Muaman päivy Ven'al

On otettu Рувики-späi
Muaman päivy Ven'al
Lemmekki — Muaman päivän simvolu Ven'al
Lemmekki — Muaman päivän simvolu Ven'al
Toizin Muaman päivy
Pandih alguh Ven'an Federacien piämiehen Boris Jel'cinan käskys № 120 pakkaskuun 30. päivänny vuvvennu 1998
Pietäh Ven'al
Päivymiäry kylmykuun jälgimäzenny pyhänpiän
Piendy perehkanzan vastavukset, konsertat, ozuttelut, lapsekkahien perehien muamoloile palkindoloin juandat, hyvyönluajindupivot
Perindöt muamoloile lahjoin da kukkien lahjoitandu, pruazniekkoin piendy školis da päivykodilois, akcii «Mama, minä suvaičen sinuu!»
Liittyy Kanzoinvälizeh Naizien päiväh, Perehen, rakkahuon da uskolližuon päiväh

Muaman päivy Ven'al on pruazniekku, kudamua pietäh kylmykuun jälgimäzenny pyhänpiän Ven'an Federacien piämiehen vuvven 1998 pakkaskuun 30. päivän "Muaman päiväh nähte" Ven'al -käskyn № 120 mugah. Sinäpiän perindön mugah hyvitelläh kaikkii muamoloi da buaboloi, erinomastu huomavuo kiinitetäh naizih, kudamat on suadu hyvii tuloksii lapsii kazvattajes, lapsekkahien perehien muamoloih da yksinäh lapsii kazvattajih muamoloih[1].

Piendypäivy

Virrallizesti Muaman päivy Ven'al hyväksyttih Ven'an Federacien piämiehen Boris Jel'cinan vuvven 1998 pakkaskuun 30. päivän käskys № 120. Sit miärättih piendypäiväkse kylmykuun jälgimäine pyhäpäivy. Pruazniekan alguhpanendumieli kuului Valdivollizen Duuman naizien, perehen da nuorižon azieloin komitietale, nimenomah deputuatale Alevtina Aparinale[2][3].

Histourii

Muamoloin kunnivoičendan juuret ollah muinažuos. Muinas-Grecies oldih omat kul’tat jumaldomu-muamoloin, Rejan da Persefonan puoleh. Heijän kunnivokse piettih misterielöi da ritualoi keviäl, oraskuun puolivälis. XVII vuozisual Anglies oli roinnuh pruazniekku nimel Muaman pyhäpäivy (angl. Mothering Sunday). Sinä Suureh Pyhäh piädyjäh nelländen pyhäpäivän piän lapset, kudamat ruattih loitton omas koispäi suadih huogavopäivän, ku voidas kävvä tiijustamah omii muamoloi da tuomah heile pienii lahjoi.

Nygyaigazen Muaman päivän ezipruazniekku rodih Amierikan Yhtysvallois XX vuozisuan allus. Vuvvennu 1872 aktivistu Džulija Uord Hau kehoitti pidiä muamoloin yhtenäžyspäiviä rauhan puoles borčuijes, ga hänen kehoitus ei suannuh suurdu kannatustu. Jälles vuvvennu 1907 amierikkalaine Anna Džarvis Filadel’fiespäi pidäjen surumielii muaman aigazen kuolendän periä kehoitti perustua kanzalline kaikkien muamoloin kunnivoičendupäivän. Hänen perävymättömyös vuvvennu 1914 Amierikan Yhtysvaldoin piämies Vudro Vil’son ilmoitti oraskuun toizen pyhänpäivän kanzallizekse pruazniekakse — Muaman päiväkse. Amierikan Yhtysvaldoin jälles tämä perindö levii toizih mualoih[4].

Pruazniekan roindu Ven’al

Ven’al enzikerdua opittih hyväksyö pruazniekku vie Ven’an valdukunnan aigah. 1. talvikuudu vuvvennu 1915 Petrogruadas pruazniekku luajittih Skautoin enzimäzes joukos piäinstruktoran, skautmuasterin Ragnar Fernbergan alguhpanos. Ga päivy ei juurdunuh pruazniekkukalenduarah[5][6].

