Mihail Georgijevskii

Mihail Georgijevskii
Roindupäivy	20. ligakuudu (1 kylmykuudu) 1860
Roindukohtu	Ahnus[d], Petroskoin ujezdu[d], Anuksen gubernii[d], Ven'an valdukundu[d]
Kuolendupäivy	8 (21) kezäkuudu 1908 (47 vuottu)
Kuolendukohtu	Pyhärvi, Q28666373?, Petroskoin ujezdu[d], Anuksen gubernii[d]
Mua	Ven'an valdukundu[d]
Toimindu	kiändäi, kodialovehentiedäi, opastai, etnografi

Mihail Dmitrijevič Georgijevskii (20. ligakuudu [1 kylmykuudu] 1860, Ahnus^[d], Anuksen gubernii^[d] — 8 [21] kezäkuudu 1908, Pyhärvi, Q28666373?, Petroskoin ujezdu^[d], Anuksen gubernii^[d]) on ven'alaine opastai, kodialovehentutkii, etnogruaffu, karjalan kielen lyydin murdehen enzimäzen painetun sanakniigan kirjuttai.

Mihail Dmitrijevič Georgijevskii oli Karjalas kuulužas opastajien suvuspäi. Hänen tuattah, Georgijevskii Dmitrii Nikiforovič, oli papinnu. Vuvvennu 1883 Petroskoin hengellizen seminuarien loppiettuu Mihail Georgijevskoidu työttih ruadamah opastajannu Pyhärveh. Vuvvennu 1908 Iäni Karjalaspäi -kirjutukses häi kirjutti nenga:

”24 puolenke vuottu tagaperin minä tulin Karjalah ruadamah opastajannu, olin umbiven'alaine, igänäh en kuulluh niyhty sanua karjalakse. Hämmästyksis duumaičin, midä da kui rubien ruadamah Karjalas”.

Kaikkih vaigevuksih huolimattah Mihail Dmitrijevič rubei keriämäh sanakniigastu, kuduah kirjutti karjalazii sanoi ven'alazil kirjaimil. Täs händy autoi karjalaine akku O. F. Leskova. Nenga Mihail Georgijevskii rodih Ven'a-karjalazen (lyydin murdehen) sanakniigan luadijakse. Hänen ruaduo korgiesti arvosti akadiemiekku F. F. Fortunatov. Vuvvennu 1908 sanakniigu painettih Piiteris. Se työttih avukse ven'alazile opastajile kyläläzih alguškolih. Vuvvennu 1892 Pyhärveh oli nostettu enzimäine škola. Mihail Dmitrijevič pidi huoldu köyhis opastujis, andoi lapsile muatalovustiedoloi, opasti pidämäh ogrodua. Mies tutki karjalazien elostu, taboi da perindölöi.

Häi kirjutti Anuksen gubernien kazvilois da elättilöis. Mihail Dmitrijevičan kirjutuksii painettih paikallizis lehtilöis. Vuvvennu 1988 painettih Georgijevskoin Pyhärvele omistetut etnogruafiellizet kirjutukset. Niilöih on kerätty äijy tieduo kylän histourieh da etnogruafieh nähte.

Vuvvennu 1908 oli painettu Karjalazet-nimine oučerku. Se on parahii enne vallankumovustu kirjutettuloi tutkimuksii. Mihail Georgijevskii kirjutti synnynmuanaijan, mečästyksen da kalastuksen perindölöis. Kai nämmä kirjutukset ollah monivuodizen tutkimusruavon tuloksennu. Georgijevskoin kerätty ainehisto on ylen kallis oman kodirannan histourien da perindölöin tutkijoile.

8. kezäkuudu vuvvennu 1908 Mihail Dmitrijevič kuoli. Häi on pandu muah Pyhärven kirikkökalmužimale.

Piäruavot

• Георгиевский М. Святки в деревнях Олонецкой губернии и различные гаданья // Олонецкие губернские ведомости. 1889. № 46. С. 495 – 497; № 48. С. 514 – 516.
• Георгиевский М. Д. О сороковом дне в карельском краю // Олонецкие губернские ведомости. 1890. № 23. С. 229.
• Георгиевский М. Д. Интересная охота // Олонецкие губернские ведомости. 1899. № 44. С. 2.
• Георгиевский М. Д. Кое-что об олонецких рыбаках // Олонецкие губернские ведомости. 1901. № 36, С. 2; № 37, С. 2; № 42, С. 2; № 43, С. 2.

Huomavukset

Kirjalližus

• Иванова Т. Г. Георгиевский Михаил Дмитриевич / Т. Г. Иванова, А. М. Пашков // Русские фольклористы: Биобиблиографический словарь. XVIII-XIX вв.: в 5 томах. Том 1. – Санкт-Петербург: Дмитрий Буланин, 2016. – С. 765-767. – EDN ZOBQRB.
• Родионова А. П. О первом печатном словаре на людиковском наречии карельского языка / А. П. Родионова // Ежегодник финно-угорских исследований. – 2021. – Т. 15. – № 1. – С. 6-15. – DOI 10.35634/2224-9443-2021-15-1-6-15. – EDN EVTSOC.
• Георгиевский М. Д.
• «Русско-карельский словарь» Георгиевского