Muaman päivy

On otettu Рувики-späi
Tarkastettu kirjutus
Hyvittelykartočku Muaman päiväkse

Muamanpäivy on pruazniekku naizien kunnivokse, kudamat on suadu da (libo) kazvatettu libo kazvatetah yhty libo mondu lastu, sidä virrallizesti libo roinnuzien perindölöin mugah pietäh eri muailman mualois. Kanzoinvälizeh Naizien päiväh verratunnu, kudamua pietäh kaikkiel samannu päivänny – 8. kevätkuudu, konzu hyvittelylöi otetah vastah kai rahvaskunnan parahan puolen ezittäjät, Muaman päiviä eri valdivolois pietäh eri päivinny, se on kiini perindöllizis kanzallizis kul'tuurois da mualoin eri tavois. Muamoloin da buaboloin ližäkse sinäpiän on tavannu hyvitellä kohtuzii naiziigi.

Kačahtus mennyöh aigah

Kai histourii on täyzi kiitossanuoi rahvaskunnan jatkamizes auttajan naizen puoleh da muamažuon kunnivoiččemistu. Eri muailman kolkis elänyöt muinazet kanzat kumardeltihes muaman kul'tale. Nämmih päivissäh on säilytty tarinat griekoin kumardelemizes kaikkien Jumaloin muamale — Rejale, riimalazien kumardelemizen objektannu oli Jumaloin muamah Kibella, Jumal Bridžit oli ičessäh muamažuon simvolannu, sidä kunnivoittih muinazet kel'tat[1][2].

Anglies kolmen vuozisuan aigah ihan XX vuozisuan algussah Suuren Pyhän joga nellätty pyhiäpäiviä piettih muga sanottuu Muaman pyhiäpäiviä. Sinäpiän ruavonandajat annettih omile ruadajile, suurin vuitti kudamis ruadoi eläjen loitton omis perehispäi, mahton kävvä kodih tiijustamah omii da lähäzii, kunnivoija naizii, kudamat ollah annettu heile elaijan[2][3].

Muamoloile omistetun päivän piendiä äijäl kehitettih da livutettih Amierikan Yhtysvaldoin aktiivizet naizet. Vuvvennu feministu Džulija Uord Hau oman luajitun Muaman päivän proklamacien avul kehitti kaikkii ei-viluverellizii naizii yhtistymäh rauhan puolistamizen puoles. Hänen avul Bostonas ruvettih pidämäh jogavuodizii joukkopidoloi Muaman päivän kunnivokse. Yhtelläh tämä Džulien livutettu pruazniekku kogo muailmas rauhan puolistamizen päivänny ei suannuh sen periä äijäl kannatustu yhteiskunnas da idei ei suannuh tuliedu kehitysty[2].

Keviäl vuvvennu 1907 opastai Enn Džarvis amierikkalazes Grafton-linnaspäi, kudai on Päivänlaskun Virdžinies, pidi pruazniekallizen seremounien, kudaman omisti omale muamale Enn Marija Rivz Džarvisale — Amierikan Yhtysvaldoin Kanzallizen voinan aijan aktivistale da tiedoloinsiirdäjäle, kudai kuoli vuvvennu 1905. Pido meni meile elaijan andanuzile naizile omistettuloin kiitossanoin hantuzis. Vuvven peräs pruazniekkua muamoloin kunnivokse piettih jo leviembäh — vastavuksele tuli läs tuhattu hengie. Meni kolme vuottu da Muaman päiviä ruvettih pidämäh Amierikan Yhtysvaldoin kaikis ozavaldivolois. Amierikan Yhtysvalloinke yhtes Muaman päiviä piettih Meksiekas, Kanuadas, Kitais, Japounies, Suvi-Amierikas da Afriekas. Muaman päivän pidämizekse kogo muailmas 12. talvikuudu vuvvennu 1912 perustettih Kanzoinväline tämän päivän piendyliitto. А vuvvennu 1914 Amierikan Yhtysvaldoin piämies Vudro Vil'son virrallizesti hyväksyi kanzallizen pruazniekan — Muaman päivän, kudamua ruvettih pidämäh oraskuun joga tostu pyhiäpäiviä. Jälles tämän pruazniekan virrallistu piendiä eräs alguhpanijois Enn Džarvus andoi suudoh Muaman päivän kommercializacien periä, ga ei voittanuh niyhty dieluo[2][4].

Puaksuh Muaman päiviä käytettih poliittizih tarkoituksih, feministoingi alguhpanoloin livuttajes. Ezimerkikse, vuvvennu 1968 Koretta Skott King, Martin L'uter Kingan vahnemban akku, käytti tädä pruazniekkua ozattomien naizien da lapsien kannattamizekse luajittuh joukkopidoh nähte. Vuozisuan ХХ 70-vuozil feministoin yhtistykset käytettih Muaman päiviä socializen taza-arvožuon suandakse.