Nevvostoliiton aigua pruazniekku pandih alguh Bakus. 30. ligakuudu vuvvennu 1988 Bakun školan ven’an kielen da literatuuran opastai El’mira Guseinova oman kluasanke valmisti pruazniekkukonsertan. Pruazniekas tiijustettih. Silloi kehoitettih kaikkii školas opastujii pidämäh joga vuottu pruazniekkua, konzu kunnivoittas juuri muamoloi, a ei kaikkii naizii, kui Naizien päivänny. Sen kehoituksen tekstan jullattih äijät lehtet. El’mira Guseinovan työtty pruazniekan käzikirjutus piästettih ilmah ven. «Воспитание школьников» -žurnualah, ga toven paisten vaiku monien vuozien mendyy — vuvvennu 1992[7][8].

1990-luvul idei sai valdivollizen kannatuksen. Valdivollizen Duuman Ven’an Federacien kommunistizen partien deputuattu Alevtina Aparina kehoitti hyväksyö pruazniekkan federuallizel tazol. 30. pakkaskuudu vuvvennu 1998 Ven’an piämies Boris Jel’cin allekirjutti tarvittavan käskyn da sit aijas lähtijen Muaman päiviä pietäh Ven’al virrallizesti kylmykuun jälgimäzenny pyhänpiän.

Pruazniekan simvolat

Ven’al Muaman päivän piäsimvolannu ollah lemmekit. Rahvas uskotah, ku tämä prostoi da helly kukkaine merkiččöy muuttumattomuttu, uskolližuttu da muaman hyövyneččimättömiä suvaičustu. Lemmekki on kukannugi, kudai avvuttau mustua omahizii da omii juurii. Kogo Ven’an Mama, minä suvaičen sinuu! -akcien aigah lemmekkii puaksuh käytetäh poštukartočkois da toizis pruazniekkuvehkehis[9].

Poštukartočku Muamanpäiväkse

Erähis mualois, ezimerkikse, Amierikan Yhtysvallois da Avstrualies pruazniekan simvolannu on neilikky. Tärgei merkičys on sen väril: kirjavua kukkastu pietäh, konzu muamo on hengis, a valgiedu — mustokse, konzu muamo on siirdynyh tuonilmazih. Ven’al tämä perindö ei ole juurdunuh[10].

Piendyperindöt

Muamanpäivänny da sidä vaste kogo Ven’al pietäh erilazii temuattizii pidoloi: konsertoi, ozutteluloi. Pruazniekkuakcieloi pietäh opastuslaitoksis — školis da päivykodilois. Tämän ližäkse muas pietäh Muaman päiväle omistettuu sociualuakciedu "Mama, minä suvaičen sinuu!" (ven. «Мама, я тебя люблю!»). Pruazniekkunedälil akcien aigah juatah temuattizii poštukartočkoi, kudamii voibi lahjoittua muamale, dai pietäh toizii pruazniekale omistettuloi pidoloi[1].

Sinäpiän on tavannu kerävyö omahizienke, kävvä tiijustamah muamoloi da buaboloi, lahjoittua heile kukkii da lahjoi. Sinäpiän eri huomavuo suajah lapsekkahien perehien muamat, heile juatah kunnivokirjazii, medaliloi da toizii palkindoloi. Erähil alovehil hommatah pruazniekkuvastavuksii johtokunnanke[11].

Valdivollizet palkindot muamoloile

Ven'al, kui enne Nevvostoliitosgi, on olemas valdivollistu palkinduo, kudamien vuoh merkitäh muamoloin panostu lapsien kazvatandah da perehen instituutan lujittamizeh.

