Karjalan avtonoumizen socialistizen nevvostotazavallan peruszakon (1926)

Ven'an tiedoakadiemien tarkastus

Pietäh Ven'an tiedoakadiemien
tarkastustu

Ližäkse

Ven'an tiedoakadiemien tarkastus

Pietäh Ven'an tiedoakadiemien
tarkastustu

Ližäkse

Karjalan avtonoumizen socialistizen nevvostotazavallan peruszakon
Tiippu	Peruszakon
Luajindu	Karjalan avtonoumizen socialistizen nevvostotazavallan VI kerähmöl 3. pakkaskuudu vuvvennu 1926
Hyväksyndy	Kogo Ven’an keskustoimehpaniikomitiettu ei hyväksynnyh
Käyttöhotandu	käyttöh ei otettu

Karjalan avtonoumizen socialistizen nevvostotazavallan vuvven 1926 peruszakon on Karjalan avtonoumizen socialistizen nevvostotazavallan enzimäzii peruszakonoi.

Histourii

Vuvvennu 1921 Karjalan ruadokommuunan toimehpaniikomitiettu työndi Kogo Ven’an keskustoimehpaniikomitiettah zakonan projektan kommuunah zakonanmugazien oigevuksien azetandakse. Vuvvennu 1923 Karjalan toimehpaniikomitietan piälikkö Edvard Gylling merkičči, gu "vuvvennu 1921 Karjalas syttynyön vastahnouzun periä (1921—1922) peruszakonan kačondu pidi azettua nostetun hopun alevundassah, kuni Karjalah uvvessah ei tule rauhuaigu".

Ligakuus vuvvennu 1923 Kogo Karjalan nevvostoloin IV kerähmön aigua paginah otettih kyzymys, kudai koski peruszakonan vältämättömiä luajindua. Sih niškoi Karjalan Keskustoimehpaniikomitietan tyves rubei ruadamah Peruszakonalline komissii.

Oraskuus vuvvennu 1925 Ven'an federatiivizen socialistizen nevvostotazavallan vuvven 1925 peruszakonah panduloin enzikohenduksien mugah avtonoumizet tazavallat suadih oigevuksen azuo omat peruszakonat, kudamii jällel pidi työndiä hyväksyttäväkse liiton zakonoinluajindulaitoksih. Muutuigi sinävuon Karjalan avtonoumizen socialistizen nevvostotazavallan Peruszakonallizen komissien kundu. Karjalan avtonoumizes socialistizes nevvostotazavallas kai valdu oli Ruadajien, Muanruadajien, Kalastajien da Ruskien Armien saldattoin Nevvostoloin deputuattoin käzis. Karjalan avtonoumizen socialistizen nevvostotazavallan valdivonvirgalistoh kuuluttih Kogo Karjalan nevvoston kerähmö, Karjalan keskustoimehpaniikomitiettu, Rahvahan komissuaroin nevvosto, paikallizet nevvostot, niilöin kerähmöt sego toimehpaniikomitietat.

Peruszakonan projektan tekstas ei olluh tieduo valdivonmerkis da flavus. 13. elokudu vuvvennu 1925 silloine Keskustoimehpaniikomitiettu kiändyi Nevvostoliiton kaikkien avtonoumizien tazavaldoin puoleh kyzelynke paikallizien valdivonmerkilöin luajindua koskijas projektas, Karjalan avtonoumine socialistine nevvostotazavaldu valdivonmerkin projektua ei työndänyh. 22. kylmykuudu vuvvennu 1926 Karjalan avtonoumizen socialistizen nevvostotazavallan Keskustoimehpaniikomitietan piälikkö A. F. Nuorteva ilmoitti Nevvostoliiton Keskustoimehpaniikomitietan kanzalližuksien ozastoh, gu "Karjalan avtonoumizel socialistizel nevvostotazavallal ei ole erinomazii kanzallizii valdivonmerkilöi da flaguloi, käytös ollan Ven'an federatiivizen socialistizen nevvostotazavallan valdivonmerki da flagu".

