Pervomaiju

On otettu Рувики-späi

Материалы библиотеки имени Б.Н. Ельцина

Library.png
Täs kirjutukses on käytetty materjualoi B. N. Jel'cinan nimizen prezidentan kirjaston fondoispäi
Ližiä tieduo

Материалы библиотеки имени Б.Н. Ельцина

Library.png
Täs kirjutukses on käytetty materjualoi B. N. Jel'cinan nimizen prezidentan kirjaston fondoispäi
Materjualoih
Pervomaiju
Первомай фото.png
Tiippu Ruadajien da ammattiliittoloin pruazniekku
Virrallizesti Nygözes Ven'as — Keviän da Ruavon pruazniekku
Sežo Ruavon pruazniekku, Ruavon päivy, Keviän da Ruavon pruazniekku, Ruadajien kanzoinvälizen soliduarižuon päivy
Merkičys Nevvostoliitos da Ven'an Federacies Suuri kogo muailman ruadajien pruazniekku.
Pandih alguh Toizen Internacionualan Pariižan kongresal Heimarketal Čikagon vägivastustuksen žertvoin mustokse (heinykuu, vuozi 1889).
Pietäh Kanzoinväline pruazniekku
Päivymiäry 1. oraskuudu
Piendy kullut, miitingat
Liittyy vägivastustukseh Heimarketal, Čikagos
Логотип РУВИКИ.Медиа Медиафайлы на РУВИКИ.Медиа

Pervomaiju on kanzoinväline pruazniekku, kudamua joga vuottu pietäh monis mualois 1. oraskuudu. Sen roindu liittyy ruadajien kulguh Čikagos, se oli 4. oraskuudu vuvvennu 1886 Heimarketan lagevol. Ven'al enzikerdua pruazniekkua piettih vuvvennu 1890 ruadajien kanzoinvälizen soliduarižuon päivänny[1]. Joga muas iče piätetäh pruazniekan päivymiäräs. Tavan mugah se on huogavopäivänny.

Vuvvennu 2025 Ven’al pruazniekkua pietäh nellänpiän, sit päiväs algavuu nelli päiviä kestäi loma, se loppu pyhänpiän, kudai sežo on huogavopäivänny[2].

Histourii

21. sulakuudu vuvvennu 1856 Avstrualies ruadoliikkeheh kuulujat prižmittih kaheksačuassuhistu ruadopäiviä[3].

Kaheksa čuassuu ruadoh nähte. Kaheksa čuassuu huogavoh nähte. Kaheksa čuassuh sih, min myö tahtommo! oli vastustustoimen ozanottajien louzungu Amierikan Yhtysvallois (1. oraskuudu vuvvennu 1886)[4].

1. oraskuudu vuvvennu 1886 Amierikan Yhtysvallois da Kanuadas anarhistizet yhtitykset piettih monii miitingoi da kulguloi[3].

4. oraskuudu vuvvennu 1886 Čikagos oli vägivastustus Heimarketal, kudaman aigah suadih surman mondu anarhistua: Avgust Spis, Al’bert Parsons, Adol’f Fišer, Džordž Engel’man, Lujis Lingg, Mihael’ Švab, semjuel Filden da Oskar Neebe[5].

Heinykuul vuvvennu 1889 surman suannuzien anarhistoin mustokse Toizen Internacionualan Pariižan kongresal ilmoitettih Kogo Muailman ruadajien soliduarižuon päiväs, kudaman aigah piettih kulgu da prižmittih kaheksačuassuhistu ruadopäiviä da toizii sociualueduloi[1][6]. Pruazniekan piendypäivän hyväksyndiä vaste ruadajat reknailtih pidiä 1. oraskuudu vuvvennu 1890 vastustustoimie[3].

Kaikkien mualoin kaikil sociualu-demokruattizil partiiyhtistyksil da ammattiliittoloil pidäy tevokkahasti sanuo oma mieli 1. oraskuudu kaheksačuassuhizen ruadopäivän zakonallizes hyväksyndäs, proletariuatan kluasan vuadimuksis da yhtehizes rauhas, kehoitti II Internacionualan kuvves konferensii vuvvennu 1904[7].

