Mihail Perhin

On otettu Рувики-späi

Экспертиза РАН

Logo-ran.png
On pietty
Ven'an tiedoakadiemien tarkastus
Ližäkse

Экспертиза РАН

Logo-ran.png
On pietty
Ven'an tiedoakadiemien tarkastus
Ližäkse
RUWIKIS on kirjutustu toizis ristikanzois sugunimenke Perhin.
Mihail Jevlampijevič Perhin
Michael Perkhin.jpg
Roindupäivy 22. oraskuudu (3 kezäkuudu) 1860
Roindupaikku
Kuolendupäivy 28. elokuudu (10 syvyskuudu) 1903 (43 vuottu)
Kuolendupaikku
Mua
Покровители Karl Faberže
Логотип РУВИКИ.Медиа Медиафайлы на РУВИКИ.Медиа

Mihail Jevlampijevič Perhin (ven. Михаи́л Евла́мпиевич Пе́рхин; 22. oraskuudu (3. kezäkuudu) 1860, Jallahti, Šuojun voulosti, Petroskoin ujezdu, Anuksen gubernii — 28. elokuudu (10. syvyskuudu) 1903, Piiteri, Ven’an valdukundu) on Ven'an kulduseppy, Faberže-firman piäneroniekku[1].

Eloskerdu

Mihail Perhin oli roinnuhes lyydiläzien obel'noloin  (ven.) (olo. muanruadajien pereheh[2] Anuksen gubernien Petroskoin ujezdan Šuojun voulostin Okulovskois kyläs[3] (nygöi se on Karjalan tazavallan Onieganrannikon piirin Jallahten kylä). Hänen vahnembat oldih obel’noit muanruadajat Jevlampii Arsenjevič (1825—1877) da Anna Trefilovna (1821—1899), Jallahten prihodaspäi rodužin olluot pravosluavizet, venčaittihes vuvvennu 1846 Okulovskoin kylän Pyhän Miikulan kirikös. Mihail oli viijendenny seiččemes lapses perehes (kolme kuoli enne hänen roindua). Mihail Perhinan ristižänny oli Pyhän Miikulan kirikön djakkonu о. Matfei Počezerskii.

Vuozinnu 1878—1879, tuatan kuoltuu, Mihail Jevlampijevič ajoi Piiterih, kus rubei opastumah linnan kuulužal kuldusepäl Vladimir Finnikoval. Häi oli Bolin-laitoksen ruadajannu, se oli Faberzen piälimäine konkurentu[3]. Konzu Perhin täytti armiehotanduijät (21 vuottu), vuvvennu 1881 händy piästettih sluužbas armies, ku oli ainavo ruadokygyine perehes (Mihailan muamah oli leskenny da nuorimale vellele Nikolaile täydyi vaiku 15 vuottu).

24. pakkaskuudu vuvvennu 1884 työndi pakičuksen Piiterin Neroniekkoin nevvostoh  (ven.) (olo., ku händy kirjutettas alallizekse Neroniekkoin nevvoston Hobjazen ozaston kulduazieloin neroniekakse. Vuvvennu 1884 häi nai 16-vuodizes Tatjana Vladimirovna Finnikovas, hänen opastajan tyttäres[3].

Vuvvennu 1886 Mihail Jevlampijevič sai muasterin arvonimen, oigevuon omah merkih ven. «М. П.» (Mihail Perhin) da händy kučui ruadoh Karl Faberže  (ven.) (olo. Faberže-laitoksen kulduseppien ruadopajah[3].