Muaman päivy ulgomual

Ei ole olemas yhty päiviä kalenduaras, kudai olis hyväksytty kaikis mualois kuduantahto ylikanzalazen struukturan suojeluksen hantuzis, ezimerkikse, Yhtistynnyzien Kanzukundien libo UNESCON suojeluksen hantuzis kui Kanzoinväline Muaman päivy. Eri mualois ristikanzah niškoi tärgevimän naizen kunnivoiččemine piädyy eri päivih. Puaksumbah kaikkie Muaman päiviä pietäh oraskuun toizennu pyhänpiän, sit luvus Amierikan Yhtysvallois, Kanuadas, Avstrualies, Ukrainal, Eestis, Mal'tal, Kipral, Daanies, Suomes, Germuanies, Itualies, Turcies, Japounies, Bel'gies, Braziielies. Oraskuun jälgimäzenny pyhänpiän pruazniekkua pietäh Ruočis da Francies, oraskuun enzimäzenny pyhänpiän — Suvi-Afriekan tazavallas. Grecies Muaman päiviä pietäh 9. oraskuudu. Vengries, Ispuanies, Portugualies da Litvas[5] Muaman päiviä pietäh oraskuun enzimäzenny pyhänpiän. Bahreinas, Gonkokas, Indies, Malaizies, Meksiekas, Omanas, Pakistuanas, Kataras, Saudi-Aruabies, Singapuras da Yhtistynnyzis Aruabien Emiruatois, Filippinoil Muaman päiviä pietäh 10. oraskuudu. Tuhukuun toizennu pyhänpiän Muaman päiviä pietäh Norviegies, 14. ligakuudu — Valgoven'al, Gruuzies — 3. kevätkuudu, Jegiptas – 21. kevätkuudu. Armienies 7. sulakuudu pietäh Muamažuon da kaunehuon päiviä, Uzbekistuanas 8. kevätkuudu on Muaman päivy. Suomes Muaman päiviä ruvettih virrallizesti pidämäh vuvves 1927 algajen. Eestis Muaman päiviä pietäh vuvves 1992 algajen oraskuun toizennu pyhänpiän. Šveicuarii oli Jevroupan enzimäzii mualoi, kudai rubei pidämäh Muaman päiviä, se oli vuvvennu 1917. Germuanies Muaman päiviä ilmoitettih virrallizekse pruazniekakse vuvvennu 1933, jälles II Muailman voinua tädä pruazniekkua ruvettih nenga pidämäh Amierikan Yhtysvallois. Suomes Muaman päiviä ruvettih pidämäh virrallizesti vie vuvvennu 1929, ga aijan aloh perindö hävii; täl aigua tädä pruazniekkua pietäh prostoih luaduh, ilmai suurii pruazniekkoi. Valgoven'al Muaman päiviä pietäh vuvves 1996 algajen tazavallan piämiehen käskyn mugah[2][6].

Päivänlaskun enimis mualois da niilöis, kudamien kul'tuurah se on vaikutannuh, Muaman päivy omien ominažuksien mugah on kui Naizien päivy Ven'al. Ero vai on sit, ku sinäpiän hyvitelläh vaiku muamoloi, buaboloi, anoppiloi, muatuškoi da kohtuzii naizii. Sinäpiän naizii piästetäh kodiruadolois, kerätäh pruazniekkustolii, varustetah lahjoi. Pruazniekkua vaste laukat da laukkoin ozutesikkunat ollah tävvet tavarua muamažuon aihies. Muamoloile da buaboloile sanotah kiitossanoi, ku hyö ollah muamoloinnu, lahjoitetah lahjoi: täyzi-igäzet – suurembii lahjoi, pienet – tavan mugah omil käzil luajittuloi lahjoi. Monien mualoin eläjät otettih käyttöh Amierikan Yhtysvalloispäi tavan pidiä sinäpiän ryndähäs neilikan kukkastu – muamoloin kohtah avvoisydämellizen suvaičendan simvolua. Täl perindöl voi olla eri variantua: ruskei kukkaine ryndähäs tarkoittau, ku hänen muamanke kai on kunnos, valgei – sen, ku hänen muamah on siirdynyh tuonilmazih, ga ristikanzu händy yksikai mustau da kunnivoiččou[7][8]. Erähis mualois kaikkiele riputetah kanzallizii flaguloi[9]. Amierikan Yhtysvallois lugiettih, ku Muaman päivänny on enin telefonsoittuo. Niidy on enämbi 120 miljonua[10].

Päivännouzun mualois Muaman päivän piendy ei ylen äijäl eruo Päivänlasku-Jevroupan mualoin perindölöis. Kitais, kudai on vahnimii mualoi miljonan erinomazen perindön da tavanke, rikkahan moniluaduzen kul'tuuranke da vahnembien lujan kunnivoiččemizenke, pruazniekkua pietäh sežo oraskuun toizennu pyhänpiän. Nygöi se on elävy rahvahan pruazniekku, kudaman keskikohtas ollah taloin emändät. Muamoloile lahjoitetah lahjoi, hyvitelläh, päivännouzun perindölöin mugah kunnivoijah da kiitetäh. Monis linnois pietäh muamoloile omistettuloi lapsien illaččuloi, kudamis on pruazniekalline, lämmin da helly ilmupiiri. Japounies ruvettih pidämäh Muaman päiviä vuvvennu 1915, konzu täh muah ulgomualoispäi tuli tämän pruazniekan piendyperindö. Sit aijas pruazniekku juurdui da sen ližäkse täs muas keksittih muamoloile omistettu kanzalline pajo, kudamua pajatetah läs kaikis japounielazis perehis. Keksilijät japounielazet sinäpiän pietäh monii loppumyöndii, kudamis hyvin myvväh tavaroi tämän päivän simvouliekanke[7].