Kaikkien mualoin proletuarien yhtistyksile 1. oraskuudu pidäy vältämättäh heittiä ruado, kus se suau ruadua ruadajile vahinguo tuomattah, oli sanottu II Internacionualan Pariižan kongresan azetukses[7].

Vuvvennu 1890 kulgulois, kudamis prižmittih kaheksačuassuhistu ruadopäiviä piettih Germuanies, Amierikan Yhtysvallois, Daanies, Bel'gies, Avstro-Vengries, Itualies, Ispuanies, Francies, Norviegies da Ruočis[8].

Vuvvennu 1891 11 Internacionualan Br’usselin kongresan piätöksen mugah joga muale annettih ičel piättiä tämän pruazniekan piendypäiväs da -tavas[8].

Ven’an valdukundu

Vuvvennu 1890 Ven’al da Varšavas enzikerdua piettih Pervomaijan pruazniekkua ruadajien kanzoinvälizen solidarižuon päivänny. Pruaznuičendan aigah piettih vastustustoimi, kudamah otti ozua 10 tuhattu ruadajua[1]. Vuvvennu 1891 Piiteris läs 200 vallankumovusruadajua Mihail Brusnevan johtol luajittih enzimäine zakonatoi maijovku[9].

Vuvves 1897 pruazniekal oli poliittine luondeh. 1. oraskuudu piettih ruadajien joukkovastustustoimiloi da kulguloi[1].

Vuvvennu 1903 paiči Moskovua da Piiterii oraskuun kulguloi piettih Tveris, Tulas, Samaras, Har’kovas, Odesas, Tbilisis da Ven’an valdukunnan toizis linnois[10]. Kuului: «Iäre tsuarikundu!», «Roikkah tazavaldu!», «Iäre tsuarii!», «Roikkah vallankumovus!»[11].

Vuvves 1912 vuodessah 1914 kulguloih yhtyi enämbi 500 tuhattu ruadajua, saldattua, merimiesty da muanruadajua[10].

Vuvvennu 1917 jälläs Tuhukuun vallankumovustu uuličoile kerävyi miljonoi ruadajii[10]. Petrogruadas kulgu piettih Marsovon pellol, paginua pidämäs oli A. F. Kerenskii.

Bol’ševiekkoin louzungat[1]:

  • «Ajammo iäre ministroi-kapitalistoi»;
  • «Kai valdu Nevvostoloile»;
  • «Iäre valdukunnallizii voinii!».

Pervomaiju on ruadajien pruazniekku, hyö yhtistyttih yhteh vellesliittoh ahtistamistu vastah, yhteiskunnan sociualistizen rakendehen hyväkse, sanoi V. I. Lenin[7].

Ven'an federatiivine socialistine nevvostotazavaldu da Nevvostoliitto

Vuvvennu 1917 Ligakuun vallankumovuksen loppiettuu Inernacionualan päivy virrallizesti hyväksyttih[12].

Vuvvennu 1918 Moskovas Hodinkan pellol  (ven.) (olo. piettih enzimäine sodaparuadu. Jälles paruadoi ruvettih pidämäh Ruskiel lagevol][11].

Pervomaijan piendy Dvorčan lagevol. Vuozi 1918. Valdivolline Piiterin kinofotodokumentoin keskusarhiivu

Vuvves 1918 Ven'an federatiivizen socialistizen nevvostotazavallan Ruavon zakonukoudeksoin mugah 1. oraskuudu rodih huogavopäiväkse[13]. Vuvven 1928 sulakuun 23. päiväs Nevvostoliiton Komissuaroin Nevvoston Keskustoimehpaniikomitietan azetuksen mugah «Internacionualan päiväle omistettulois pruazniekkupäivis da erillizis huogavopäivis», 2. oraskuudu rodih pruazniekan toizekse piendypäiväkse[14]. Piettih moizii pidoloi[10]:

  • 1. oraskuudu — ruadajien kulguloi da sodaparuadoi.
  • 2. oraskuudu — Maijovkoi.

Pervomaijannu Nevvostoliiton ruadajat yhtytäh kapitalistumualoin ruadajien vallankumovusborčan soliduarižuoh, kanzallis-piästöliikkeheh, ozutetah omua rohkiedu mieldy andajes kaikkii vägilöi borčah rauhan puoles, kommunistizen yhteiskunnan perustamizes, sanoi L. I. Brežnev[7].

