Suomen lahti

On otettu Рувики-späi
Suomen lahti
suo. Suomenlahti, эст. Soome laht, швед. Finska viken
Piiterin 300-vuozipäivän nimine puusto
Piiterin 300-vuozipäivän nimine puusto
Ominažuot
Lahten lajilahti 
Pinduala29 500 km²
Syvin kohtu121[1] m
Keskisyvys38 m
Suolažus0,2:s 6:ssah[2] ‰
Vezistöala420 000 km²
Sijoittumine
59°53′00″ с. ш. 26°06′00″ в. д.GЯO
Ylembäolii akvatouriiBaltiekkumeri
Логотип РУВИКИ.Медиа Медиафайлы на РУВИКИ.Медиа

Suomen lahti (ven. Фи́нский зали́в, suom. Suomenlahti, est. Soome laht, ruoč. Finska viken) on lahti Baltiekkumeren päivännouzun ozas, se huuhtelou Suomen, Ven'an da Estounien randoi. Lahten päivänlaskun rajannu on kuvitettu liinii Hankon niemimuan da Piizaspea-niemen välil (on Osmussaar-suaren lähäl)[3][4].

Suomen lahten pinduala on 29 500 km², sen piduhus on 420 kilometrii, levevys — 70:s kilometrii kulkus 130:ssah kilometrii levevimäs kohtas, keskimiäräine syvys on 38 metrii (maksimualline — 121 metrii).

Lahten rannoil on mondu linnua:

  • Ven'al: Piiteri (niilöin luvus Kronštadt, Sestrorecku, Zelenogorsku, Lomonosov, Petergof, Primorsku, Sosnovii Bor, Viipuri, Visocku, Ust’-Luga;
  • Suomes: Helsinki, Kotka, Hanko.
  • Estounies: Tallinn, Toila, Sillamäe, Narva-Jõesuu, Paldiski.

Etimolougii

Kniigas ven. "Книга Большому чертежу" Suomen lahtie sanotah ven. Котлино озеро[5].

Suomen lahti -nimi on tuttu vuozis 1730, se annettih pohjasrannikol eläjän rahvahan mugah[6].

Vuozinnu 1737—1793 käytös sežo oli nimi Kronštadtan lahti[7].

Vuozisuan XIX enzimäzes nelländekses lahten ozah nähte, kudai oli Kotlin-suardu päivännouzemba, vie oli irounine da pengottavu nimi ven. Маркизова лужа — Markizan luhtu. Levinnyön versien mugah sen annettih Baltiekkumeren laivaston merimiehet vuozien 1811—1828 meriministran markiizan I. I. Traversen arvonimen mugah, häi rajoitti laivaston kullut vaiku täh aloveheh suate[8].

Fiiziekku-muantiijollizet ominažuot

Lahten muvvostundan histourii

Paleozoin  (ven.) (olo. aigah 300—400 miljonua vuottu tagaperin kai nygyaijan Suomen lahten aloveh oli meren vallas. Sen aijan jiännöksii ollah hiekkukerrostumat, hiekat, savet, izvestikivet, kudamat katetah ylen syväl kerroksel (enämbi 200 metrii) kristallualustan, kudai on graniitas, gneisois da diabazois. Nygyaijan reljeffu oli roinnuh jiätikön toimindan periä (jälgimäine Valdai jiätikkökauzi oli 12 tuhattu vuottu tagaperin). Jiätikön lähtiettyy rodih Litorinovoi meri, kudaman tazo oli 7—9 metrii korgiemba nygyaigastu. Jiätikkövezistölöin tazo hil’l’akkazin heityi, a nillöin pinduala pieneni. Sen periä vezistölöin endizes pohjas roittihes terrasat, kudamat pordahinneh heityttih Suomen lahteh päi. 4 tuhattu vuottu tagaperin meri oli väistynyh da Suomen lahten madalikot roittihes suariloikse[9]. Nygyaigaine Skandinuavien pohjuksen suurembi nouzendu vedi Suomen lahten pinnan kalduamizeh. Sen periä lahten pohjazet rannat ollah ylängö- da kallivorandoi, a suvizet — upotetut[10].

