Jalmari Virtanen

Jalmari Erikovič Virtanen
Jalmari Virtanen
Tiijosto:Virtanen YE.jpg
Roindupäivy	8. pakkaskuudu 1889
Roindukohtu	Mainiemen kylä, Padasjoki-prihodu, Suomen suuri kniäzikundu, Ven'an valdukundu
Kuolendupäivy	2. sulakuudu 1939
Kuolendukohtu	Sevželdorlag, Komin avtonoumine sicialistine nevvostotazavaldu
Kanzalližus	Ven'an valdukundu→  Nevvostoliitto
Toimindu	runoilii
Медиафайлы на РУВИКИ.Медиа

Poštumarku Nevvostoliitto, vuozi 1989

Jalmari Virtazen mustolaudu Petroskois

Jalmari Erikovič Virtanen (suom. Jalmari Virtanen, 1889—1939) on nevvostolaine runoilii.

Eräs literatuuruliikkehen perustajis Karjalas. Enämbän 10 vuottu oli Karjalan kirjuttajien yhtistyksen piälikönny, enzimäzen suomenkielizen Punakantele-literatuuružurnualan toimittai, Kogo Nevvostoliiton I kirjuttajien kerähmön deleguattu (1934). Nevvostoliiton da Karjalan avtonoumizen socialistizen nevvostotazavallan Kirjuttajien liittoloin halličuksien ozanottai, Karjalan avtonoumizen socialistizen nevvostotazavallan keskustoimehpaniikomitietan ozanottai.

Eloskerdu

Oli roinnuhes mečänpiluajan perehes. Kanzua myöte oli suomelaine.

Vuvvennu 1901 loppi rahvahan školan. Jälles tuatan kuolendua muutti Piiterih, ruadoi takardajannu Atlas-zavodal, kuspäi oli työtty ruavospäi iäre vuvvennu 1905 vallankumovuksen tapahtumih ozanotandas. Vuvvennu 1908 yhtyi Suomen sociualudemokruattizeh ruadopuoloveheh, otti ozua Tuhukuun da Ligakuun vallankumovuksih. Ruadokumovuksen aigah Suomes Virtanen oli trasportan komissuarannu, avutti suomelazile ruskieloile saldatoile. Vallankumovuksen hävitändän jälles pagei Ven'ale.

Vuvves 1921 eli da ruadoi Petroskois.

Vuvvennu 1937 Nevvostoliiton kirjuttajien liiton delegacieh kuulujannu yhtes Konstantin Fedinan, Aleksei Novikov-Priboin, Aleksandr Serafimovičan, Demjan Bednoin, Vsevolod Višnevskoin da Aleksei Surikovan kel otti ozua Šot Rustavelin 800-vuozipäivän pidämizeh Tbilisis.

Oli otettu kiini 14. tuhukuudu vuvvennu 1938. Oli viäritetty Karjalan avtonoumizen socialistizen nevvostotazavallan NKVD:n Erillizel kolmikol 11. sulakuudu vuvvennu 1938 Ven'an federatiivizen socialistizen nevvostotazavallan Kriminualukoudeksan 58. stat't'an mugah kymmenekse vuottu. Oli työtty Komin avtonoumizen socialstizen nevvostotazavallan Sevželdorlagah.

Kuoli 2. sulakuudu vuvvennu 1939. Oli reabilitiiruittu 25. oraskuudu vuvvennu 1955 Nevvostoliiton Ylimäzel suvvol.

Luomisruado

Virtazen runot enzimäi painettih ruadolehteh (Juna-runo). Kirjutti tavallizen rahvahan jygielöis ruadolois da köyhyös. Runolois Virtanen kirjutti nevvostolazien rahvahien välläs ruavos, pohjazen alovehen kaunehes luonnos. Runoilijan enzimäine kogomus ven. «На досуге» (M. Gor'koin algusanoinke) nägi päivänvalgien vuvvennu 1930. On painettu ven'ankielizinny kiännöksinny kogomukset ven. «Стихи» (1933), ven. «Стихи» (1936), ven. «Красное кантеле» (1937).

Maksim Gor'kii kirjutti Jalmari Virtazes ven. «На досуге»-kniigan algusanois:

"On satiirine mennyön aijan kohtah, kova realistu nygyaijas da vallankumovukselline romantiekku tulien aijan kohtah — moizennu minun mieles pidäy olla kirjuttajal ruadorahvaspuolespäi. Nengozennu pien Jalmari Virtastu."

Kiändi suomen kielele Aleksandr Puškinan, Janka Kupalan, Kornei Čukovskoin, Nikolai Tihonovan, Jaroslav Gašekan, Demjan Bednoin, Jurii Lebedinskoin tevoksii.

Musto

• Petroskois koil Kuibiševan pihal 18а on azetettu mustolaudu.
• Vuvvennu 1989 oli piästetty ilmah Virtazele omistettu poštumarku Nevvostoliitto.

Kirjalližus

• Алто Э. Л. Ялмари Виртанен: Жизнь и творчество. — Петрозаводск: Карелия, 1988
• Народные избранники Карелии: Депутаты высших представительных органов власти СССР, РСФСР, РФ от Карелии и высших представительных органов власти Карелии, 1923—2006: справочник / авт.-сост. А. И. Бутвило. — Петрозаводск, 2006. — 320 с.

Linkat

• Виртанен Ялмари Эрикович — Kirjutus Nevvostoliiton suures tiedosanakniigas. 
• Jalmari Virtanen (1889—1939)
• Runoilii Jalmari Virtanen
• Ven'an Federacien Luodehpuolen okrugan arhiivulaitoksien persounallizet dokumentat