Louzungat[4]:

  • «Kunnivo ruavon ristikanzale!»;
  • «Rauhu! Ruado! Oraskuu!»;
  • «Olemmo uskollizet Leninan käskylöile!»;
  • «Eläkkäh 1. oraskuu!».

Kaikis tazavallois piettih[10]:

  • ruadajien kerättylöin kolonnoin kulguloi, niilöin myödäh soitettih maršoi da poliittistu muuzikkua. Piäkulgu piettih Moskovas Ruskiel lagevol;
  • kovaiänittäjis kuului diktoroin tervehtindöi da poliittizii louzungoi;
  • haldivotaloloin luo azetettih pagizijanlavoi, kudamis kulguloih yhtynyzii tervehtittih Nevvostoliiton kommunistizen partien johtajat da vallasolijat;
  • kulguloi ozutettih paikallizis da keskustele- da ruadivokanualoil.

Vuvvennu 1933 Moskovas Ruskiel lagevol 1. oraskuudu piettih ilmuparuadua[10]. Sie ozutettih ven. АНТ-20 «Максим Горький», ven. И-16 da toizii lendokonehii. Tämä perindö levii Nevvostoliiton toizih linnoih[10].

Pervomaijan miitingu Engel’-linnas. Vuozi 1932

Suuren Ižänmuallizen voinan aigah kulguloi da paruadoi ei pietty[8].

Kolhozulehti: Kogo Nevvostoliiton bol’ševiekkoin partien Vnevan piirikomitietan da Ruadajien deputuattoin piirinevvoston elin. — Venev, linnu (Tulan aloveh). 1941, № 68 (1774) (1. oraskuudu).

Vuvvennu 1956 enzikerdua oli TV-reportuažu Moskovan Pervomaijan kullus Ruskiel lagevol[8].

Vuozinnu 1970 pruazniekku sai uvven Ruadajien soliduarižuon päivy -nimen[10]:

Nevvostoliiton poštukartočku «Hyviä Pervomaijua!»

Mendih ruadajien joukkokullut flaguloin da transporantoinke.

1. oraskuudu vuvvennu 1990 piettih jälgimäine virralline kulgu, kudaman aigah oli ei-virralline rahvahanvallan kannattajien astundu Nevvostoliiton vastazien louzungoinke[10].

1. oraskuudu vuvvennu 1991 Ruskiel lagevol piettih miitingu hindoin nostandua vastah. Sen luadijoinnu oldih Moskovan ammattiliittoloin liitto da Vällien da rippumattomien ammattiliittoloin liitto. Mavzolein pagizijanlaval oldih M. S. Gorbačov, A. I. Lukjanov da muut[15].

Kulguloin ozanottajien louzungat[15]:

  • «Prižmimmö zakonua indeksacies»;
  • «Myö olemmo lapsien tavaroin kallistundua vastah»;
  • «Parluamentah kuulujil — turvata ruadajien siciualupuolistus»;
  • «Ruadajan väin kunnollizen hinnan puoles»;
  • «Hajuommo talohuon — kuolemmo kaikin»;
  • «Kumata 5 %:n vero myöndäs da palvelulois» da m.i.

Nevvostoliiton jälgehine Ven'a

Vuvvennu 1992 Ruadajien kanzoinvälizen soliduarižuon päivy sai nimen Keviän da ruavon pruazmiekku[1].

Vuvvennu 1993 Parvomaijan erähien miitingoin luadijoinnu oldih Kanzallizen pellastuksen frontu, Ruado-Moskovu, Ven’an Federacien kommunistine partii. 1. oraskuudu Leninan prospektal oli kulguh yhtynyzien hoppu, kudaman aigah oli 150 kärzinytty[16][17].

Praazniekkukullun rahvas. Vuvvet 1990

Sociualu-poliittizet louzungat[18][19]:

  • «Varanhävittäjien halličus — iäre!»;
  • «MYÖ emmo tahtuo maksua TEIJÄN kriizisas!»;
  • «Ičenjärjestys! Ičahaldivo! Ičenpuolistus!» da muut.

Vuvves 2002 Novosibirskas enzikerdua piettih Pervomaijan akcii «Мonstracii». Jälgimäine piettih vuvvennu 2019.

