Kanzoinväline naizien päivy

On otettu Рувики-späi
Tarkastettu kirjutus
Pakičus «8. kevätkuudu (pruazniekku)» ohjuau tänne; kačo ližäkse toizet merkičykset.
Kanzoinväline naizien päivy
Плакат СССР.png
Pandih alguh vuvvennu 1910
Pietäh joga vuottu
Päivymiäry 8. kevätkuudu
Логотип РУВИКИ.Медиа Медиафайлы на РУВИКИ.Медиа

Kanzoinväline naizien päivy (8. kevätkuudu, angl. International Women’s Day)[1] on pruazniekkupäivy monis muailman mualois da valdivolois. Alguudah myöte tämä päivymiäry liityi naizien borčah da yhtistyndäh heijän oigevuksien da mahtoloin levendämizekse[2].

Kanzoinvälizen päivän piendän idei naizien samanarvožuksien kannattamizekse rodih XX vuozisuan vaihtajes[3]. Naizien yhtistyndän alguhpanijannu oli Klara Cetkin — Germuanien sociualu-demokruattizen partien naizien joukon ielolii.

18. talvikuudu Yhtistynnyzien Kanzukundien Piäassamblei hyväksyi rezol’ucien A/RES/3010, kudaman mugah vuozi 1975 ilmoitettih Kanzoinvälizekse naizien vuvvekse[1]. Vuvvennu 1977 Yhtistynnyzien Kanzukundien Piäassamblei hyväksyi rezol’ucien A/RES/32/142, kudaman mugah perustettih Kanzoinväline naizien oigevuksien da kanzoinvälizen rauhan päivy Yhtistynnyzih Kanzukundih kuulujien valdivoloin keskes[3][4].

Sinäpiän kanzoinvälizet yhtistykset muailman eri mualois pietäh vastustusakcieloi da miitingoi, kudamien tarkoituksennu on naizien oigevuksien da vällyzien puolistamine, perehvägivallan vastustamine, ei-perindöllizien sugupuolivälilöin ristikanzoin oigevuksien puolistamine monis mualois da valdivolois[2]: Francies, Indies, Kirgiizies, Japounies, Germuanies, Yhtistynnyös Kuningaskunnas, Tailandas, Bel'gies, Itualies da toizis[5].

Sinäpiän Ven'al pietäh pruazniekkukonsertoi, Kogo Ven'an naizien merkittäväle roulile omistettuloi akcieloi[6]. Perindön mugah 8. kevätkuudu miehet lahjoitetah naizile kukkii ozuttajen heijän tärgiedy roulii rahvaskunnan elokses[7].

Piendän histourii

Kanzoinvälizen naizien päivän roindan syylöinny oldih Amierikan Yhtysvaldoin naizien vastustukset ruavon jygielöin ololoin periä (Tyhjien kost’urkoin maršu, vuozi 1857, Kodiemändöin maršu, vuozi 1901)[8]. 16. tuhukuudu vuvvennu 1908 amierikkalaine Progressiivizien naizien liiton alguhpanii Mod Meloun luadi kuvondahizen tevolližuon ruadajien maršan N’ju Jorkas, prižmi naizien oigevuksien novvandua da ruadopalkoin nostandua[3].

27. elokuudu vuvvennu 1910 toizes ruadajien naizien Kanzoinvälizes socialistizes naizien konferensies Kopengagenas Germuanien sociualu-demokruattizen partien naizien joukon ielolii Klara Četkin kehoitti pidiä muailmas Ruadajien naizien soliduarižuon päivän heijän oigevuksien puolistamizekse[9]. Händy kannatettih ezittäjät 17 muas[4].

Perindö pidiä tädä pruazniekkua 8. kevätkuudu (23. tuhukuudu vahnan stiilin mugah) rubei juurdumah kaikkiel, konzu vuvvennu 1914 Germuanien, Daanien, Niderlandoin, Šveicuarien, Ven'an, Amierikan Yhtysvaldoin da toizien mualoin naizet juuri sinäpiän piettih miitingoi[10].

Jälles 1917 vuottu pruazniekkua piettih enne kaikkie socialistizis mualois. Ezimerkikse, Kitain kommunistat piettih sidä vuvves 1922 algajen, а Ispuanien — vuvves 1936 algajen[11].