Vuvvennu 1888 Karl Faberžen avul Perhin sai Piiterin haldivoiččijan P’otr Gresseran luvan avata oma kuldusepän paja, kudamas tulien viijentostu vuvven aigah oli Faberže-taloin piäkuldusepänny. Allus Perhinan ruadopaja oli Piiteris Suurel Meriuuličal talois № 11, tulenduveriät oldih pihaspäi Kirpiččykujol, a vuvven 1901 oraskuus — Faberže-laitoksen uvves piätalois Suurel Meriuuličal talois № 24. Faberže-laitos hommai Perhinan ruadopajale tilavuksii, käzipiirroksii, kallehii metalloi da kivilöi, tarvittajes avai krediittöi da möi valmehii kuldusepän valmistehii. Ruadopajas Mihail Perhinan piäabuniekannu oli Henrik Vigström. Vuvvennu 1891 Perhinan ruadopajas ruadoi vähimyölleh 16 hengie. Vuvves 1891 Mihail Perhin oli 2. Gil’dien kauppumiehenny. Vuozien 1890 lopukse Perhinan ruadopajas ruadoi enämbi 50 hengie.

Kaikkiedah Perhinan ruadopajas luajittih vähimyölleh 20 tuhattu kuldusepän valmistehtu. Ruadopajas luajittih čekannoloi da kaiverdettuloi kuldu- da hobjuluajilmuksii, kivikehyksii, luguzii kallehii kuldusepän luajilmuksii da lahjoi: kol’čii, ser’gazii, tabakierkoi, kiinittimii, lippahazii, portsiguaroi da muudu.

Mihail Perhinan ruadopajas luajittih 28 imperuattoran Äijänpäivän jäiččiä, niilöin joukos oldih moizet nerotevot kui "Daanien dvorčat", "Rouzan avavumatoi halvaine", "Madonna Lilija", "Transsibirin ekspressu", "Vaskiračastai" da toizet, sego kai seiččie Äijänpäivän jäiččiä Kel’h-Bazanovien pereheh niškoi; Äijänpäivän jäičät "Rotšil’dovskoi", "Mal’boro", "Skandinuavielaine" da muut[3].

Äijänpäivän jäičis puaksuh kuvastuttih Ven’an valdukunnan da tsuarin perehen mustotapahtumat.

Vuvvennu 1897 Nikolai II venčahastundan enzimäzen vuvven mendyy Mihail Perhin luadi Venčahastundu-jäičän, kudai oli čomendettu kulduemalil päiväzen sugahien da lavrulehtien rešotkan da kaksipiähizien kotkien kuvienke. Sydämes oli karietan tarku koupii, sit karietas imperatricu Aleksandra F’odorovna ajoi venčahastundupidoh.

Vuvvennu 1900 loppiettih Transsibirin raududorogan rakendamine. Se tärgei tapahtumu merkittih mielenkiinittävimäl tevoksel — Äijänpäivän lahjal "Transsibirin raududorogutaival" (enzimäzen sibirin junan tarku modeli paravouzu platinas almuazufuaroinke da rubinufonarinke da viijen kulduvagonazienke ikkunoinneh mägihrustalis da kirjutuksinneh: ven. «почтовый», ven. «для дам», ven. «для курящих», jälgimäine vagon — ven. «церковь»). Jäiččiä ozuteltih Muailman ozuttelus Pariižas vuvvennu 1900.

Vuvvennu 1902 Mihail Perhin luadi Gatčinan dvorču -jäičän. Se on juattu 12 ozah pienien tazazien helmien avul. Se on čomendettu kirjoil ruskielois bantois, vihandois lehtis, tiijon da taijon simvolois. Jäičän lahjannu oli Gatčinan dvorčan malli, se oli imperatrican Marija F’odorovnan suvaittavii rezidencieloi. Dvorču on luajittu nellivärihizes kullas kaikkien arhitektuurueričyksienke da Puavil I mustopaččahanke očas.

Mihail Perhin luadi Äijänpäivän jäičät "Valgiet liiliet", "Neiskellozet", "Kodifialkat", "Imiččy". Kodifialkat-jäiččy on luajittu silies muzavanvihandas nefriitas. Si ymbäri ollah hoikkazet kiemurdelijat varret kukkazien da kodifialkoin avavumattomien halvazienke brilliantois, rubinois da kirjavas emalis. Jäičän lahjannu on syväimenmuodohine kehys. Valgiel mual on imperatrican Marija F’odorovnan briljantuvenzeli da 11 piendy Romanovien perehenhengien portriettua. Valgieloin liilielöin bukiettu oniksas briljantuhyödehienke on čuassujäičän piäs. Čuasut ollah zavodittavat, ga viizari on liikkumatoi, liikkuu vai emalivyöhyt riimalazien noumeroinke briljantas.