Vuvvennu 2004 hyväksyttih zakon, kudaman mugah 2. oraskuudu rodih ruadopäiväkse[10]. Moskovas piettih Moskovan ammattiliittoloin liiton kulgu, poliittizien partieloin miitingat.

Vuvvennu 2009 ammattiliitot, partiet da erilazet yhteiskunnallizet yhtistykset piettih poliittizii akcieloi. Ezimerkikse, Yhtenäine Ven’a - (yhtes FNPR:n, Yhtenäzen Ven’an Nuoren Gvardienke), Oigienmugaine Ven’a-, Ven’an Federacien kommunistine-, Juablokku-, Soliduarižus-, Ven’an liberualu-demokruattine da Avtonoumine toimeh -partiesloispäi[20]. Pidolois kuului mostu louzungua[20]:

  • «Putinan pluanu — Voiton pluanu!»;
  • «Bounussoi — eläkkeheläzile»;
  • «Kolme piendy lapsukkastu perehes — se on normu!».

Vuvvennu 2013 Ven’an piämies Vladimir Putin perusti Ven’an Federacien ruavon urhomies -arvonimen. Se on Socialistizen Ruavon urhomiehen arvonimen verdazennu. Tavan mugah Ruavon urhomies -arvonimen annandua sovitetah Keviän da Ruavon päiväkse. Vuvvennu 2013 Moskovas uuličoile astui enämbi 100 tuhattu kulguh yhtynytty[21].

Vuvvennu 2014 ammattiliittoloih kuulujat piettih enzimäine joukkokulgu, se oli muan monis linnois[4]. 1. oraskuudu Moskovas piettih 92 piduo. Niilöin pidämizekse annettih enämbi 50 piendykohtua.

Vuvvennu 2016 Ven’an erähis linnois kieldävyttih Pervomaijan kulgulois, ku pruazniekku piädyi pravosluavizeh Äijähpäiväh[22].

Vuvvennu 2018 pruazniekkukulguloih otti ozua läs kolmie miljonua hengie[10]. Lužniki-Olimpiuadukompleksas pandih alguh kezäkauzi. Ammattimiehet luajittih tr’uukoi motosikloil, pyöril da potkulavvoil. Gor’koin puustos piettih tansiparuadu. Ligakuun 50-vuozipäivän puustos luajittih Kukkien bualu. Ruskiel lagevol piettih perindölline ammattiliittoloin kulgu.

Vuozinnu 2020-2022 joukkopivot oli kielletty COVID-19-pandemien periä[10]. Pervomaijan akcii piettih online-muvvos: sociualuverkolois sen ozanottajat juattih fotokuvii flaguloin da plakuattoin kel[10].

Vuvvennu 2023 Moskovas piettih enämbi 200 piduo. Niilöin luvus oldih konsertat, muasteripajat, teatrallizet ezitykset pihoil, tiedošout, kilvat, muuzikkujoukkoloin ezitykset. Samaras piettih kanzoinväline pajon festivuali ven. «Гитары в строю»[23]. Pidoloin joukos oldih moizet:

  • miitingu-konsertu «Rauhu, ruado, oraskuu!»;
  • Ven’an rahvahan Grenada-ansambl’an da Džim MakRejan (Šotlandii) ezitys;
  • avtomotoajokilvat, sih otti ozua motokluubu ven. «Ночные волки»;
  • kukkien panendu Kunnivon mustopaččahalluo.

Kuibiševan uuličal Samaras ruadoi festivualilinnu-tanner, kus piettih[23]:

  • temuattizii ozutteluloi,
  • instal’acieloi,
  • virtual’noloi muzeiloi,
  • muasteripajoi,
  • luvendoloi,
  • kiža- da luomisruaditanderii.

Samaran Ouperu- da baliettuteatras piettih simfouniiorkestran ezitys, kudamah otettih ozua orkestranohjuaju Kreig Roberts, Sašo Gačnik (Slovienii), Fransua Modeme (Francii)[23]. Kinoteatras ven. «Художественный» meni avvonaine Ržev-fil’man ozutandu[23].

Päivän lopus ezittymäs oldih moizet joukot kui[23]:

  • ven. «Декабрь»,
  • ven. «Зверобой»,
  • LiberArte (Nikaragua),
  • Rastrelli Cello Quartet (Germuanii).