18. talvikuudu Yhtistynnyzyien Kanzukundien Piäassamblei hyväksyi rezol’ucien A/RES/3010, kudaman mugah vuozi 1975 sanottih Kanzoinvälizekse naizien vuvvekse, a aigua vuvves 1976 vuodessah 1985 — Kanzoinvälizekse naizien vuozikymmenendekse[1]. Vuvvennu 1977 Yhtistynnyzien Kanzukundien Piäassamblei hyväksyi rezol’ucien A/RES/32/142, kudaman mugah pandih alguh Kanzoinväline naizien oigevuksien da kanzoinvälizen rauhan päivy Yhtistynnyzih Kanzukundih kuulujien valdivoloin keskes[3][4].

27. kylmykuudu vuvvennu 1978 Pariižas UNESCON Piäkonferensien 20. sessiel hyväksyttih rezol’ucii 20 C/13.2, kudaman mugah Kanzoinvälisty naizien päiviä kehoitettih pidiä 8. kevätkuudu[4][9].

Ven’al da Nevvostoliitos roindu

Naizien manifestacii Petrogruadan uuličoil
23. tuhukuudu (8. kevätkuudu) 1917 vuvvel

Ven'al Kanzoinväline naizien päivy liittyy Petrogruadan ruadajien naizien demonstracieh 23. tuhukuudu (8. kevätkuudu uvven stiilin mugah) vuvvennu 1917. Juuri sinäpiän Bol’ševiekkoin partien Keskuskomitietan kuhkutukses naizet prižmittih naizien samanarvožuksii, ezityttih nälgiä da voinua vastah. Nämmä tapahtumat oldih Tuhukuun vallankumovustu enne, kudai pani loppuh Romanovien suvun halličendan[12].

Toine kanzoinväline socialistine naizien konferensii piettih Kopengagenas 27. elokuudu Toizen internacionualan kaheksanden kongresan aigah.

Vuvvennu 1921 Toizen Kommunistizen naizien konferensien mugah piätettih pidiä Kanzoinvälisty naizien päiviä 8. kevätkuudu Petrogruadan naizien vuvvennu 1917 demonstruacieh ozanotandan mustokse[13].

Nevvostoliitos Kanzoinväline naizien päivy rodih Kogo Nevvostoliiton pruazniekakse, kudaman aigah kunnivoijah vägeviä Nevvostoliiton naistu — kommunistua, ruadajua da muamua. Nevvostoliiton Korgeviman Nevvoston Prezidiuman käskys 8. oraskuudu vuvvennu 1965 tämä päivy imoitettih huogavopäiväkse[9].

Nevvostoliiton hajuondan jälles 8. kevätkuudu Ven'al endizelleh on kanzallizennu pruazniekannu da huogavopäivänny Ven'an Federacien vuvven 2001 talvikuun 30. päivän Ruadokoudeksan mugah[4]. Hil’l’akkazin tämä pruazniekku rodih kaikkien naizien, neidizien da tyttölöin hyvittelypruazniekakse perehes, ruavos da opastuslaitoksis[14].

Piendy muailmas

Sit aijas, konzu Yhtistynnyzien Kanzukundien Piäassamblei pani alguh Kanzoinvälizen naizien oigevuksien da kanzoinvälizen rauhan päivän Yhtistynnyzih Kanzukundih kuulujien valdivoloin keskes[3][4] vuvvennu 1977, Yhtistynnyzis Kanzukunnis joga vuottu (vuvves 2000) pietäh pidoloi, kudamil on oma miärätty tiemu. Ezimerkikse, vuvvennu 2021 se oli "Naizet johtovirrois: Samanarvozen tulien aijan suavutandu COVID-19-aigah"[15]; vuvvennu 2022 — "Sugupuolien samanarvožus tänäpäi pyzyvän ekolougizen huomenizen päivän hyväkse"[16]; vuvvennu 2023 — "DigitALL: innovaciet da tehnolougiet sugupuolien samanravožuon hyväkse"[17].

Femenistoinvastazet kevätkuun 8. päiväkse sovitetut protestat Jevroupas

Nevvostoliiton hajuondan jälles perindö pidiä Kanzoinvälistu naizien päiviä jäi monih endizih Nevvostoliiton mualoih: Armienieh, Gruuzieh, Kazahstuanah, Kirgiizieh, Molduavieh, Azerbaidžuanah, Uzbekistuanah, Ukrainale, Abhuazieh da Valgoven’ale da toizih, kus tämä pruazniekku on huogavopäivänny, paiči Latviedu, Litvua da Estouniedu[18][19].

