Naprejev Boris Dmitrijevič
| Boris Dmitrijevič Naprejev | |
|---|---|
 | |
| Roindupäivy | 7. sulakuudu 1938 |
| Roindukohtu | Kl'ukino-kylä, Smolenskan aloveh, ven'an federatiivine socialistine nevvostotazavaldu |
| Kuolendupäivy | 2. heinykuudu 2024 (86 vuottu) |
| Kuolendukohtu | Petroskoi, Karjalan tazavaldu |
| Kanzalližus |
 Nevvostoliitto→ Ven'anmua |
| Toimindu | säveldäi |
Boris Dmitrijevič Naprejev (ven. Борис Дмитриевич Напреев, 7. sulakuudu vuvvennu 1938, Kl'ukino-kylä, Smolenskan aloveh, Ven'an federatiivine socialistine nevvostotazavaldu — 2. heinykuudu vuvvennu 2024, Petroskoi, Karjalan tazavaldu) on Karjalan säveldäi, Petroskoin valdivollizen konservatourien professoru, muuzikantutkii, taijonhistourien douhturi da opastai. Kuului Ven’an säveldäjien liittoh vuvves 1970. Karjalan tazavallan taidoalan arvostettu ruadai (1996), Sampo-palkindon laureattu (2003).
Eloskerdu
Boris Naprejev oli roinnuhes vuvvennu 1938 Smolenskan alovehen Kl'ukino-kyläs. Ičepiänneh opastui soittamah muuzikkusoittimil[1], sit opastui Omskan muuzikkuopistos soittamah domral. Vuvvennu 1962 loppi Čitan muuzikkuopiston kui horan orkestranohjuaju. Armies sluužijes soitti sodaorkestras.
Vuvvennu 1967 loppi Novosibirskan konservatourien säveldysopin opastuksien mugah.
Vuvvennu 1970 Naprejevua otettih Ven’an säveldäjien liittoh.
Vuozinnu 1967—1977 ruadoi Habarovskan kul'tuuran instituutas.
Vuvves 1977 ruadoi Petroskoin valdivollizes konservatouries muuzikan teourien da säveldysopin laitoksel.
Vuvvennu 1976 puolisti kandiduatan väitösruavon aihies ven. "К изучению процессов интонационного обновления советской музыки" (на материале симфоний Н. Я. Мясковского, С. С. Прокофьева, Д. Д. Шостаковича)», vuvvennu 2005 rodih taijonhistourien douhturikse, hänen douhturin väitösruavon aihiennu oli ven. «Оркестр и фуга: проблемы взаимодействия»[2].
Vuvves 2004 Naprejev oli Petroskoin valdivollizen konservatourien professorannu muuzikan teourien da säveldysopin laitoksel.
Kuoli 2. heinykuudu vuvvennu 2024 Petroskois jälles jygiedy taudii[3].
Luomisruado
Naprejev suvaičči kirjuttua muuzikkua, kudaman pohjannu on tavalline rahvahan elos da luondo. Se sidoi händy Karjalah. Häi rubei kirjuttamah tevoksii täs muas. Tärgienny Naprejevan elokses rodih tuttavundu Karjalan kirjuttajih, Armas Mišinanke yhtes häi luadi tevoksii eri žanrois. Tämän yhtehizen ruavon tuloksennu roittih ven. «Поэма о железе»-runoelmu Kalevala-eeposan mugah, ven. «Портреты героев Калевалы», ven. «Путешествие по городу».
Oman luomisruavon aigah Boris Naprejev kirjutti yheksä simfouniedu, viizi ouperua, kolme baliettua, seiččie sarjua eri soittokundih, konsertua, sonuattua, muuzikkua horih nähte[4].
Naprejevan tevoksii jullattih Moskovan, Piiterin, Petroskoin julguamolois.
Palkindot
- Karjalan tazavallan taidoalan arvostettu ruadai (1996)
- Ven’an säveldäjien liiton kunnivotoimii (2021)
- Hänen nimi otettih Baikalantagavon sodaokrugan pajon da tansin ansambl’an "Kunnivokniigah" (1962)
- Merki "Nevvostoliiton ammundutarbehil varustettuloin voimien kul'tuuruavvutandan paras ruadai" (1982)
- Sampo-palkindon laureattu (2003)
Huomavukset
- ↑ Гродницкая, Наталия К 80-летию Бориса Напреева (неопр.). Интернет-журнал «Лицей» (9. sulakuudu 2018). Kačondan päivymiäry: 19. kevätkuudu 2024.
- ↑ Напреев Борис Дмитриевич
- ↑ Петрозаводская государственная консерватория. Борис Дмитриевич Напреев
- ↑ Борис Дмитриевич Напреев (07.04.1938 - 02.07.2024)
Kirjalližus
- Карелия: энциклопедия: в 3 т. / гл. ред. А. Ф. Титов. — Петрозаводск: ИД «ПетроПресс», 2009. — Т. 2: К — П. — С. 259. — 464 с. — 3 000 экз. — ISBN 978-5-8430-0125-4.