Rannat, pohjan reljeffu da lahten gidrogruafii

Suomen lahten pinduala on 29,5 tuhattu km². Lahten piduhus Hankon niemimuas Piiterissäh on 420 km, levevys on 70:s kilometrii kulkus 130:ssah kilometrii levevimäs kohtas (meridianal Moščnii-suarel), a Nevan lahtes se alenou 12:ssah kilometrii. Suomen lahti on madal. Pohjan profili pienenöy kulkuspäi harjandeheh. Jyrkin muutos on Narva-Jõesuu-linnalluo, sen periä tädä kohtua sanotah Narvan seinäkse. Lahten keskimiäräine syvys on 38 m, syvin kohtu on 121 m, Nevan lahten syvys on 6 m dai vähembä, a rannikkoalovehel — metrissäh. Nevan lahtie myöte laivoin kulgemizeh niškoi on luajittu merikanualu. Jogilois lahteh tulou ylen äijy vetty, semmite Neva-jovespäi, sendäh lahten vezi ei ole suolaine (3-6 ‰ pinnalluo da lahten ladvas 2‰ da vähembä[2]). Talvel vien keskimiäräine lämbötila on läs 0 °C, kezäl 15—17 °C pinnal da 2—3 °C pohjalluo. Lahti kylmäy kylmykuun loppupuoles sulakuun loppussah (lämminny talvinnu on kylmämättäh). Kylmämäh lahti rubieu sen päivännouzun puolespäi da hil'l'akkazin kylmändy siirdyy päivännouzuh. Tuulel lahti on puaksuh aldoilolleh da sit ollah vienajandat päivänlaskun tuuliloin aigah, kudamien periä rodieu viennouzuu[10][11].

Keskilämbötila gorizontoin mugah, °C
(koordinuattučökkeheh nähte 60,15° p. l. 26,96° p. p., vuozien 1900—2004 tiijot)
Gorizontu, m Pak Tuh Kev Sul Ora Kez Hei Elo Syv Lig Kyl Tal
0 0,8 -0,4 0,2 0,6 4,4 10,0 15,4 16,0 13,5 8,6 5,7 3,0
10 0,5 0,0 0,1 0,3 3,3 7,5 13,2 14,6 12,5 8,4 6,1 4,1
20 0,8 0,2 0,1 0,4 1,8 4,7 7,2 7,9 10,4 8,2 6,1 4,3
30 1,0 0,4 0,3 0,4 1,4 2,5 3,5 3,9 7,8 6,0 5,3 4,4
50 3,0 2,5 2,2 2,5 2,3 2,5 2,6 3,3 3,1 3,2 4,1 3,9
Vien lämbötila Lisii Nos -pos’olkas (1977—2006)
Tunnus Pak Tuh Kev Sul Ora Kez Hei Elo Syv Lig Kyl Tal Vuozi
Absol’uuttu- maksimum, °C 0,4 0,3 1,7 19,5 27,0 29,3 30,8 29,3 26,1 14,4 7,2 4,9 30,8
Keskimiäräine lämbötila, °C 0,0 0,0 0,1 2,1 11,8 17,5 20,1 18,2 12,3 6,0 1,4 0,2 7,5
Absol’uuttuminimum, °C 0,0 0,0 0,0 0,0 0,2 7,3 10,5 1,9 2,9 0,0 0,0 −0,1 −0,1

Suomen lahten pohjazet rannat ollah ylängörannat da kiemurdelijat, fjordu-kallivosuarehizet harvoin suurien lahtiloinke (Viipurin lahti) da niemimualoinke (Hanko, Porkkala). Lahten randu on enimyölleh liugu hiekkud’uunoinke da randuvualoinke. Ihan rannalluo on hiekkua, sie voibi nähtä pedäjil kazvoitunnuzii "valgieloi d’uunii"[10].