Kanzoinvälisty naizien päiviä pietäh Vjetnamas, Mongoulies, Kubal da toizis mualois. Kevätkuun 8. päivän pruazniekkua pietäh Kitaisgi — sinäpiän naizil on lyhendetty ruadopäivy[4][19].

Tadžikistuanan tazavallan piämiehen Enomali Rahmonan käskys tädä pruazniekkua pietäh vuvves 2009 algajen muamoloin, nuorižon nevvojien kunnivokse, sil on Muaman päivy -nimi[20].

Turkmienies Kanzoinvälisty naizien päiviä ei pietty vuodessah 2007 — naizien pruazniekku siirrettih kevätkuun 21. päiväkse (kevätpäiväntazavuspäiväkse), se on yhtistetty kanzallizen keviän pruazniekanke Navruz. Ga sen periä, ku muaman kunnivoičendu perehen tuvennu da kunnivonnu on turkmienielazen rahvahan iguzii perindölöi, pakkaskuul vuvvennu 2008 Turkmienien piämies luadi kohendukset Zakonoin koudeksah ruadoh nähte, sendäh uvvessah rodih perindö pidiä tädä pruazniekkua[21].

Gruuzies vuvves 1991 Kanzoinvälizen naizen päivän sijah ruvettih pidämäh Muaman päiviä — 3. kevätkuudu. Vuvvennu 2002 muan parluamentu uvvessah sai tämän pruazniekan. Gruuzies pietäh sit Kanzoinvälisty naizien päiviä dai Muaman päiviä[22].

Nevvostoliiton hajuondan jälles Kanzoinväline naizien päivy Latvies ei roinnuh huogavopäiväkse. Sulakuul vuvvennu 2007 Seimu luadi kohendukset zakonah "Pruazniekku-, musto- da tapahtumupäivih nähte", kudaman mugah Kanzoinväline naizien päivy rodih virrallizesti piettäväkse pruazniekakse.

Germuanies Kanzoinväline naizien päivy ei olluh valdivollizennu pruazniekannu vuodessah 2019, sen jälles se rodih huogavopäiväkse, ga vaiku Berlinas. Sinäpiän on tavannu pidiä demonstracieloi naizien kohtah vägivaldua, naizien oigevuksien rikkomistu vastah kogo muailmas[23].

Itualies kevätkuun 8. päivän pruazniekkua (Kanzoinvälisty ruadajien naizien päiviä) itualielazet pietäh kui naizien ruavon kunnivoičendupäiviä da heijän oigevuksien puolistandupäiviä. Sinäpiän pietäh protestan akcieloi, miitingoi, kudamat on omistettu naizien oigevuksile[24].

Kanzoinväline naizien päivy on valdivollizennu pruazniekannu toizis mualoisgi: Angolas, Zambies, Kambodžas, Keenies, Korein rahvahan demokruattizes tazavallas, Madagaskuaral, Mongoulies, Ugandas da Eritreis. Laosas tämä päivy on huogavopäivänny vaiku naizih nähte[18].

Yhtistynnyzien Kanzukundien kannatuksel muailmas pietäh vie toizii naizile omistettuloi pruazniekkoi: 6. tuhukuudu — Kanzoinvälisty tirpamattomuon päiviä satattajien naizien sugupuolielimien leikkavuksien kohtah, 11. tuhukuudu — Kanzoinvälisty naizien da tyttölöin päiviä tiijos, 15. ligakuudu — Kanzoinvälisty kyläläzien naizien päiviä, 23. kezäkuudu — Kanzoinvälisty leskilöin päiviä, 11. ligakuudu — Kanzoinvälisty tyttölöin päiviä, 25. kylmykuudu — Kanzoinvälisty vägivallan naizien kohtah lopendan päiviä[7].

Piendy Ven’al

Talviuniversiuadu 2019

Nevvostoliiton hajuondan jälles Kanzoinväline naizien päivy Ven'al jiäy valdivollizekse pruazniekakse da huogavopäiväkse[4]. Perindön mugah sinäpiän miehet lahjoitetah naizile kukkii da toizii lahjoi, ozutetah heijän tärgiedy roulii rahvaskunnan elokses[25].

Ven’al 8. kevätkuudu pietäh naizien merkittäväle roulile omistettuloi konsertoi, Kogo Ven’an akcieloi[6]. Ezimerkikse. Ven’an Federacien kaikis linnois pietäh Kogo Ven’an akciedu "Teile, armahat!" (ven. «Вам, Любимые!»). Omatahtozien liikkehien aktivistat hyvitelläh naizii pruazniekanke, lahjoitetah heile kukkii pihal, azemil, lendoazemil, liečetiedolaitoksis, rahvahan sociualuturvuandulaitoksis[26].

