Nagron päivy

On otettu Рувики-späi
Tarkastettu kirjutus
Nagron päivy
Sulakuun 1. päiviän šuutku Kopengagenas metron rakendamizen kunnivokse vuvvennu 2001
Sulakuun 1. päiviän šuutku Kopengagenas metron rakendamizen kunnivokse vuvvennu 2001
Merkičys Juumoru
Pietäh 1. sulakuudu
Algavuu XVI vuozisuas täh aigassah
Piendy Enimyölleh päivänlaskumualois (Jevrouppu, Pohjas-Amierikku), Nevvostoliiton endizis mualois
Логотип РУВИКИ.Медиа Медиафайлы на РУВИКИ.Медиа

Nagron päivy (April Fools' Day "Tolkuttoman päivy"[1] (anglosfieru), Pesce d’ Aprile "Sulakuun kalaine" (Itualii)[2], Jour de Poisson d’avril "Sulakuun kalazen päivy" (Francii)[3], El Día de los Santos Inocentes "Riähkättömien pyhien päivy" (Ispuanii)[4], April Gowk Day "Kägöin päivy" (Šotlandii)[5] on kanzoinväline pruazniekku, kudamua pietäh monis muailman mualois 1. sulakuudu. Se päivy liittyy ilonpiendäh, šuutindah ystävien, kolliegoin da tuttavien piäl[6].

Hadžettepen yliopiston (turk. Hacettepe Üniversitesi, Turcii) voimattomanhoidajien tiedokunnan yhteiskunnallizen tervehyshoijon voimattomanhoidajien laitoksen tiedomiehet da Ven'an Federuallizen käyttäjien oigevuksien puolistamizen da ristikanzan hyvineländän tarkastuspalvelun hallindon keskustiedotutkimusinstituutan moliekuludiagnostiekan keskuksen CMD azientiedäjät tovestettih, ku nagro hyväh luaduh vaikuttau ristikanzan tervehyöh[7][8].

Roindan histourii

On olemas mondu tämän pruazniekan roindan sellitysty. Siännön mugah äijät Jevroupan muat (Francii, Itualii, Yhtistynnyh Kuningaskundu da toizet) liitetäh Nagron päivän roindan omih kul’tuuroih[9].

Keskiaijoinnu Päivänlaskun Jevroupas Uuttu Vuottu piettih kevätkuun lopus. Pruazniekkunedäli loppih sulakuun 1. päiväh. Uvven Vuvven nimeh piettih rahvahan pruazniekkoi šuutkienke[10]. XVI vuozisuan puolivälis (vuozi 1564) kuningas Karl IX uvvisti kalenduaran Francies (siirryttih julianskois grigorianskoih kalenduarah), sendäh Uuttu Vuottu ruvettih pidämäh 1. pakkaskuudu[11].

Irlandien eläjät ollah sidä mieldy, ku Nagron päivy rodih muinazien kel’toin aigah, а kaikkii šuutkii omistettih Nagron juamalale[6][10]. Islandies tämän pruazniekan histourii liittyy jumaloih (1. sulakuudu on Tjacci-jumalan tyttären Skadin päivy)[11].

Indien eläjät ollah sidä mieldy, ku Nagron päivän ezi-ižänny on Holi-festivuali (keviän, ilon pruazniekku). Nygyaigazet itualielazet lujoitetah, ku perindö pidiä Nagron päiviä sai allun Itualies. Muinas-Riimas talven lopus piettih Mielettömien pruazniekkua (jälles kalenduaran uvvistustu se siirdyi sulakuun 1. päiväkse)[10][12].

Folkloristu, filousoffu, kul’tuuran histourientutkii M. Šahnovič lujoittau, ku Nagron päivy liittyy talven kaimuandah, muinas-riimalazen nagron jumalan kul’tah (griekkalazes mifolougies — Gelos). Sulakuun pruazniekku nagron jumalan kunnivokse Riiman imperien hajuondan jälles levii Jevrouppah[13].