Vuvvennu 1895 Perhin luadi triptih-obrazan pravosluavizen kirikön muvvos vizakoivus hobjan, izumruudoin, rubinoin, sapfiroin da žemčuganke, sen lahjoitettih piiteriläzet aristokruatat Nikolai II:le hänen enzimäzen tyttären — Suuren Ol’ga-kn’agin’an roindupäiväkse[4][5].

Vuvvennu 1895 Perhinale annettih persounalline kunnivokanzalaine -arvonimi imperuattoran tilavuksien täytändäs. Samannu vuon pereh muutti Carskoje Seloh, kus Mihail Jevlampijevič osti alallizeh eländäh nähte puuhizen taloin[3].

Mihail Perhinan jälgimäine ruado oli luajittu vuvvennu 1903: se oli jäiččy "Pedri Suuri", kudaman Perhin luadi Piiterin nostandan allun 200-vuozipäiväkse. Jäičän sydämes oli pieni kuulužan Fal'konen "Vaskiračastajan" repliekku kallivol sapfiiras[1].

Vuozinnu 1896—1903 Mihail Jevlampijevič oli Jallahten zemstvon opiston valvojannu. Vuozinnu 1899—1900 andoi Jallahten Pyhän Miikulan kiriköle kallehet kullitetut hobjazet jumalansluužbuastiet[6][7] da kuldulaudazen čekannoloin kirjoinke - Mihail Perhinan omahizien nimienke pominoičendah niškoi.

Mihail Perhin kuoli 28. elokuudu vuvvennu 1903 selgy-ydimen suhotkah mielipuolizien bol’niččah[1]. Händy pandih muah Novodevičjen kalmužimale Piiteris[8].

Mihail Jevlampijevič jätti perindökse pajan da kai ruadobruajat omale enzimäzele abuniekale Henrik Vigströmäle. Akale da viijele lapsele häi jätti 25 tuhanzin rublin, Marija-sizärele — 500 rubl’ua. Ristinlapsile, opastujile, palkattuloile muasteriloile da ruadajile — suan rublin.

Pereh

Tatjana Vladimirovna Perhina
  • Akkah — Tatjana Vladimirovna (neissugunimi Finikova), kuoli vuvvennu 1907 Carskoje Selos, on pandu muah Piiterin Novodevičjen kalmužimale, ei loitton ukon kalmas[1].
    • Tytär — Jevgenija (1884—1932), oli tostu kerdua naizis dvorjuanan sugupolveh kuulujas, juristas Badriašvili Georgii Jevsejevičas (1881—1961). Pereh muuti Piiterispäi Tiflisah vuvvennu 1917 da rubei elämäh Ovlevis, Badriašvilin sugukonnus[9].
    • Tytär — Aleksandra (17. sulakuudu vuvvennu 1896 — 26. ligakuudu vuvvennu 1979; miehele mendyy Bode-Bodei), lähti Nevvosto-Ven’alpäi iäre yhtes ukon štabs-kapituanan Jevgenii Jevgenjevič Bode-Bodeinke (1893—1974) vuozien 1920 allus, on pandu muah Serbien kalmužimale yhtes ukonke Kolmas, lähäl San-Franciskuo[10].
    • Tytär — Anna (1900—1942), kuoli Leningruadan blokuadan aigah.
    • Tytär — Zinaida, kuoli vuvvennu 1944 Bakus.
    • Poigah — Mihail (1894—1941)[11].