Kevätkuun 8. päiväkse Yhtenäine Ven’a -partien ezittäjät pandih rattahile Kogo Ven’an Armahile naizile -marafonan (ven. «Для милых женщин») da Sinun kevät -akcien (ven. «Твоя весна»)[27].

6.-8. kevätkuudu vuvvennu 2022 Ven’al piettih Kogo Ven’an perindöllisty Kul’tuuruhuogavopäivät -akciedu (ven. «Культурные выходные»), kudai omistettih kanzoinvälizele naizien päiväle. Erähis muzeilois suau kaččuo ozutteluloi ilmai, a 20 čirkas (Piiteris Vladivostokassah) pietäh ilmazii ezityksii lapsekkahih perehih nähte Ozakas muamo -akcien hantuzis (ven. «Счастливая мама»)[28].

Joga vuottu 8. kevätkuudu Ven’an Federacien piämies jagau valdivollizii palkindoloi Ven’an kuulužile naizile — eri ammatiloih kuulujile, kudamat on luajittu suuren panoksen talohuon erilazien aloin kehittämizeh[29].

Vuvvennu 2022 Ven’an Federacien piämiehen Vladimir Putinan alguhpanos Ven’al elavutettih kunnivonimi "Muamo-muanivomies", se rodih erähii korgevimii valdivollizii palkindoloi[30].

Kanzoinväline päivy Nevvostoliiton filatelies

Vuvvennu 1949 Nevvostoliitos piästettih ilmah erilline tälle valdivollizele pruazniekale omistettu poštumarkoin sarju:

  • Poštumarkoin sarju
  • The Soviet Union 1949 CPA 1366 stamp (International Women's Day, March 8. Women in industry).jpg
  • The Soviet Union 1949 CPA 1367 stamp (International Women's Day, March 8. Preschool teaching).jpg
  • Stamp of USSR 1368.jpg
  • The Soviet Union 1949 CPA 1369 stamp (International Women's Day, March 8. School teaching).jpg
  • The Soviet Union 1949 CPA 1370 stamp (International Women's Day, March 8. Farm women).jpg
  • The Soviet Union 1949 CPA 1371 stamp (International Women's Day, March 8. Women sports champions).jpg
  • The Soviet Union 1949 CPA 1372 stamp (International Women's Day, March 8. Political leadership).jpg

Erillizet Kanzoinvälizele naizien päiväle omistetut markat Nevvostoliitos, piästettih ilmah eri vuozinnu (1947—1967):

  • vuozi 1947, 15 kop.

    vuozi 1947, 15 kop.

  • vuozi 1947, 30 kop.

    vuozi 1947, 30 kop.