Vuvvennu 2024 Moskovas Kogo Ven’an ruadoakcien aigah ven. «Труд крут», VDNH:n ozuttelus piettih ven. «Май! Труд крут!»-kulgu. Pivon luadijoinnu oldih Ven’an studentoin joukot da Ven’an federualline nuorižoazieloin agenstvu[24]. Kirjastos № 248 piettih ven. «Зажигай, Первомай»-ohjelmu, kus ket tahtottih, voidih pajattua temuattizii pajoloi karaokes[24].

VDNH:n paviljonas № 59 «Zerno» ozuttelus ven. «ВЭБ.РФ. Города для жизни сбываются» piettih kilbu pruazniekan histouries[25].

Ven'an opastujien joukot pruazniekkukullun aigah ven. «Май! Труд крут!» VDNH:s. 1. oraskuudu vuvvennu 2024

Voiton muzeis Poklonnoil mäil ruadoi ozuttelu trofeitehniekas Germuanies, Yhtistynnyön Kuningaskunnas, Amierikan Yhtysvallois, Ruočis, Avstries, Turciespäi da muuijalpäi[25].

Sokol’niki-puustos meni festivuali ven. «Запуск лета: парк в ритме поп-рока», kudamah otettih ozua moizet joukot kui[25]:

  • ven. «Над пропастью во лжи», ven. «Без обид», Lissa и Samagi.

Gor’koin puustos piettih juoksu ven. «Май! Парк! Бег!». Ruattih sežo kižatanderet, kus opastettih tansimah rok-n-rolua, bačatua, klassizii bualutansiloi. Piettih ekskursii puustuo myöte ven. «Я люблю тебя, мой старый парк» da ven. «Из глубины веков в космические дали»[25].

Ermituažu-savus piettih ohjelmu ven. «Культурный пикник», kudamas ezitys B-band-simfo-džuazujoukko, mendih muasteripajat ozuttelijan ruavos da baliettutaijos. Taidoilijoih niškoi luajittih joukkopleneroi. Lugiettih luvendoloi syömizen kul’tas kirjalližuos, Moskovan uuliččoin histouries[25].

Toizien mualoin piendyperindöt

  • Anglies Pervomaijannu monin linnois azetetah Pervomaijan puu, kudamah sivotah lentoi, da pietäh rahvahan pruazniekkoi[26].
  • Aazies pietäh kulguloi, konsertoi, jarmankoi, festivualiloi, enimät rahvas huogavutah da vietetäh pruazniekkua omien keskes kois[4].
  • Afriekas ammattiliittoloih kuulujat luajitah konsertoi, garažuloppumyöndii. Eri eländypaikois pietäh ozutteluloi, kudamis ezitelläh paikallizien neroniekkoin valmistehii[4].
  • Braziilies Keviän da ruavon pruazniekkua sanotah «Dia do Trabalho» — «Ruavon päiväkse»[27]. Sidä pietäh ruadajien kanzoinvälizen soliduarižuon nimeh. 1. oraskuudu pietäh miitingoi, paruadoi. Pietäh ammattiliittoloin iloituspidoloi, ilonpidoloi luonnol da jalgumiäččykižoi[11].
  • 1. oraskuudu Valgoven’al pietäh virrallizii miitingoi, kudamien luadijannu ollah Ammattiliittoloin liitot, perehiloituspidoloi, maijovkoi, kunnivoijah parahii ruadajii, ammattiliittoloin aktivistoi da ruavon veteruanoi[28].
  • Oraskuun enzimästy päiviä Germuanies sanotah der Tag der Arbeit — «Ruavon päiväkse». On olemas perindö azettua Das Maibaum — lentoil da kukkazil čomendettu puuhine pačas. Laval ezitetäh ozutuksii vahnoin legendoin mugah. Puuhizen paččahan azettajes tavan mugah pietäh paruadua, kižoi da rahvahan pruazniekkua, syvväh perindöllizii germuanielazii kalbassuzii. Germuanien pohjasozas on olemas perindö lähtie perehinneh luonnon helmah huogavole, silloi syömizii, juomizii da pienii lahjoi lapsile pannah käziteležkoih[29]. Puaksuh 1. oraskuudu Berlinas ollah kulguh yhtynyzien hurualoin radikualujoukkoloin vastustukset policienke[30].
  • Pervomaijan kulgu Berlinas, vuozi 2005

