Paaso
| Arheolougine mustomerki | |
| Paaso | |
|---|---|
 | |
| 61°43′55″ с. ш. 30°41′59″ в. д.GЯO | |
| Mua | |
| Sijoittumine | Sordaval |
| Stuatussu |
 ОКН № 1001499000 |
 |
|
 Медиафайлы на РУВИКИ.Медиа | |
|
Ven'an Federacien kanzoin |
Paaso (ven. Паасо) on muinazien karjalazien ennevahnaine linnu Paasonvuorel, Sordavalan linnan lähäl. Sen 1880-luvul löydi suomelaine arheolougu Otto Appelgren. Nimi voi liittyö suomenkielizeh paaso-sanah, kudai ven'an kieles on pogostu, libo paaso voi tarkoittua laččua kivie libo pliittua. On olemas moine mieli, ku se sai roita nimes. Nygözes Suomes on äijy ristikanzua, kudamien sugunimes on tämän sanan oza, ezimerkikse, — Paasio. Täl alovehel sit sai eliä Paason sugu, kudai andoigi linnale nimen.
Kuvailu
Paason ennevahnaine linnu on korgiel kallivol[1] Karmalanjärven da Helylänjoven luo. Linnan pinduala on läs 1000 m². Piäkaivaukset mendih sie XX vuozisuan 70-vuozil. Sie löyttih kymmenii keramiekkuhallelmuksii, piililöin da keijähien terii sego miekan jiännöksii.
Arheolougat ollah sidä mieldy, ku ennevahnaine linnu on XII—XIII vuozisuan aigaine, ga vikse se oli olemas ennegi, toinah viikingoin aigahgi, sendäh ku täl čupul jo VII—VIII vuozisual elettih suomi-ugrilazet heimot.
Ennevahnaine linnu Paasonvuorel onnuako ei olluh alallizennu eländykohtannu, a peittokohtannu, kunne paikallizet eläjät tuldih varavon hiäs.
Suvipaltettu myöte menöy liugu troppaine, juuri sit puoles oli tulendu linnah, se oli lujoitettu vualal da puuhizil vorotoil. Muavualu kivipliitois sežo puolisti linnua sen päivännouzun puoles. Mäinpiäh oli nostettu kodiloi alustoinke ei suuris kivilöis, net ei oldu luajittu kreppijän rastvoranke. Eländyaikkoin sydämes oldih pyöryžät tulehmot.
Arheolougizien kaivauksien aigah, kudamii piettih Svetlana Kočkurkinan johtol, löyttih seiččie eländypaikkua, kudamat oldih šahmattoin jälletykses. Niilöin sijoitundu ozuttau, ku eländypaikkoin tarkoituksennu Paasonvuorel oli puolistus. Eländypaikkoin yläpuoli oli puuhine salvos. Paaso sai väliaijakse ottua suojah sadassah hengie.
Paason ennevahnazen linnan histourii jatkui XIV vuozisadassah. Sie löytyt moniluguzet čomendukset, talovusvehkehet da astieloin jiännökset da nägyjät tulipalon jället ozutetah, ku eläjät suadih surman libo kiirehel lähtiettih iäre.
Paasos löyttih ahjon jiännöksii, voibi arvata sit, ku rahvas linnan kierron aigah voidih luadie libo kohendua sie oružoi, ezimerkikse, piililöin da keijähien terii.
Paason ennevahnaine linu sanottih kul’tuuruperindön objektakse federuallizen merkičyksenke Karjalan tazavallan halličuksen piälikön käskys № 142-р 12. elokuudu vuvvennu 1994[2].
Huomavukset
- ↑ Кочкуркина, Светлана Ивановна. Археологические памятники Корелы V—XV вв. — Л.: «Наука», Ленинградское отделение, 1981. — 158 с.Arhiivukoupii 20 heinykuudu 2021 Wayback Machine (Kačondan päivymiäry: 17 syvyskuudu 2025)
- ↑ Список объектов культурного наследия и выявленных объектов культурного наследия, находящихся на территории Сортавальского муниципального округа (рус.). monuments.karelia.ru. Kačondan päivymiäry: 17. syvyskuudu 2025.