Nevvostoliiton palkindot

Nevvostoliitos oli kogonaine lapsekkahien muamoloin palkičendusistiemu. Vuvvennu 1944 perustettih moizet palkindot kui:

  • Muamažuon medali (I da II tazo) — palkittih muamoloi, kudamat on suadu da kazvatettu viizi libo kuuzi lastu;
  • Kunnivomerki "Muaman maineh" (I, II da III tazo) — palkittih muamoloi, kudamat on suadu da kazvatettu seiččie, kaheksa da yheksä lastu;
  • Kunnivomerki "Muamo-muanivomies" — korgevin palkindo, kudai annettih muamoloile, kudamat on suadu da kazvatettu kymmene da enämbängi lastu.

Nygyaigazet valdivollizet palkindot

Palkičenduperindöt jatkutah nygözes Ven’asgi. Elokuul vuvvennu 2022 Ven’an piämies Vladimir Putin hyväksyi arvonimen "Muamo-muanivomies". Se annetah naizile, kudamat on suadu da kazvatettu kymmene da enämbän lastu. Palkitule naizele maksetah kerran yksi miljonu rubl'ua[9][12];

  • Kunnivomerki "Vahnemban maineh" da Vahnemban maineh -kunnivomerkin medali — perustettih vuvvennu 2008 da 2010 peräkkäi lugijen. Kunnivomerkin suajah vahnembat (poijakse libo tyttärekse ottanuot), kudamat on kazvatettu seiččie da enämbän lastu, а medalin — unell'n da enämbän lapsen vahnembat;
  • Arvonimi "Muamo-muanivomies" — elävytettih elokuul vuvvennu 2022 Ven’an piämiehen Vladimir Putinan käskys. Se arvonimi annetah naizile, kudamat on suadu da kazvatettu kymmene da enämbän lastu. Palkitule naizele maksetah kerran yksi miljonu rubl'ua. Enzimäzenny tämän arvonimen kylmykuul vuvvennu 2022 sai Medni Kadirova Čečeenien tazavallaspäi da Ol’ga Deht’arenko Jamalo-Neneckois avtonoumizes okrugaspäi.

Muaman päivy toizis mualois

Muaman päivy on kanzoinvälizenny pruazniekannu, ga eri mualois sidä pietäh eri aigah. Puaksumbah pruazniekku on oraskuun toizennu pyhänpiän — sinäpiän pruazniekkua pietäh Amierikan Yhtysvallois, Kanuadas, Avstrualies, Daanies, Suomes, Germuanies, Itualies, Turcies, Japounies, Bel'gies, Braziielies da monis toizis mualois. Oraskuun enzimäzenny pyhänpiän muamoloi kunnivoijah Ispuanies, Portugualies, Vengries da Litvas.

Erähis mualois ollah pyzyjät piendypäivät. Ezimerkikse, Jegiptas Muaman päiviä pietäh 21. kevätkuudu, Gruuzies — 3. kevätkuudu, Armienies — 7. sulakuudu, а Valgoven’al — 14. ligakuudu, pruazniekkua sovitetah Pokrovakse. Yhtistynnyös Kuningaskunnas pruazniekkua endizelleh pietäh kevätkuun enzimäzenny pyhänpiän. Yhtistynnyöt Kanzukunnat kannattau Muaman päivän piendiä, pidäy sidä mahtonnu kiinittiä huomavuo muamažuon ongelmih muailmas[13].

Mielenkiinittäjät toziaziet

  • Zagsan tiedoloin mugah vuvvennu 2025 muaman keski-igä lastu suajes oli 29,8 vuottu. Tuatanhäi keski-igä oli 29,3 vuottu. 39 %:l muamolois se oli enzimäine lapsi, 32 %:l — toine, 18 %:l — kolmas da 11 %:l nelläs da jällesolii lapsi[14].
  • Amierikkalazen Muaman päivän alguhpanii Anna Džarvis eloksen jälgivuozinnu pidi pahua mieldy pruazniekan kaupallistumizen periä. Häi pidi borčua mageipastoslaitoksien, poštukartočkoin tuottajien da kukkulaukoinke, häi oli sidä mieldy, ku net viäristetäh alguperästy muamoloin avvoisydämellisty da persounallistu kunnivoičendua.