Piendyperindöt

Nagron päiviä monis mualois pietäh omien perindölöin mugah[6][9]. Ezimerkikse, Uvves Zelandies, Yhtistynnyös Kuningaskunnas da toizis mualois Nagron päiviä pietäh vaiku enne keskipäiviä, a niilöi, ket ruvetah šuuttimah sen jälles sanotah "sulakuun tolkuttomikse"[6]. Šotlandies tädä päiviä sanotah Kägöin päiväkse da sidä pietäh kaksi päiviä peräkkäi[5], a Germuanies sulakuun 1. päiviä piettih ozattomannu päivänny.

Itualii

Nagron päiviä Itualies sanotah Pesce d’ Aprile — "Sulakuun kalazekse"[2]. Sinäpiän itualielazet kiinitetäh selgäh kummakkahan bumuagahizen kalan, kudaman väritetäh iče. Sit sulakuun 1. päiviän simvolannu Itualies on kala. Pruazniekkua vaste laukois ruvetah myömäh šokoluadukaloi[14]. On olemas tämän perindön roindan mondu versiedy. Eräs piälimäzis liittyy julianskois grigorianskoih kalenduarah siirryndäh, min periä Uuzi Vuozi sulakuun 1. päiväs siirdyi pakkaskuun 1. päiväkse. Sih kaččomattah eläjät šuutkahes ruvettih pidämäh pruazniekkua kaksi kerdua[2]. Sih aigah päiväine oli Kaloin tiähtijoukos, sen periä pruazniekku sai oman nimegi[15].

Ispuanii

Ispuanies perindön mugah tädä kanzoinvälisty pruazniekkua pietäh ei sulakuun 1. päivänny, a 28. talvikuudu[6]. Sit on Rihkättömien pyhien nimi (el Día de los Santos Inocentes). Pruazniekan juuret ollah ammuzis biblieläzis aijois da liitytäh yskyniekkoin tappoh. Katoulizen perindön mugah läs 2 tuhattu vuottu tagaperin Iudein tsuari Irod käski tappua Viflijemas kai yskyniekat, kudamil oli vähembä kahtu vuottu igiä[4]. Toizen versien mugah Nagron päivän piendyperindö rodih XVI vuozisual, konzu Uuttu Vuottu vaste ispuanielazile pakiččijoile da bluaznoile, "jumalan riähkättömile rahvahile" annettih pakičuspalazii. Pruazniekan simvolakse rodih bumuagas leikattu ristikanzan figuuru (colgar un monigote de la espalda). Sinäpiän ispuanielazet peitoči kiinitetäh sidä omahizien, ystävien da tuttavien selgäh[16].

Indii

Indusat ollah varmat, ku šuutkien pruazniekku rodih ennevahnas juuri Indies. Se on yhtenjyttyine pruazniekku nygyaigazen indielazen Holi-festivualinke (Holi Festival), kudai on keviän, kukindan da yhtehizen ilon pruazniekannu. Holin piendypäivy on muuttelii. Pruazniekkua pietäh täyzikuun jälgimäzenny päivänny, phalgun-kuus (tuhukuu-kevätkuu), aigazel keviäl da se loppuu čaitra-kuun enzimäzenny piän (kevätkuu-sulakuu)[10][17]. Sinäpiän Indies on tavannu šuuttie toine toizen piäl, lykkie erilazii paikallizii mavustehii, värittiä eri mujuloih rožii da sobii, kylbie kezoidu pyhäs Gang-joves[5].

Yhtistynnyh Kuningaskundu

Anglies da Irlandies Nagron päiviä pietäh vaiku keskipäiviä enne, a sidä, ken šuuttiu sen jälles, sanotah "sulakuun mielettömäkse"[6]. Yhtistynnyös Kuningaskunnas ollah sidä mieldy, ku ruvennet šuuttimah kenentah piäl jälles murginua, kaimuat lykyn, sendäh on tavannugi šuuttie päivän enzimäzel puoliškol[11]. Šotlandies 1. sulakuudu on April Gowk Day "Kägöin päivy". Sidä päiviä pietäh kaksi päiviä[5]. Toizel päiväl on nimi (Taily Day) "Hännän päivy"[11]. Šotlandielazet peitoči pannah toine toizen stuulale erilizii rizinhuavoloi, kudamih istujes rodieu huigei iäni. Hännän päivän tunnussanoinnu on šuutkakas virkeh: "Anna minule potkuu".

