikiforova kuoli vuvvennu 1971[2]. On pandu muah Vuohtjärves[2].
Luomisruado
Omas suvus häi oli nelländenny runonpajattajannu. Runoloi da tarinoi kuuli died'ois da tuatas. Hänen died'ois Arhippa Muilačus kirjutettih runoloi vuvvennu 1871 da 1872 suomelazet folklouran keriäjät[3].
Kirjuttamah runoloi Anastasija Nikiforovas ruvettih vuvves 1934 algajen[4]. Anastasija Nikiforva tiezi eeppizii, histouriellizii, liirizii pajoloi, tarinoi. Häi iče keksi uuzii pajoloi, itkuvirzilöi da suarnoi[3]. Hänen tevoksii jullattih monis jualgavolois da folklourukogomuksis[2].
Anastasija F'odorovna pajatti Vuohtjärven Pervoimaijan nimizes horas. Vuvvennu 1937 runonpajattai yhtes Petrovskoin horanke kävyi Leningruadah karjalan taijon dekuadah[4].
Vuvvennu 1939 Anastasija Nikiforova otti ozua runonpajattajien konfersieloih Moskovas da Petroskois[4].
Suuren avun runonpajattajas oli suannuh Ivan L'ovkin. Hänenke yhtes oli luajittu Karjalaine svuad'bu -kompozicii, kudamah kuului läs 20 ritualupajuo[5].
Palkindot
- Anastasija Nikiforova on palkittu Karjal-Suomelazen socialistizen nevvostotazavallan Korgeviman Nevvoston Prezidiuman kunnivokirjazil vuvvennu 1946 da 1949.
- Vuvvennu 1951 runonpajattai sai Ruavon eromerki -medalil[4].
Huomavukset
- ↑ Karjalan TV. Runonlaulaja Anastasija Nikiforovan syntymästä 135 vuotta
- ↑ 1 2 3 4 5 Karjalan kirjalližuskartu. Anastasija Nikiforova
- ↑ 1 2 3 4 5 Karjalan runonpajattajat da suarnansanelijat
- ↑ 1 2 3 4 5 Рунопевец XX века. А.Никифорова. Год карельских рун.
- ↑ Дом и могила сказительницы А.Ф.Никифоровой