Suvirannat ollah upotetut, kaikkie randua myöte menöy Baltiekku-Luadogan glintu, sen koregvus on 40 metrissäh. Glintu leviey levevyön čurua myöte, 20—25 kilometrii suveh päi Nevaspäi da Suomen lahtespäi, S’as’-jovespäi Leningruadan alovehel, päivänlaskuh Paldiski-linnassah Estounies[12]. Glintua suvemba on Ordoviksoi plato. Sen päivänlaskun oza, kudamal on Ižoran ylängö -nimi (168 metrissäh), rajoittau suvespäi Suomen lahten vezistöalan. Sen ominažuksennu on se, ku jogiloi da järvilöi sie enimyölleh ei ole. Kurgal’skoin niemimuan rajois oli roinnuhes erilline reljeffu, kudaman ominažukset tullah Kurgolovskois platos, kudai heittyy mereh päi kerroksinnu, kudamat oldih muinazen Litorinovoin meren  (ven.) (olo. rannoinnu. Suvirannat yhtes puolespäi ollah enimite tazoitetut, vähäl kiemurdelijat (kui Estounien päivännouzus), toizes puolespäi ollah enämbäl leikatut (kui Estounien päivänlaskus da Ven'al, kus ollah syvät lahtet — Narvan lahti, Koporskoi lahti, Lužskoi lahti, kudamii eroittau Kurgal’skoi, Soikinskoi da Karavaldaiskoi niemimuat)[10].

Päivännouzus Suomen lahti loppuu Nevan lahteh, päivänlaskus yhtistyy Baltiekkumeren avvonazien alovehienke. Suomen lahten reunimastu päivänlaskun ozua sanotah kulkukse, a reunimastu päivännouzun ozua — ladvakse[10].

Komarovo bereg.jpg
Ryssänsaari Island in front of Helsinki.jpg
Finnish gulf near Tallinn.JPG
Finland gulf.jpg
Lahten randu Komarovalluo Suaret Helsinkilluo Nägöala lahtele Tallinnan Olevisten kiriköspäi Kalastajat Suomen lahtel

Vuvves 2004 Kururtnoin piirin Suomen lahten rannoil pietäh destruktiivizien processoin monitouringua Repino-pos’olkan kezoirannoil. On pandu kirjoile meribauhuloin luvun suurenemine (vuvves 2000). Vuvvennu 2012 rannan rikkomine oli 25 santimetrua. Oldih meribauhut, konzu hävii viidessah metrii randua. Ennustuksien mugah suan vuvven peräs häviey 200 metrii rannikkoliiniedy. Sen eistämizekse kehoitetah luadie erillizii pidäjii tegokezoirandoi. Luonnonkäytändän komitietan tilavukses luajittih Suomen lahten rannikon suojelukoncepcii, kudaman kannatti Piiterin halličuksen alaine Ekolougien nevvosto. Azientiedäjien mugah nämmih pidoloih tarvitah 20 miljardua rubl’ua[13].

Vezistöala da suaret

Suomen lahtes on madalikkuo, luoduo, kallivosuariloi da suariloi. Suurimat suaret ollah Kotlin Kronštadt-linnanke, ven. Берёзовые острова (ven. Большой Берёзовый, ven. Северный Берёзовый da ven. Западный Берёзовый), ven. Лисий, ven. Высоцкий Visock-linnanke, Gogland, ven. Мощный, ven. Большой Тютерс da ven. Малый Тютерс, Sommers, Naissaar, Kumito, Kokor, Ole, Nerva, Seskar, Rondo, suaristo Suuri Fiskar da toizet[14].

Suomen lahtes puolistuksen tarkoituksih on nostettu tegosuaret — fortat. Enzimäzii fortoi ruvettih nostamah Ven'an da Ruočin välizen Pohjazen voinan aigah (1700—1721) Baltiekkumerespäi ruoččilazis voiskis puolistamizekse. Mondu fortua nostettih XIX vuozisual. Kaikkiedah Suomen lahtes on 19 fortua: "Kronšlot", "Citadel’" ("Imperuattoru Pedri I"), "Risbank" ("Imperuattoru Puavil I"), "Imperuattoru Aleksandru I" (ven. «Чумной»), "Kniäzi Menšikov", "Obručev", "Totleben", "Rif", "Šanec", "Den", "Krasnaja gorka", "Ino"[15]