Brituanielaine juumoru jiävihgi I Muailman voinan aigah. 1. sulakuudu vuvvennu 1915 Yhtistynnyön Kuningaskunnan sodalendovoimien lendokoneh heitti bomban germuanielazele luagerile. Nemsat ket kunne juostih pagoh, ga räjähtysty ei roinnuh. Bombah oli kirjutettu "Sulakuun 1. päivänke!"[18].

1. sulakuudu suutkakkahii viestilöi jullatah anglielazes lehtistösgi. Ezimerkikse, vuvvennu 1957 BBC julgai reportuažan ennustamattoman hyväs makaronoin sualehes Šveicuaries. Niilöinny vuozinnu Yhtistynnyön Kuningaskunnan eläjih nähte spagetit oldih ekzoutiekkusyömizenny, sendäh oli suuri ažiotuažu[19].

Germuanii

Histourientutkijoin tiedoloin mugah 1. sulakuudu oli roinnuhes Iuda Iskariot, sendäh keskiaigoih Germuanien eläjät piettih tädä päiviä igävänny (ozattomannu) päivänny[6]. Sil aigua kylis ei ruattu, ei allettu uuzii ruadoloi, ei työtty žiivattoi tahnuoloispäi. Täyzi-igäzet da lapset muaniteltih toine tostu, työttih ruadamah täyttämättömii ruadoloi. Nygözel aijal jo voibi sanuo ei novveta sidä, sendäh Nagron päiviä germuanielazet pietäh kanzoinvälizenny vesselyön, ilon da šuutkien päivänny[20].

Francii

Francies kui Itualiesgi 1. sulakuudu on "Sulakuun kalazen päivy" (Jour de Poisson d’avril)[3]. Sulakuun 1. päivän levennyzii šuutkii on se, ku francuuzat kiinitetäh bumuagahizii kalazii tuttavien, omahizien da ystävien selgäh. Vuvvennu 1444 peticies, kudai valmistettih Sulakuun kalazen päivän puolistamizekse Pariižan tehnolougien tiedokundah nähte, sanottih:[21]

"Mostu lievendysty tarvitah, sendäh ku tokuttomus, kudai on toine puoli meijän iččie da kudai vikse kuuluu ristikanzale, sen hyvyös voi pyrgiekseh ulgoh… Viinupučit räjähtellähes, ku et ruvenne silloi-toiči ottamah niilöis salvačindu. A myö, rahvas, olemmo pahoi luajitut pučit, kudamii viizahuon viinu olis räjähytellyh, ku olis vai alallizes kävyndäs jumalalližuon da Jumalan varavon vaikutukses. Sendäh tiettylöinny päivinny myö voimmo luadie tolkuttomuksii, ku jälles vie suuremban raden’n’anke kiändyzimmö Jumalan palveluksih".

Sulakuun 1. päivän piendäh aktiivizesti otetah ozua Francien joukkoviestimetgi. Ezimerkikse, vuvvennu 1986 Le Parisien -julgavo ilmoitti lugijoile kiirehes piätökses riiččie Eifelevan bašn’u. Šuutku oli lykykäs: toimituksen piäle sordui ylen äijy mielenkuohastustu[19].

