Ivan L'ovkin

On otettu Рувики-späi

Экспертиза РАН

Logo-ran.png
On pietty
Ven'an tiedoakadiemien tarkastus
Ližäkse
Aprove.svg

Ven'an tiedoakadiemien tarkastus

Arrow-Right.png
Logo-ran.png
On pietty
Ven'an tiedoakadiemien tarkastus
Ližäkse
RUWIKIS on kirjutustu toizis ristikanzois sugunimenke L'ovkin.
Ivan Ivanovič L'ovkin
ЛевкинИванИванович.jpg
Roindupäivy 20. sulakuudu 1903(1903-04-20)
Roindukohtu Petroskoin ujezdu, Anuksen gubernii, Ven'an valdukundu
Kuolendupäivy 21. kezäkuudu 1974(1974-06-21) (71 vuozi)
Kuolendukohtu Munjärvenlahti, Karjalan avtonoumine socialistine nevvostotazavaldu, Ven'an federatiivine socialistine nevvostotazavaldu, Nevvostoliitto
Kanzalližus  Ven'an valdukundu
 Nevvostoliitto
Toimindu runoilii, säveldäi
Palkindot da arvonimet
Орден «Знак Почёта»
Honored Cultural Worker of the RSFSR.jpg

Ivan Ivanovič L’ovkin (ven. Ива́н Ива́нович Лё́вкин; 20. sulakuudu 1903, Anuksen gubernii[d] — 21. kezäkuudu 1974, Mundärvenlahti, Karjalan avtonoumine socialistine nevvostotazavaldu[d]) on nevvostolaine karjalaine säveldäi, runoilii, Karjal-suomelazen socialistizen nevvostotazavallan arvostettu artistu (1949), Ven’an federatiivizen socialistizen nevvostotazavallan kul’tuurualan arvostettu ruadai (1968). Kirjutti enämbän 70 pajuo karjalan kielel[1].

Eloskerdu

Oli roinnuhes muanruadajien lapsekkahah pereheh. Munjärvenlahten kirikköškolan loppiettuu kazakoičči.

Vuozinnu 1925—1927 oli Ruadajien da muanruadajien Ruskies Armies, sluuži Karjalan jegeribataljounas. Vuozinnu 1927—1929 ruadoi Onieguzavodal.

Vuozinnu 1929—1931 opastui Leningruadan karjalazes druamutehnikumas. Vuozinnu 1931—1935 oli taidokuhkutusjoukon piälikönny, se ruadoi Avtonoumizen Karjalan socialistizen nevvostotazavallan Opastuskomissariuatan tyves.

Ivan L'ovkin on Karjalan suurimien pajojoukkoloin perustai. Vuvvennu 1936 häi perusti Petrovskoin rahvahan horan, se oli enzimäine rahvahan hora tazavallas. Ruadoi horan ohjuajannu vuodessah 1953. Horan ohjelmistoh kuuluttih rahvahan pajot, kudamii Ivan Ivanovič tiezi lapsusaijas, da net pajot, kudamii häi keräi suuren da čopakon keriändyruavon aigua. Jälles ohjelmistoh liženi ohjuajan kirjutettuu pajuo[2].

Vuvvennu 1938 Ivan Ivanovičua työttih Vieljärveh luadimah piirifestivualii, ga hänele ennepäi sanottih, ku nimittumii mieliruadojoukkoloi kyläs ei ole. Konzu häi tuli kyläh, kyzyi tuttavuttua händy kuduahtahto pajattajah. Ivan Ivanovič musteli, ku pajattai vagavah kyzyi hänel: "Kuulutgo partieh vai et?" da konzu sai myödäzen vastavuksen tovestuksekse kyzyi ozuttua partienbilietän. Konzu bilietty oli ozutettu, pajattai sanoi: "Sit on toine dielo. Istoi, čuajuu rubiemmo juomah, a sit dieluo pagizemmo". Tossupiän paikalline taloi oli täyzi rahvastu, hyö kaikin tahtottih tulla pajattamah horah. Kaikkiedah kerävyi 130 hengie. Monien harjaitteluloin jälles, kolmen päivän peräs piettih festivuali, kudamas enzikerdua pajattamas oli Vieljärven rahvahan hora[2].