Päivännouzus Suomen lahteh laskehes Neva-jogi. Suvespäi — Keila, Pirita, Valgjogi, Kunda, Piltsamaa, Narva, Luga, Sista, Kovaši, Voronka, ven. Чёрная, ven. Лебяжья, Strelka, Kikenka. Pohjazespäi — Porvonjogi, Saiman kanualu, kudai yhtistäy lahten Saiman järvenke, Hamina, Vantaanjogi, ven. Сестра[14].

Haven Kronstadt 20080403 3.JPG
San Petersburgo, panorámica del Rio Neva.JPG
Suursaari.jpg
Финский залив с пристани Крестовского острова перед грозой.jpg
Sunset in the Gulf of Finland.png
Ice field near the shore at sunset.jpg
Kronštadtan valgamo talvel Nägöala Nevale lahten puolespäi Nägöala Gogland-suarele Kotkan puolespäi Suomen lahti Ristusuaren valgamospäi enne jyryy Päivänlasku Suomen lahtel Jiä Komarovon rannalluo päivänlaskun aigah

Eläin- da kazvimuailmu

Suomen lahten rannikon da suariloin piäalovehet ollah koskemattoman mečän mualoi (meččy-, niitty- da suomualoi). Sie kazvau pedäjikkölöi da kuuzikkoloi sego lehtimeččiä (koivuu, pajuu, pihl'aidu, huabua, leppiä). Kaikkie Suomen lahtie pitkin on vezi-suokazviloi, niilöin joukos enimite on järvikažl’ua da korrehtu, kazvau sežo äijy vezikazviloi (valgeilumoidu, kelduborkanua, šaraheiniä, merivalerjuajua da muudu). Lahten madalikkolois kazvau merinajadua, lyhytjalgastu ruppiedu, štukeniedu da muudu.

Suomen lahten suvirannal on mondu eriže suojeltevua alovehtu — ornitolougielline luonnonsuojelualoveh "Leb’ažii", Kurgal’skoi, Gostilickoi da Kotel’skoi luonnonsuojelualovet.

Suomen lahten rannoil puaksuh lövvetäh harmualoi t'ulieniloi da n'orpua. Nämmä lajit on otettu Ruskieh kniigah harvinazinnu da varavonalazinnu lajiloinnu.

Suomen lahten vezis on atlantin lohtu, bel'd'ugua, gol'janua, korbijastu, kiiškoidu, kambalua, karassii, jevrouppalastu kuor’oidu, kumžua, matikkua, ahvendu, kivikalua, särgii, riäpöidy, salattii, merihaugii, siigua, lahnua, somua, kuhua, tr'oskua, ängerjästy, haugii, jazii da muudu[16]. Keviäl da sygyzyl Suomen lahtes pyvvetäh kalua. Lahtes on kaksi endemiekkua — baltilaine sel’di (salatti) da baltilaine tr’osku[17].

Ekolougizet ongelmat

Neva-joven, Nevan lahten da Suomen lahten ekolougine tila ei ole hyvä. Lahti on lijastettu artugal da vaskel, hlororguanizil pesticidoil, fenolal, neftituottehil, poliaromuattizel uglevodorodal. Leningruadan — Piiterin viennouzus puolistuslaittehien nostandan periä rodih Nevan lahten Suomen lahten päivännouzun puolenke vienvaihton vähenemine 10—20:l %, min periä suureni biogienoin miäry Nevan lahtes. Suurimat muutokset mennäh damban lähäzel alovehel viijen kilometrin piäs sitpäi. Oma panos rodieu Piiterin pohjazen da lounahan puhtastuslaittehien lykyttömäs olendupaikas da mualoin suures lijastandas Nevan lahten erähis piirilöis. Huolestuttau hil’l’akkazin menii Suomen lahten madalien kohtien suodumine Piiterin da damban välil, sendäh ku damban periä lievendetyt syvysmeribauhut jo ei voija tävvelleh puhtastua Nevan lahten pohjua korgieloin lajiloin kazvilois. Suodumine da sih liittyi kazviloin jiännöksien happanemine aijan mendyy voi suattua vezistön ližäh evtrofikacieh da Nevan lahten suurien alovehien iäreotandah akvatouriespäi (kudamien mualois ližäkse roih havvattu äijy pahua ainehtu).