Peruszakonu otettih käyttöh 13. pakkaskuudu vuvvennu 1926. Karjalan avtonoumizen socialistizen nevvostotazavallan peruszakonan tekstua ei hyväksytty Ven'an federatiivizen socialistizen nevvostotazavallan Keskustoimehpaniikomitiettu da Ven'an federatiivizen socialistizen nevvostotazavallan nevvostoloin kerähmö. Lopukse Karjalan avtonoumizel socialistizel nevvostotazavallan elontoimindua miärättih Nevvostoliiton vuvven 1924 da Ven'an federatiivizen socialistizen nevvostotazavallan vuvven 1925 peruszakonat sego Karjalan avtonoumizes socialistizes nevvostotazavallas hyväksytyt zakonoinluajindukäskyt.

Enzimäzenny peruszakonannu, kudaman mugah elettih Karjalan avtonoumizes socialistizes nevvostotazavallas, rodih Karjalan avtonoumizen socialistizen nevvostotazavallan vuvven 1937 peruszakonu. 30. kezäkuudu vuvvennu 1940 sen hyväksyi Ven'an federatiivizen socialistizen nevvostotazavallan Korgevin Nevvosto.

Syväindö

Peruszakonan tekstan allus on Karjalan avtonoumizen socialistizen nevvostotazavallan roindan deklaracii. "Suuri Ligakuun vallankumovus rikkojen tsuarin endizen imperien tilanomistajien perustua da kapitalististu sistiemua, hävitti kanzallizien vähembistölöin ahtistuksen. Andua valdu kanzoile ičel piättiä omua tuliedu elaigua da kanzallistu omaničentunduo -perustehen ilmoitettuu, voittanuh proletariattu piästi välläle ruadajien joukospäi uvvenluadijua rahvastu da yhtisti kaikkii muan ruadajii vallankumovuksen suavutuksien da voiton puolistandutorah vihaniekkoi vastah. Ruadajien da muanruadajien joukkoloin vallankumovukselline urholline vasturindahnouzu piästi karjalaziigi ruadajii tsuarin vaivazis muokkavuksis da kapitalizman käzis. Jygies voitontuojas toras karjalazet ruadoristikanzat käzi käis toizien Nevvostoliiton tazavallan ruadajien joukkoloinke oldih kapitualan kuovuamistu vastas yhtes Ruksien Armien urhomiehien da suomelazien rohkieloin kommustujoukkoloinke. Se vie enämbäl lujendi Karjalan ruadajien vellesvälit suuren liiton sego muailman toizien mualoin ruadajienke. Ven'an federatiivizen socialistizen nevvostotazavallan peruszakonan ІІ pygälän mugah (kanzoin oigevuos miärätä omaničentunduo) 7. heinykuudu vuvvennu 1920 alovehel, karjalazien eländypaikoil, järjestettih avtonoumine nevvostolaine yksikkö — Karjalan ruadokommuunu".

Peruszakonas oli 102 pygäliä, net oldih 14 luvus. Peruszakonan kai piäkohtat oldih rahvahanvallallizet. Ruado jo kuului vellalližuksih, oli sanottu ilmazes opastukses. Peruszakonan mugan virrallizen stuatusan suadih ven'an da karjalan kielet. Ohjailtih valličussistiemua haldivovirrastoloih.

Kirjalližus

• Рейхель, Михаил Осипович. Советский федерализм. — Москва ; Ленинград: Гос. изд-во, 1930. — 273 с.
• Татьяна Фёдоровна Ящук. Организация местной власти в РСФСР, 1921-1929 гг: монография. — Омск: ОмГУ, 2007. — 590 с. — ISBN 978-5-7779-0771-4.
• Л. И. Драздович, Александра Ивановна Афанасьева. История Карелии в документах и материалах : учеб. пособие для сред. шк. : советский период. — Петрозаводск: Центр. гос. арх. Карелии, 1992. — ISBN 5-7545-0568-X.
• С. И. Якубовская. Развитие СССР как союзного государства: 1922-1936 гг. — Москва: Наука, 1972. — 226 с.

Huomavukset

Linkat

• Карельская АССР. Конституция (1925). Конституция Автономной Карельской социалистической советской республики. Проект. — Петрозаводск, 1926.