Ven'a

Ven'al perindö pidiä sulakuun 1. päivän pruazniekkua ottau allun paganallizes aijas[22]. Sinäpiän ezihristianskoinnu aijannu piettih koinižändän  (ven.) (olo. havačundan päiviä, se rahvahan mielen mugah uinoi talvekse[10]. Rahvas šuutittih, piettih iluo, keskevytettih koinižändiä[11]. Enzimäine šuutindu Ven’al, kudamas on jiännyh tieduo, oli vuvvennu 1703 Moskovas. Viestintuojat käveltih pihoi myöte da kučuttih kaikkii tulemah germuanielazen teatrujoukon "unohtumattomale ezityksele". Konzu avattih zuavesit, kaikin nähtih laval kangahan kirjutuksenke: ven. «Первый апрель — никому не верь!» (histourientutkijan I. Golikovan mugah se oli ven. «Апреля первое число, а тем всё дело кончено, и завеса опущена»)[23]. Folkloristu, filousoffu, kul'tuuran histourientutkii M. Šahnovič tuou tieduo samanluaduzes mistifikacies vuvvennu 1700. XVIII vuozisuan lopus algajen monien ven’alazien kirjuttajien da runoilijoin tevoksis rodih rivilöi šuutindois 1. sulakuudu. Vuvvennu 1774 Jekaterina II erähäs suvaičuslippuzes G. Pot’omkinale kirjutti[24]:

«ven. Ныне вить не апрель первое число, что прислать бумагу и в ней написать ничего. Знатно сие есть следствие Вашего сновидения, чтоб лишней ласкою не избаловать. Но как я лукавству худо выучилась, то статься может, что иногда и я не догадываюсь, что безмолствие значит».

A. Puškin kirjutti kirjazes A. Del’vigale (ligakuu — kylmykuu vuvvennu 1825)[25]:

Брови царь нахмуря,
Говорил: «Вчера
повалила буря
Памятник Петра».
Тот перепугался:
«Я не знал!.. Ужель?» -
Царь расхохотался:
«Первый, брат, апрель!»

Sinäpiän sulakuun 1. päiväkse omistettuloi šuutkii jullatah ižänmuan joukkoviestimetgi. Ezimerkikse, vuvvennu 1988 Izvestija-lehteh jullattih materjualu sit, ku argentinalaine jalgumiäččyhkižuaju D. Maradona huavuau allekirjuttua ruadosobimuksen Moskovan "Spartakanke"[19]. Sen otettih tovekse — jo sentämän čuasun mendyy uudine sijoitettih Associated Press: ah. Vuvves 2000 kuulužannu šuutkannu Runetas on (VK.ru, Wikipedii da toizet) enne reformoin aigazen oigiehkirjutuksen  (ven.) (olo. käytändy[19][23].