Suomen lahten ekolougine tila on kanzoinvälizien Baltiekkumeren ekolougiedu koskijoin simpouziumoin piäaihieloinnu, sendäh ku Suomen lahtel on tärgei rouli Baltiekkumeren päivännouzun puolen ekolougizes tilas. Suomen, Ruočin, Estounien da toizien mualoin tutkijoi huolestutetah Suomen lahtes neftinvalanduportoin nostanduprojektat.

Suomen lahtes vuvves 1989 vuodessah 2005 kalanpyvvändy väheni kymmeneh kerdah. Pyvvändäh vähenemizeh vaikutetah luonnollizet ilmaston muuttumizet (vuvvennu 2003 Suomen lahten päivännouzun puoles tapahtui gidrolougien sistieman muuttumine, sen periä rodih kohtua, kudamis ei tävvy kislorodua) da antropogienine vaikutus (suuri vahingo Suomen lahtele rodieu gidrotehniellizis da rakendusruadolois). Portoin rakendamizen projektat Ust’-Lugas, Visockas pahoi vaikutetah kalan kuduh. Raudu- da margansusuandan projektan kehittäjes hävitetäh salattiloi[18].

Vuvvennu 2013 Piiterin Rospotrebnadzor 24 kezoirannas linnan alovehel sanoi pättäväkse kezoikylvendäh niškoi vaiku yhten[19].

Vuvves 1979 Piiteris algavui ligavezien puhtastandu. Piiterin suurimat kanalizacien puhtastuslaittehinnu ollah: Aeracien keskusstansii, Aeracien pohjasstansii, Lounahan puhtastuslaittehet. Vuvvennu 1997 puhtastettih läs 74 % ligavezii, a vuvvennu 2005 — jo 85 %. Vuvven 2008 lopus Piiteris puhtastetah 91,7 % ligavezii, a vuvves 2011, konzu loppiettih pohjazen ozan piäkanalizaciikollektoran jatkon nostamine, puhtastetah jo läs 100 %[20].

Ligakuul vuvvennu 2013 Suomen lahten lijastandan tazo oli suurembi migu Neva-jovel.

Luonnon suojelu

Muuttolinduloin perindöllizien azetuskohtien suojelemizekse Vienanmeri-Baltiekkumeren matkal, vezilinduloin joukkopezoitundan da pohjazen t'ulienin da n'orpan eländypaikkoin suojelemizekse Ven'an Federacien halličuksen azetukses 21.12.2017 № 1603 perustettih valdivolline luonnon rauhoitettu aloveh «Suomen lahten päivännouzu»  (ven.) (olo.. Sen pinduala on 14086,27 gektuarua, kudamis 920,27 gektuarua on suariloil da 13166 gektuarua on merivezii. Rauhoitettuh aloveheh kuuluu 9 erillisty ozua.

Tärgevimät histouriellizet tapahtumat

Vuodessah 1700

Merentagazet gost’at. Nikolai Rerih, 1899
Votic people.svg
Vadjalazien, ižoralazien da
Inkerin lippu.svg
suomelazien eloipaikkoin etnogruaffine kartu Leningruadan alovehen päivänlaskus