L'ovkin on Suuren Ižänmuallizen voinan ozanottai, sluuži merijalguväin joukos. Oli ruanittu, vuvvennu 1945 piästetty sluužbas.

Vuvvennu 1950 I. I. L'ovkin perusti Ven'alazen pajon horan Pyhärves, vuvvennu 1978 joukole annettih rahvahan joukon arvonimi. Hora äijän kerdua otti ozua Kogo Ven'an kilboih, kus sai diplomoi pajatandan ammatillizes tazos[2].

Vuozinnu 1945—1963 L'ovkin oli perustettuloin horien ohjuajannu.

Vuvves 1963 oli eläkkeheläzenny.

Luomisruado

Ivan L'ovkin kirjutti enämbän 70 pajuo. Niilöin joukos ollah ven’alazien pajoloin kiännökset karjalan kielele da omat kirjutetut pajot, častuškat, runot karjalan kielel. Äijät niilöis roittih rahvahan pajoloikse[3]. L'ovkinan pajot kuulutah Karjalan monien tundiettuloin pajojoukkoloin repertuarah. Niidy pajattau Karjalan valdivolline Kantele-ansambl'u, karjalan rahvahan Oma Pajo -hora, Myllärit, Petrovskoi hora da muut.

I. I. L'ovkin luadi pajoloi lyydiläzien pajoperindön muuzikkukielen ominažuspiirdehien mugah. Hänen kirjutettuloi, rahvahan pajoloikse roittuloi pajoloi ollah: "Ongo kaunis Karjala", "Kuldaizen kel istuimmo", "Ruispeldo", "Gul'aičin minä", "Kazvatti mami minun", "Petroskoi"[4]) и др[5].

Palkindot

  • Kunnivon kunnivomerki (29. ligakuudu vuvvennu 1951) — arvoruadolois Karjal-suomelazen nevvostolazen taijon kehitändäs da Karjal-suomelazen muuzikan da tansin nedälin nimeh Moskovan linnas[6].
  • Ven'an federatiivizen socialistizen nevvostotazavallan kul’tuurualan arvostettu ruadai (29. oraskuudu vuvvennu 1968) — arvoruadolois mieliruadotaijon kehitändäs[7].
  • Karjal-suomelazen socialistizen nevvostotazavallan arvostettu artistu (1949).

Huomavukset

  1. ↑ ГУ "Национальный архив РК". К 120-летию Ивана Ивановича Левкина (неопр.). www.rkna.ru. Kačondan päivymiäry: 17. kevätkuudu 2025.
  2. ↑ 1 2 3 ГУ "Национальный архив РК". К 120-летию Ивана Ивановича Левкина (неопр.). www.rkna.ru. Kačondan päivymiäry: 17. kevätkuudu 2025.
  3. ↑ 120-летие карельского музыканта Ивана Лёвкина отметили в Спасской Губе. smotrim.ru (25. sulakuudu 2023). Kačondan päivymiäry: 17. kevätkuudu 2025.
  4. ↑ Песня «Petroskoi» («Петрозаводск») в исполнении группы «[[Myllärit]]». Kačondan päivymiäry: 2. ligakuudu 2017. Arhiviiruittu 17. kylmykuudu 2019
  5. ↑ И.И. Лёвкин – создатель современной «народной» лирической песни карелов-людиков (неопр.). taju.ru. Kačondan päivymiäry: 17. kevätkuudu 2025.
  6. ↑ Указ Президиума Верховного Совета СССР от 29 октября 1951 года "О награждении орденами и медалями работников искусств Карело-Финской ССР"
  7. ↑ Указ Президиума Верховного Совета РСФСР от 29 мая 1968 года "О присвоении почётного звания заслуженного работника культуры РСФСР Левкину И. И."

Kirjalližus

  • М. И. Гаврилов К 60-летию основателя Петровского народного хора И. И. Лёвкина. — Петрозаводск, 1963
  • Карелия: энциклопедия: в 3 т. / гл. ред. А. Ф. Титов. Т. 2: К — П. — Петрозаводск: ИД "ПетроПресс", 2009. С. 159—464 с.: ил., карт. ISBN 978-5-8430-0125-4 (т. 2)

Linkat

Lähteh - "https://olo.ruwiki.ru/w/index.php?title=Ivan_L%27ovkin&oldid=126203301"