  • vuozi 1960

    vuozi 1960

  • vuozi 1967

    vuozi 1967

Huomavukset

  1. ↑ 1 2 3 Международный женский день. ЮНЕСКО (8. kevätkuudu 2023). Kačondan päivymiäry: 4. syvyskuudu 2023.
  2. ↑ 1 2 Козлова Н. Н. Международный женский день 8 Марта как инструмент формирования советской политической культуры // Женщина в российском обществе : журнал. — 2011. — № 1.
  3. ↑ 1 2 3 4 5 Международный женский день (8 марта). ООН (8. kevätkuudu 2021). Kačondan päivymiäry: 4. syvyskuudu 2023.
  4. ↑ 1 2 3 4 5 6 7 8 История Международного женского дня. ТАСС (8. kevätkuudu 2022). Kačondan päivymiäry: 4. syvyskuudu 2023.
  5. ↑ Копчугова А., Полякова В. Акции на 8 Марта в разных странах. РБК (8. kevätkuudu 2021). Kačondan päivymiäry: 4. syvyskuudu 2023.
  6. ↑ 1 2 Присоединяйтесь к Всероссийской акции «Вам любимые!» Региональный центр патриотического воспитания (7. kevätkuudu 2022). Kačondan päivymiäry: 4. syvyskuudu 2023.
  7. ↑ 1 2 Бобович А. В каких странах 8 Марта – государственный праздник? Аргументы и Факты (7. kevätkuudu 2020). Kačondan päivymiäry: 4. syvyskuudu 2023.
  8. ↑ Шпаковский Ю. Г. Главный праздник весны // Вестник Университета имени О. Е. Кутафина : журнал. — 2022. — № 3.
  9. ↑ 1 2 3 Осипян А. 8 марта: как появился день борьбы за женские права. РБК Тренды (7. kevätkuudu 2023). Kačondan päivymiäry: 4. syvyskuudu 2023.
  10. ↑ Бондарь В. 8 Марта ежегодно отмечают Международный женский день. Владивостокская централизованная библиотечная система. Kačondan päivymiäry: 4. syvyskuudu 2023.
  11. ↑ Nelson J. International Women's Day: a centenary to celebrate. History Workshop Online (8. kevätkuudu 2011). Kačondan päivymiäry: 4. syvyskuudu 2023.
  12. ↑ Андреева Е. М., Жемальдинова А. Ш. РОССИЯ. ГОД 1917: к 100-летию Великой русской революции: библиографические указатели книг. — М.: ЦУНБ им. Н. А. Некрасова, 2017. — 134 с.
  13. ↑ Сидорчик А. Праздник, которому рады не все. Как 8 Марта отвоевывало право на жизнь. Аргументы и Факты (7. kevätkuudu 2013). Kačondan päivymiäry: 4. syvyskuudu 2023.
  14. ↑ Радулова Н. День рождения феминизма // Огонёк. — 2008. — № 10 (5037). — С. 62. Архивировано 11 tuhukuudu 2010 года.
  15. ↑ Заявление Верховного комиссара ООН по правам человека Мишель Бачелет по случаю Международного женского дня. ООН (8. kevätkuudu 2021). Kačondan päivymiäry: 4. syvyskuudu 2023.
  16. ↑ Международный женский день 2022 Гендерное равенство ради устойчивого будущего. ООН (8. kevätkuudu 2022). Kačondan päivymiäry: 4. syvyskuudu 2023.
  17. ↑ Инновации и технологии для обеспечения гендерного равенства. ООН. Kačondan päivymiäry: 4. syvyskuudu 2023.
  18. ↑ 1 2 История Международного женского дня. ТАСС (8. kevätkuudu 2019). Kačondan päivymiäry: 4. syvyskuudu 2023.
  19. ↑ 1 2 Международный женский день. РИА Новости (8. kevätkuudu 2015). Kačondan päivymiäry: 4. syvyskuudu 2023.
  20. ↑ Международный женский день - «День матери». Таджикский государственный медицинский университет (9. kevätkuudu 2021). Kačondan päivymiäry: 5. syvyskuudu 2023.
  21. ↑ Сердар Бердымухамедов поздравил женщин и девушек Туркменистана с 8 марта. Turkmenportal (7. kevätkuudu 2023). Kačondan päivymiäry: 5. syvyskuudu 2023.
  22. ↑ Левшиц Н. 8 марта в Грузии официально выходной день. Nikolai Levshits (8. kevätkuudu 2022). Kačondan päivymiäry: 5. syvyskuudu 2023.
  23. ↑ 8 марта в Германии. Auf Deutsch (7. kevätkuudu 2018). Kačondan päivymiäry: 5. syvyskuudu 2023.
  24. ↑ Международный день трудящихся женщин. Клуб любителей Италии "Моя Италия" (10. kevätkuudu 2019). Kačondan päivymiäry: 5. syvyskuudu 2023.
  25. ↑ История Международного женского дня в России. ТАСС (8. kevätkuudu 2021). Kačondan päivymiäry: 5. syvyskuudu 2023.
  26. ↑ Всероссийская акция "Вам, Любимые!". Dobro.ru (6. kevätkuudu 2020). Kačondan päivymiäry: 5. syvyskuudu 2023.
  27. ↑ «Единая Россия» проводит акции к Международному женскому дню по всей стране. Единая Россия (6. kevätkuudu 2023). Kačondan päivymiäry: 5. syvyskuudu 2023.
  28. ↑ Около 6 тысяч мероприятий пройдут в рамках акции «Культурные выходные». Минкультуры России (6. kevätkuudu 2023). Kačondan päivymiäry: 5. syvyskuudu 2023.
  29. ↑ Путин вручил женщинам госнаграды. Интерфакс (8. kevätkuudu 2023). Kačondan päivymiäry: 4. syvyskuudu 2023.
  30. ↑ Колесников А. Международный женский друг. Коммерсант (8. kevätkuudu 2023). Kačondan päivymiäry: 5. syvyskuudu 2023.

Linkat

Lähteh - "https://olo.ruwiki.ru/w/index.php?title=Kanzoinväline_naizien_päivy&oldid=126354319"