Huomavukset

  1. ↑ Праздники в Великобритании. SkyEng (31. ligakuudu 2022). Kačondan päivymiäry: 23. elokuudu 2023.
  2. ↑ 1 2 3 1 апреля в Италии. Rome with love (14. elokuudu 2022). Kačondan päivymiäry: 23. elokuudu 2023.
  3. ↑ 1 2 День смеха во Франции. Путеводитель по Парижу (4. ligakuudu 2019). Kačondan päivymiäry: 23. elokuudu 2023.
  4. ↑ 1 2 28 декабря – День дурака по-испански. Ilovevalencia (19. talvikuudu 2021). Kačondan päivymiäry: 30. elokuudu 2023.
  5. ↑ 1 2 3 4 День смеха: история и традиции праздника. РИА Новости (1. kevätkuudu 2020). Kačondan päivymiäry: 30. elokuudu 2023.
  6. ↑ 1 2 3 4 5 6 7 Bland A. The Big Question: How did the April Fool's Day tradition begin, and what are the best tricks? The Independent (1. sulakuudu 2009). Kačondan päivymiäry: 30. elokuudu 2023.
  7. ↑ Нилгюн К. А., Донмез А. А. Систематический обзор влияния йоги смеха на физические функции и психосоциальные результаты у пожилых людей // Дополнительные методы лечения в клинической практике. — 2020. — Т. 41.
  8. ↑ Глинка К. Смейтесь на здоровье! Источник: https://www.cmd-online.ru. Центр молекулярной диагностики (CMD) (5. sulakuudu 2021). Kačondan päivymiäry: 30. elokuudu 2023.
  9. ↑ 1 2 Гудкова Е. Когда в России начали отмечать День смеха? История праздника. Культура. РФ. Kačondan päivymiäry: 30. elokuudu 2023.
  10. ↑ 1 2 3 4 5 1 апреля в России: какого числа празднуется День смеха. Комсомольская Правда. Kačondan päivymiäry: 30. elokuudu 2023. Arhiviiruittu 22. kevätkuudu 2022
  11. ↑ 1 2 3 4 5 День смеха: история и традиции праздника (рус.). РИА Новости (1. sulakuudu 2013). Kačondan päivymiäry: 30. elokuudu 2023. Arhiviiruittu 13. syvyskuudu 2021
  12. ↑ 1 апреля - День смеха. ТАСС (1. sulakuudu 2012). Kačondan päivymiäry: 30. elokuudu 2023.
  13. ↑ Лещинская В. В. Праздники для старшеклассников. — М.: Аделант, 2009. — С. 132. — 544 с.
  14. ↑ Праздники Италии. Итальянский перекресток (24. kevätkuudu 2013). Kačondan päivymiäry: 23. elokuudu 2023.
  15. ↑ Праздник "Апрельской рыбки". Intergid.ru. Kačondan päivymiäry: 23. elokuudu 2023.
  16. ↑ День святых простаков в Испании. ProEspañol (24. talvikuudu 2021). Kačondan päivymiäry: 30. elokuudu 2023.
  17. ↑ Филлипова М. Праздники Индии. Холи. Туроператор «Кайлаш» (28. kevätkuudu 2017). Kačondan päivymiäry: 30. elokuudu 2023.
  18. ↑ Top 100 April Fool's Day Hoaxes of All Time (англ.). Museum of Hoaxes. Kačondan päivymiäry: 23. elokuudu 2023. Arhiviiruittu 20. elokuudu 2020
  19. ↑ 1 2 3 4 Самые резонансные первоапрельские розыгрыши СМИ. ТАСС (1. sulakuudu 2019). Kačondan päivymiäry: 30. elokuudu 2023.
  20. ↑ Хаметшина Н. 1 Апреля в Германии: как шутят немцы. Deutsch Online (30. kevätkuudu 2023). Kačondan päivymiäry: 30. elokuudu 2023.
  21. ↑ Ковалев В. А. Игра на престоле: ритуалы власти в Средние века и современная культура // Vox medii aevi. — 2018. — № 1. — doi:10.24411/2587-6619-2018-00001.
  22. ↑ День смеха. РИА Новости (1. sulakuudu 2020). Kačondan päivymiäry: 30. elokuudu 2023.
  23. ↑ 1 2 Дню смеха 300 лет. Вечерняя Москва (1. sulakuudu 2003). Kačondan päivymiäry: 30. elokuudu 2023. Arhiviiruittu 25. oraskuudu 2022
  24. ↑ Екатерина II и Г. А. Потёмкин. Личная переписка 1769—1791. — М.: Наука, 1997. — № 390.
  25. ↑ А.С. Пушкин. Письма. Дельвигу А. А. Русская Виртуальная Библиотека. Kačondan päivymiäry: 30. elokuudu 2023.

Kirjalližus

  • Иванова Т. А. «Апреля в первый день обман...» // Избранные труды / Под ред С. А. Авериной. — СПб.: Филологический факультет СПбГУ, 2004. — С. 261—266. — 324 с. — ISBN 5-8465-0125-7.
  • Шахнович М. И. Приметы верные и суеверные. Атеистические очерки народного знания и бытового суеверия. — Л.: Лениздат, 1984. — 190 с.
  • Юдин В. Н. Дни величальные : страницы народного христианского календаря. — Саратов: Приволжское книжное издательство, 1992. — 320 с.

Linkat

Lähteh - "https://olo.ruwiki.ru/w/index.php?title=Nagron_päivy&oldid=126356789"