Arvonimet da pruazniekat Karjalan tazavallas

Karjalan tazavallas vuvvennu 2024 Karjalan tazavallan piämiehen Artur Parfenčikovan kehoitukses hyväksyttih kaksi lapsekkahien perehien palkinduo: Karjalan muaman maineh -kunnivomerki da Arvoruadolois lapsien kazvattajes -medali[15][16]. Karjalan muaman maineh -kunnivomerkin suajah tazavallan naizet, kudamat suadih libo otettih poijakse libo tyttärekse seiččie da enämbän lastu. Medalin "Avoruadolois lapsien kazvattajes" ruvetah andamah vahnembile, kudamil on nelli da enämbi lastu, sidä voijah suaja mollembat vahnembat libo yksi heis.

Kylmykuul vuvvennu 2025 tuli tietoih, ku Karjalas vuvves 2026 algajen joga vuottu 23. pakkaskuudu ruvetah pidämäh Lapsekkahien perehien päiviä. Pannah merkile sen, ku juuri 23. pakkaskuudu Ven'an Federacien piämies Vladimir Putin allekirjutti käskyn, kudamas federuallizel tazol andoi lapsekkahan perehen juriidizen miärävön[17][18].

Huomavukset

  1. ↑ 1 2 День матери: история и традиции празднования в разных странах. РИА Новости (25. kylmykuudu 2012). Kačondan päivymiäry: 28. elokuudu 2023.
  2. ↑ День матери: как появился праздник и где его принято отмечать. Mos.ru (27. kylmykuudu 2016). Kačondan päivymiäry: 26. kylmykuudu 2025.
  3. ↑ Указ Президента Российской Федерации от 30.01.1998 г. № 120. Kremlin.ru. Kačondan päivymiäry: 26. kylmykuudu 2025.
  4. ↑ Mother’s Day 2024 in Russia: warm wishes, traditions // Izvestia, 24.11.2024.
  5. ↑ "Ты чудо, созданное Богом" // Национальная библиотека Республики Саха (Якутия).
  6. ↑ Рагнар Акселевич Фернберг // Scouts.ru.
  7. ↑ День матери: как появился праздник и где его принято отмечать. Рамблер (27. kylmykuudu 2016). Kačondan päivymiäry: 28. elokuudu 2023.
  8. ↑ Владислав Шанин. День матери в России: История и традиции праздника. rg.ru (25. kylmykuudu 2022). Kačondan päivymiäry: 28. elokuudu 2023.
  9. ↑ 1 2 Владислав Шанин. День матери в России: История и традиции праздника. Российская газета (25. kylmykuudu 2022). Kačondan päivymiäry: 28. elokuudu 2023.
  10. ↑ День матери в России в 2025 году: дата, история // Лента.ру, 15.04.2025.
  11. ↑ Mother’s Day in Russia // MIR Travel Company.
  12. ↑ Путин подписал указ об учреждении звания «Мать-героиня». ТАСС (15. elokuudu 2022). Kačondan päivymiäry: 28. elokuudu 2023.
  13. ↑ Best reasons to stand up for mothers this Mother’s Day // UN News, 14.05.2023.
  14. ↑ В России женщины в среднем рожают детей в 30 лет // РИА Новости, 18.04.2025.
  15. ↑ В Карелии учредили две государственные награды для многодетных родителей
  16. ↑ Закон Республики Карелия "О внесении изменений в отдельные законодательные акты Республики Карелия"
  17. ↑ Закон Республики Карелия от 21 апреля 2025 г. N 3051-ЗРК "Об установлении Дня многодетной семьи в Республике Карелия" (рус.). www.garant.ru. Kačondan päivymiäry: 27. kylmykuudu 2025.
  18. ↑ День многодетной семьи будут ежегодно отмечать в Карелии (рус.). rk.karelia.ru. Kačondan päivymiäry: 27. kylmykuudu 2025.
Lähteh - "https://olo.ruwiki.ru/w/index.php?title=Muaman_päivy_Ven%27al&oldid=126361030"