    Pervomaijan kulgu Berlinas, vuozi 2005

  • Germuanien rahvhan tazavallan mustoruadudengu, vuozi 1990: Pervomaijan 100-vuozipäivy, Gollandii

    Germuanien rahvhan tazavallan mustoruadudengu, vuozi 1990: Pervomaijan 100-vuozipäivy, Gollandii

  • 1. oraskuudu Gavaji-suariloil pietäh Kukkugirl’andoin päiviä. Sinäpiän punotah venkoi da girl’andoi elävis kukis da pietäh kulguloi kanzallizis sovis[26].
  • Grecies lapset da kaskikazvuhizet Pervomaijannu lähtietäh pihoile da tervehtitäh kaikkii vastahtulluzi, sit lähtietäh keviän simvolan eččoh — ečitäh enzimästy piäsköidy[4].
  • 1. oraskuudu ispuanielazet pietäh Kanzoinvälisty ruavon päiviä. Ispuanies tämä pruazniekku merkiččöy borčua ruado-oigevuksis da ruadajien soliduarižuos. Monis linnois pietäh miitingoi, kulguloi, kudamii omistetah ruadajien oigevuksien puolistamizele da ruado-ololoin parandamizele[31]. Sinäpiän sežo on tavannu lahjoittua naizile enzimäzien kevätkukkazien bukiettoi[4].
Pervomaijan kulgu Barselonas. Kuvan luadii Quique García. Vuozi 2024
  • Irlandies on taba čomendua ruskieloil lentoil orapihl’uadu, kudaman tyves sanotah omii toivomuksii, ku net todevuttas[26].
  • Vuvvennu 1996 Kazahstuanas kieldävyttih Ruavon päiväs. Täl aigua 1. oraskuudu sie pietäh Kazahstuanan rahvahan yhtenäžyön pruazniekkua.
  • 1. oraskuudu Kubal pietäh Ruavon päiviä. Linnois pietäh joukkokulguloi. Pervomaijakse uuliččoi čomendetah flaguloil, plakuatoil, tundiettuloin vallankumovusmiehien portrietoil[32].
Šri-Lankan socialistizen frontupartien Vladimir Leninan kuvanke. Kolombo, Šri-Lanka. Vuozi 2024. Kuvan luadii: Eranga Jayawardena
  • Niderlandois 1. oraskuudu ei ole virrallizennu huogavopäivänny, ga äijät ruavonandajat da ammattiliitot sovitah sit, ku ruadajil olis mahto suaja silloi huogovopäivy omas tahtos[33].
  • 1. oraskuudu Paragvais äijät laitoksien johtajat luajitah ruadajien yhtehizii ajelendoi ilonpidoloih luonnol[11].
  • Dakaras — Senegalan piälinnas 1. oraskuudu samah luaduh sellinnyzien kulgujoukko yhtyy kulguh viheldyspillilöin da tamtamoinke. Paruadan loppiettuu ruadajat ammattiliittoloin kauti annetah valdivon piämiehele "bloknotat pahoitteluksienke"[8], kudamas on luvettelu vuadimuksii, kudamien täyttämine heijän mugah «äijäl avvuttau heijän eländän da ruavon ololoin parandamizele»[34].
  • Amierikan Yhtysvallois pietäh manifestacieloi da miitingoi. Njy Jorkas ollah joukkopyöryajelemizet[11].
  • Suomes 1. oraskuudu pietäh opastujien kevätkarnavualua[35]. 30. sulakuudu Helsinkis algavuu Pervomaijan piendy. Kai paruadah yhtynyöt pannah sinäpiän piäh valgiet furažkat (licein loppenuzien abiturientoin da loppututkindolois piässyzien piäh pandavu). Kuvven aigua illal studentat pannah valgiet furažkat nimfan Havis Amandan  (ven.) (olo. vestokuvan piäh[35].
  • 1. oraskuudu Šri-Lankal pietäh Kanzoinvälisty ruadajien päiviä. Perindön mugah sinäpiän pietäh miitingoi, kulguloi, kudamii luajitah suuret ammattiliitot da ruadajien yhtymät[36].

