Sampo (baliettu)

Sampo
Sampo
Säveldäi	Helmer-Rainer Sinisalo
Libreton kirjuttai	Smirnov Igor’ Valentinovič (baliettumuasteri)
Juondehen lähteh	karjalas-suomelaine Kalevala-eepossu
Horeograffu	Smirnov Igor' Valentinovič (baliettumuasteri), ; Vasilii Ivanovič Kononov
Orkestranohjuaju-johtai	I. E. Šerman
Lavastus	A. A. Šelkovnikov
Luajinduvuozi	1958—1959
Enzimäine ozutus	27. kevätkuudu vuvvennu 1959
Enzimäzen ozutuksen kohtu	Karjalan Nevvostotazavallan Muuzikku- da Druamuteatru

Sampo (ven. «Са́мпо» балет) on baliettu, kudamas on säveldäjän Helmer-Rainer Sinisalon muuzikku da Igor’ Smirnovan horeogruafii. Balietan juondehen pohjakse on otettu Kalevala-eeposan epizoudu.

Balietan enzimäine ozutus oli 27. kevätkuudu vuvvennu 1959 Karjalan nevvostotazavallan muuzikku- da druamuteatras.

Histourii

Helmer-Rainer Sinisalo ottavui balietan luadimizeh vuvvennu 1958. Sen juondeh sikse aigua oli jo vähäzel tietois. Sen säveldäjäle nevvottih sillozen kanzallizen kul’tuuran tilandeh da tarbehet sego hänen oman ičen syväintundo. Juondehen lähtehenny pideli olla kanzallizel eeposal. Idei muuttujas luomisruavos, tora pahoi hengii vastah, himo puolistua omua ozua — kai nämmä motiivat roittih tärgevimikse balietan luadijoih niškoi. Balietas ollah kai klassiillizen lajin tavallizet ominažukset — elävy liirine liinii, hyvän da pahan voimien vastavundu. Balietan dramaturgien piätökses, noudajen klassiekkoin Čaikovskoin da Glazunovan perindölöi, säveldäi nerokkahasti yhtisti "Sampos" sen, mi oli klassiekkoih niškoi luonnollizennu, senke, midä nevvoi kanzalline muaperä, min hyvyös balietan piärouli kuuluu eepillizele allule^[1].

Sampo-ozutelman varustanduruado algavui vuvvennu 1958 da kesti puolivuottu. 23. kevätkuudu vuvvennu 1959 baliettu jo oli loppumatkal, valmehinnu oldih teatrudekoraciet, sovat, da jo piettih piäharjaituksii laval.

Sampo-balietan enzi-ildu oli 27. kevätkuudu vuvvennu 1959. Jo sinävuon kezäl baliettu ozutettih Moskovas Karjalan taijon dekuadan aigua da sit rodih dekuadan piätapahtumu. Sen aijan piälinnan lehtistö pani tämän ozutelman yhteh riädyh Suuren balietan merkittävimien suavutuksienke^[2]. Jällel Sampo-baliettua ozutettih Leningruadas, oligi se Gor’kii-linnas (nygözes Nižnii Novgorodas), R’azanis, Arhangel’skas.

Konzu vuvvennu 1962 Kogo Nevvostoliiton Leninan kommunistizen nuorižoliiton komissii kačoi Sampo-balietan, kaikin yksimielizesti sanottih, gu baliettu maksau ozuttua festivualis. Ga sentäh oligi luajittu huomavustu. Muga komissii prižmi, sanakse, ližätä balietan toimindah vägie da energiedy. Lopukse balietan luadijat piätettih vähäzel lyhendiä enzimäine oza; yhtistettih toizen ozan enzimäine da toine kuvat, otettih iäre muuzikan kuvien simfouniiväliaijas; lyhendettih toizen ozan lopun; kolmandes ozas muutettih kuvien juandukontan. Da jo kezäl vuvvennu 1962 Sampo-baliettu hyvin meni VIII kanzoinvälizel nuorižon da opastujien festivualis Helsinkis^[3].

Vuvvennu 1968 baliettu oli ozutettu ozuttelumatkan aigua Helsinkis. Sen nähtihgi Leningruadan, Gor’koin, Kuibiševan, Ufan, Murmanskan da Arhangel’skan eläjät.

Kalevala-eeposan 150-vuozipäiväkse vuvvennu 1985 baliettu oli pandu uvvessah Muzikkuteatran laval. A jo vuvvennu 1986 balietan toine, korjattu, redakcii, kudaman luadijannu oli Igor’ Smirnov, rodih M. I. Glinkan nimizen Ven’an federatiivizen socialistizen nevvostotazavallan Valdivollizen palkindon (ven.) (olo. laureatakse.

Tuhukuus vuvvennu 1999 Kalevala-eeposan kogonazen painoksen 150-vuozipäiväkse Sampo-baliettu tuaste jatkettih Karjalan tazavallan muuzikkuteatran laval.

Vuvvennu 2000 baliettu ozutettih Suomen Savonlinnas (ven.) (olo.^[4].

14. talvikuudu vuvvennu 2001 Karjalan tazavallan muuzikkuteatran laval oli Sampo-balietan ozutandan jälgimäine kerdu, se ozutandu omistettih Karjalan arvostetun artistan Vladimir Mel’nikovan mustole, verdailemattomale Ilmoillizele, kudai sinävuon kezäkuus siirdyi tuonilmazih.

Piähenget

seppy Ilmoilline;
paha tiedoiniekku Luohi;
čoma tiedoiniekku Louhi;
Lemminkäine;
neičyt Udutar;
Ilmoillizen andilas;
Väinämöine;
Lemminkäzen muamo;
Tuli.

Huomavukset

↑ Г. Н. Синисало. Национальный архив Республики Карелия
↑ Огонёк, 23 августа 1959 (неопр.). Kačondan päivymiäry: 3. ligakuudu 2017. Arhiviiruittu 10. kevätkuudu 2016
↑ «Сампо» едет в Суоми, журнал «Смена», № 844, Июль 1962 (неопр.). Kačondan päivymiäry: 21. heinykuudu 2012. Arhiviiruittu 5. kevätkuudu 2016
↑ «Сампо» приносит радость и счастье… (неопр.) Kačondan päivymiäry: 21. heinykuudu 2012. Arhiviiruittu 10. heinykuudu 2011

Linkat

[1] Г. Н. Синисало. Национальный архив Республики Карелия

[2] Огонёк, 23 августа 1959 (неопр.). Kačondan päivymiäry: 3. ligakuudu 2017. Arhiviiruittu 10. kevätkuudu 2016

[3] «Сампо» едет в Суоми, журнал «Смена», № 844, Июль 1962 (неопр.). Kačondan päivymiäry: 21. heinykuudu 2012. Arhiviiruittu 5. kevätkuudu 2016

[4] «Сампо» приносит радость и счастье… (неопр.) Kačondan päivymiäry: 21. heinykuudu 2012. Arhiviiruittu 10. heinykuudu 2011

[1]

[2]

[3]

[4]