Musto

Enzikerdua Mihail Perhinan kalman löydi da uvvessah pani sih kalmukiven XX vuozisuan lopus Karl Faberžen mustofondan tiedosekretari, kulduseppytaijon histourientutkii V. V. Skurlov  (ven.) (olo. da Ven’an Luodehpuolen kulduseppien liiton piälikkö A. S. Gorin’a.

Palkindot

Vuvvennu 2009 Karl Faberžen mustofondu perusti palkindon — 150 vuottu Mihail Perhinal -arvomerkin, sil palkitah nygyaijan parahii kulduseppii[12].

Muzeit

Jallahten histourien muzeis on Mihaile Perhinale omistettu ozuttelu.

Paikannimistö

Petroskois kuldusepän nimen sai Perhinan uuličču.

Mustomerkit

Heinykuul vuvvennu 2022 Jallahten histourien muzein taloil avattih mustolaudu Mihail Perhinan mustokse. Tekstu siе on kirjutettu ven'an da karjalan kielel.

21. kylmykuudu vuvvennu 2022 Petroskois Voiton puustos (heittyjes German Titovan uuličalpäi Oniegujärven rannale) avattih Mihail Perhinan mustopačas.

Huomavukset

  1. ↑ 1 2 3 4 Кузнецова, 2017.
  2. ↑ В Ялгубе установили памятную доску известному русскому ювелиру. Kačondan päivymiäry: 11. heinykuudu 2022. Arhiviiruittu 11. heinykuudu 2022
  3. ↑ 1 2 3 4 5 6 Слепкова, С. Михаил Перхин – крестьянин-ювелир. «Вести Карелии» (29. syvyskuudu 2011). Kačondan päivymiäry: 30. kylmykuudu 2019. Arhiviiruittu 10. talvikuudu 2019
  4. ↑ Икона Николая II за 2,2 млн евро стала частью коллекции Лувра (рус.). Царьград ТВ. Kačondan päivymiäry: 22. sulakuudu 2025.
  5. ↑ Коллекция Лувра пополнилась подаренной Николаю II иконой (рус.). Газета «Культура». Kačondan päivymiäry: 22. sulakuudu 2025.
  6. ↑ Ольга Малышева Ювелир из Прионежья (недоступная ссылка)
  7. ↑ Знаменитый ювелир из Ялгубы. Kačondan päivymiäry: 18. kezäkuudu 2014. Arhiviiruittu 2. tuhukuudu 2014
  8. ↑ Найдена могила ювелира Перхина М. Е. Kačondan päivymiäry: 18. kezäkuudu 2014. Arhiviiruittu 2. tuhukuudu 2014
  9. ↑ Скурлов В. В. Михаил Евлампиевич Перхин
  10. ↑ Боде-Бодей Евгений Евгеньевич. ria1914.info. Kačondan päivymiäry: 7. oraskuudu 2019.
  11. ↑ Перхин Михаил Михайлович. Kačondan päivymiäry: 27. kevätkuudu 2021. Arhiviiruittu 15. sulakuudu 2021
  12. ↑ Почётный знак «150 лет Михаилу Перхину». Kačondan päivymiäry: 1. heinykuudu 2014. Arhiviiruittu 14. heinykuudu 2014

Kirjalližus

  • Скурлов В. В., Смородинова Г. Г. Фаберже и русские придворные ювелиры. — М., 1992
  • Карелия: энциклопедия: в 3 т. / гл. ред. А. Ф. Титов. Т. 2: К — П. — Петрозаводск: ИД "ПетроПресс", 2009. С. 361—464 с.: ил., карт. ISBN 978-5-8430-0125-4 (т. 2)
  • Кузнецова Л. К. Михаил Евлампиевич Перхин // Петербургские ювелиры XIX – начала XX в. Династии знаменитых мастеров императорской России. — Москва: Центрполиграф, 2017. — ISBN 978-5-227-07179-8.

Linkat

Lähteh - "https://olo.ruwiki.ru/w/index.php?title=Mihail_Perhin&oldid=126360594"