Kačo ližäkse

Huomavukset

  1. ↑ 1 2 3 4 5 6 1 мая - Праздник весны и труда. Справка, РИА Новости (9 sulakuudu 2025). Kačondan päivymiäry: 5. sulakuudu 2025.
  2. ↑ Началась последняя полная рабочая неделя перед майскими праздниками. На следующей неделе будет всего три рабочих дня. РБК Life (21. sulakuudu 2025). Kačondan päivymiäry: 23. sulakuudu 2025.
  3. ↑ 1 2 3 Каково происхождение Первого Мая? propaganda-journal.net. Kačondan päivymiäry: 5. sulakuudu 2025.
  4. ↑ 1 2 3 4 5 6 7 1 мая 2025: суть, история и традиции Первомая, когда, где и как начали отмечать Праздник Весны и Труда, Lenta.RU. Kačondan päivymiäry: 9. sulakuudu 2025.
  5. ↑ Бессмертный К. С. История Дня Гнева (Первомая). samlib.ru. Kačondan päivymiäry: 5. sulakuudu 2025.
  6. ↑ Юрий. О международной манифестации 1 Мая 1890 г., I конгресс II Интернационала в Париже (14 — 21 июля 1889) (неопр.). www.illuminats.ru. Kačondan päivymiäry: 5. sulakuudu 2025.
  7. ↑ 1 2 3 4 День международной солидарности трудящихся, «Научная Россия» - электронное периодическое издание. Kačondan päivymiäry: 9. sulakuudu 2025.
  8. ↑ 1 2 3 4 5 Первое мая: история появления праздника, традиции, как его отмечают, РИА Новости (27 sulakuudu 2023). Kačondan päivymiäry: 9. sulakuudu 2025.
  9. ↑ Роженцова, О. История 1 мая. Как отмечали в СССР и что празднуют в России. А ещё — как Первомай менял свои названия. РБК Life (27. sulakuudu 2024). Kačondan päivymiäry: 23. sulakuudu 2025.
  10. ↑ 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 История 1 мая. Как отмечали в СССР и что празднуют в России, РБК Life. Kačondan päivymiäry: 9. sulakuudu 2025.
  11. ↑ 1 2 3 4 5 Ксения Эпова. 1 мая: история и традиции праздника — в статье на Zoon.ru (неопр.). zoon.ru. Kačondan päivymiäry: 9. sulakuudu 2025.
  12. ↑ Основные законодательные и правовые материалы. Кодекс законов о труде 1918 года. www.hist.msu.ru. Kačondan päivymiäry: 5. sulakuudu 2025.
  13. ↑ Кодекс законов о труде 1918 года. Kačondan päivymiäry: 1. oraskuudu 2015. Arhiviiruittu 1. oraskuudu 2015
  14. ↑ Постановление ЦИК СССР от 23.04.1928 "О праздничных днях, посвященных дню Интернационала, и об особых днях отдыха" (рус.). www.consultant.ru. Kačondan päivymiäry: 6. sulakuudu 2025.
  15. ↑ 1 2 Фильм Май тревог и надежд. (1991) (рус.). web.archive.org. Kačondan päivymiäry: 5. sulakuudu 2025.
  16. ↑ Предварительный отчет о массовых беспорядках, имевших место в Москве 1 мая 1993 года. web.archive.org. Kačondan päivymiäry: 5. sulakuudu 2025.
  17. ↑ Предварительный отчет о массовых беспорядках, имевших место в Москве 1 мая 1993 года. www.1993.sovnarkom.ru. Kačondan päivymiäry: 9. sulakuudu 2025.
  18. ↑ «Долой министров-капиталистов!» Призывы и лозунги Центрального Комитета КПРФ к массовым акциям 1 и 9 мая 2009 г.. Kačondan päivymiäry: 5. sulakuudu 2025.
  19. ↑ Если хочешь лучшей жизни — выходи на демонстрацию! Лозунги и призывы ЦК КПРФ к 1 и 9 Мая. Kačondan päivymiäry: 5. sulakuudu 2025.
  20. ↑ 1 2 В Кризис.ру - экстренные новости экономики и бизнеса. Финансовый кризис, Россия кризис, причины кризиса, экономический кризис, кризис 2009. web.archive.org. Kačondan päivymiäry: 5. sulakuudu 2025.
  21. ↑ На первомайскую демонстрацию в Москве вышли 100 тыс человек, Runews24. Kačondan päivymiäry: 5. sulakuudu 2025.
  22. ↑ День святой Пасхи, РИА Новости (20160501T0406). Kačondan päivymiäry: 5. sulakuudu 2025.
  23. ↑ 1 2 3 4 5 Приедут европейцы: посмотрите, как пройдет празднование Первомая в Самаре, 63.ру. Kačondan päivymiäry: 9. sulakuudu 2025.
  24. ↑ 1 2 1 мая в 2024 году: праздник весны и труда, как отмечают первомай в России и мире, РЕН ТВ (24 sulakuudu 2024). Kačondan päivymiäry: 9. sulakuudu 2025.
  25. ↑ 1 2 3 4 5 Куда сходить в Москве 1 Мая: программа мероприятий, Известия (30 sulakuudu 2024). Kačondan päivymiäry: 9. sulakuudu 2025.
  26. ↑ 1 2 3 1 мая — Праздник Весны и Труда, традиции и история, Халва медиа (8 sulakuudu 2024). Kačondan päivymiäry: 9. sulakuudu 2025.
  27. ↑ Праздник труда День труда в Бразилии. Оренбургское региональное телевидение (ОРТ) (20. ligakuudu 2023). Kačondan päivymiäry: 23. sulakuudu 2025.
  28. ↑ Мир, труд, май: что мы празднуем 1 мая?, Sputnik Беларусь (1 oraskuudu 2021). Kačondan päivymiäry: 23. sulakuudu 2025.
  29. ↑ Гуляева, К. 1 мая – День труда в Германии. Deutsch online (30. sulakuudu 2024). Kačondan päivymiäry: 24. sulakuudu 2025.
  30. ↑ Umbruch-Bildarchiv Fotos und ein Video zum 1. Mai 2002 in Berlin. www.umbruch-bildarchiv.de. Kačondan päivymiäry: 5. sulakuudu 2025.
  31. ↑ Día de los trabajadores: история и традиции в Испании. Españalandia (2024). Kačondan päivymiäry: 23. sulakuudu 2025.
  32. ↑ May Day in Havana. Cubagrouptour (2024). Kačondan päivymiäry: 23. sulakuudu 2025.
  33. ↑ Почему в Нидерландах 1 мая не является выходным днем: исторический контекст (неопр.). Новости Нидерландов. Kačondan päivymiäry: 23. sulakuudu 2025.
  34. ↑ Как зародился и как сегодня празднуется Первомай, Российская газета (1 oraskuudu 2023). Kačondan päivymiäry: 23. sulakuudu 2025.
  35. ↑ 1 2 aucor. Первое мая в Финляндии – праздник весны - Это Финляндия, Это Финляндия (27 sulakuudu 2015). Kačondan päivymiäry: 5. sulakuudu 2025.
  36. ↑ 1 мая – Международный Праздник Трудящихся. Туроператор «Кайлаш». Kačondan päivymiäry: 23. sulakuudu 2025.