Latinan Amierikan mualois Muaman päivy on kiini kirikköritualois. Ezimerkikse, Meksiekas pruazniekku Dia-de-la-Madre tavan mugah algavuu perindöllizes huondesveros erinomazien kanzallizien syömizienke, sit perehet kerävytäh kirikkölöih erillizele messale, jälles lähtietäh festivualih, kudai on täyzi pajuo, tansii da toizii ezityksii. Panuamas Muaman päivy piädyy Puhtahan kohtustundan päiväh (ven. Праздник непорочного зачатия). Sinäpiän bankat, halličus- da rahavirrastot da äijät toizet laitokset ei ruata. Rahvas perihinneh kävväh kirikkölöih, kunnivoijah Neičyt Marijua. Uuliččoi myöte taloispäi taloih kävväh soittajien joukot, kudamat pajatetah pajoloi muamoloin kunnivokse. Vuotettaviminnu lahjoinnu ollah šokoluadu, käil kirjutetut kirjazet, perindöllizet syömizet da kukat[11].

Muaman päivy Ven'al

Ven'al tädä pruazniekkua kehitti pidiä Valdivollizen Duuman naizien, perehien da nuorižon azieloin komitiettu. Ven'an Federacien piämiehen vuvven 1998 pakkaskuun 30. päivän № 120 Muaman päiväh nähte -käskyn mugah. Ven'al Muaman päiviä pietäh kylmykuun jälgimäzenny pyhänpiän. Sinäpiän perindön mugah hyvitelläh muamoloi da buaboloi, erinomastu huomavuo kiinitetäh naizih, kuduat suadih hyvii tuloksii lapsien kazvatandas, lapsekkahih muamoloih da yksinäzih muamoloih[2].

Histourien tozišeikku

Ven'al XVIII vuozisual ven'alazen muanruadajan F'odor Vasiljevan akkah (pahakse mielekse hänen nimi ei ole säilynyh) luadi omaluaduzen rekordan — eläjes sai 69 lastu. Häi sai 27 kerdua: mondu kerdua hänel rodivuttih kaksozet, kolmozet da kai nelli lastu yhtelaigua. Sen aijan lapsien suureh kuolendah kaččomattah täs perehes pienete kuoli vaiku kaksi lastu[12].

Huomavukset

  1. ↑ Владислав Шанин. День матери в России: История и традиции праздника. Российская газета (25. kylmykuudu 2022). Kačondan päivymiäry: 28. elokuudu 2023.
  2. ↑ 1 2 3 4 5 6 День матери: история и традиции празднования в разных странах. РИА Новости (25. kylmykuudu 2012). Kačondan päivymiäry: 28. elokuudu 2023.
  3. ↑ День матери: как появился праздник и где его принято отмечать. Рамблер (27. kylmykuudu 2016). Kačondan päivymiäry: 28. elokuudu 2023.
  4. ↑ Anneler Günü nasıl, ne zaman ortaya çıktı? Türkiye'de Anneler günü ilk ne zaman kutlandı? İşte Anneler Günü tarihçesi (тур.). Hürriyet (14. oraskuudu 2023). Kačondan päivymiäry: 28. elokuudu 2023.
  5. ↑ День матери в Литве. Kačondan päivymiäry: 28. elokuudu 2023. Arhiviiruittu originualaspäi 18. pakkaskuudu 2017
  6. ↑ Когда отмечают День Матери в разных странах мира. NNMama.ru (11. kylmykuudu 2011). Kačondan päivymiäry: 28. elokuudu 2023.
  7. ↑ 1 2 Ольга Смирнова. Как празднуют День Матери в разных странах — 13 интересных обычаев. Онлайн журнал «13 идей для любого праздника» (5. heinykuudu 2023). Kačondan päivymiäry: 28. elokuudu 2023.
  8. ↑ День матери в России и других странах. pravmir.ru (26. oraskuudu 2012). Kačondan päivymiäry: 28. elokuudu 2023.
  9. ↑ Как принято отмечать День матери в разных странах. Sputnik (14. ligakuudu 2019). Kačondan päivymiäry: 28. elokuudu 2023.
  10. ↑ День матери - краткая история праздника. istmira.com. Kačondan päivymiäry: 28. elokuudu 2023.
  11. ↑ День матери: праздничные традиции со всего мира. FloMarket (16. kylmykuudu 2021). Kačondan päivymiäry: 28. elokuudu 2023.
  12. ↑ День матери 2023 в России и мире: история и традиции праздника. kp.ru. Kačondan päivymiäry: 28. elokuudu 2023.

Linkat

Lähteh - "https://olo.ruwiki.ru/w/index.php?title=Muaman_päivy&oldid=126351079"