Kirjalližus

  1. Календарные обряды и обрядовая поэзия Воронежской области. Афанасьевский сборник. Материалы и исследования. — Вып. III / Сост. Пухова Т. Ф., Христова Г. П. — Воронеж: Изд-во ВГУ, 2005. — 249 с.
  2. Мельников-Печерский П. И. В лесах. Книга вторая. — М., 1875.
  3. Попов Алексей Дмитриевич, Пивоваров Никита Юрьевич. Демонстрация дискурсивной власти: высшее партийное руководство СССР и организация празднования 1 мая и 7 ноября (1950-1960-е годы) // Исторический курьер. — 2021. — № 6 (20).
  4. Люксембург, Р. Праздник Первого мая: пер. с польского. — СПб., 1895. — 16 с. Arhiivukoupii 27 syvyskuudu 2020 Wayback Machine
  5. Фурсова Е. Ф. Традиционализм и неотрадиционализм в современной культуре восточнославянских народов Сибири // Материалы международной научно-практической конференции «Регионы России для устойчивого развития: образование и культура народов Российской Федерации». — Новосибирск: ЗАО ИПП «Офсет», 2010. — Т. 1. — С. 882—892. — ISBN 5-7133-0704-2.

Linkat

Lähteh - "https://olo.ruwiki.ru/w/index.php?title=Pervomaiju&oldid=126360886"