Suomen lahtel rannoil löyttih äijy muinazien rahvahien eloipaikkoi, niilöil igiä on yheksändessahtuhattu vuottu. Ristikanzu rubei eloittamah nämmii mualoi lähtijän jiätikön jälgeh da sen jälles, kui muat piästih jiätikönjälgehizis järvilöis da merilöis. Läs 3000—3500 vuottu tagaperin Sestra-jovensuuh tuli ezihistourielline ristikanzu. Tovestuksennu sille ollah arheolougizet lövvöt d’uunoin alustoil Razliv-järven päivänlaskun rannan luo, niilöi enzikerdua lyöttih vuvvennu 1905. Täl aigua sit kohtas löyttih 11 muinazen ristikanzan eloipaikkua neolitan aijas (uuzikiviaigu). Eloipaikois löyttih kvarcas luajittuloi ruadobrujii — piililöin terii, kabliloi tal’l'oin ruadamizekse. Löydölöin joukos oli äijy muinazien astieloin palua, net oli čomendettu kuoppu-harjukeramiekan tabah, kudai oli käytös neolitanaigazil heimoloil, kudamat elettih III—II vuozituhandel enne meijän aijanluguu Pohjas-Jevroupan kaikel meččyalovehel. Hallennuzien astieloin rinnal löytäh tulehmoloin jiännöksii (poltettuloi kivilöi da tuhkua). Tiedomiehet ollah sidä mieldy, ku nämmä eloipaikat kuulutah mečästäjien kulleksijoile yhtevyksile. Hyö ei maltettu muaruadoloi da ei pietty žiivattua[12].

Suomi-ugrilazet kanzat elettih Suomen lahten rannikol. Estat (muinasven’alazien aigukirjois čudit) elettih nygyaigazen Estounien alovehel. Suomen lahten suvirannal elettih vadjalazet, a Neva-jogie suvemba — ižoralazet. Luadogan järvespäi päivänlaskuh päi eli korela-heimo. Suomen lahten pohjazes rubei elämäh jem’ da sum’[21].

VIII—IX vuozisualoil Nevan da Suomen lahten randoi eloitettih päivännouzun slavjuanat. Sie hyö vierrettih kaskie da ruattih muaruadoloi, piettih žiivattua, mečästettih da kalastettih.

VIII—XIII vuozisualoil Suomen lahtie da Neva-jogie myöte meni vezitie "Var'uagois Griekkah" Skandinuaviespäi Päivännouzu-Jevroupan kauti Vizantieh.

IX vuozisuas Suomen lahten päivännouzurannat oldih Suuren Novgorodan vallas da kuuluttih Vadjan viijendekseh. Vuvven 1219 Daanien ristumatkan jälles pohjazen Estounien valloitti Daanii[22]. XII vuozisual estoin eländykohtas perustettih Revel’-linnu, nygözen Tallinnan kohtal (ven’alazis aigukirjois Kolivan’)[23]. Vuvvennu 1346 Pohjaine Estounii myödih Livonskoile ordenale. Vuvvennu 1561 Ruočin armii azetui Revel’ah da otti iččeh vallan alle keskiaijan Livonien pohjazen ozan[22].

XII—XIII vuozisualoil jem' da sum'-heimot puututtih ruoččilazien vallan alle. Vuvvennu 1142 oli enzimäine ruoččilazen jarlan johtol olijan jem-heimon tora slavjuanoinke. Suomen lahtes 60 ruoččilastu laivua hyökkävyttih kolmeh kaupummiehien laivah. Vuvvennu 1256 tulien ruoččilazien hyökkävyksen aigah Aleksandr Nevskoin voisku meni Suomen lahten jiädy myöte da hyökkävyi ruoččilazih mualoih Suomes. Vuvvennu 1293 ruoččilazien valloitetul novgorodu-karjalazen eloipaikan kohtal perustettih Viipuri-linnu[24].

Vuvvennu 1323 Ruočin da Suuren Novgorodan välil allekirjutettih Pähkinäsuaren rauhusobimus, kudaman mugah raja rubei menemäh Sestra-jogie myöte.

XV vuozisual ižoralaine mua Novgorodan tazavallas liitettih Moskovan Suureh kniäzikundah. Vuvvennu 1550 Ruočin kuningas Gustav Vaasa perusti linnan nygyaijan Helsinkin kohtal[23]. Vuvven 1617 Stolbovan rauhusobimuksen mugah muat Suomen lahtie myöte da Neva-jogie myöte ruvettih kuulumah Ruočin Inkerih[24]. Vuvvennu 1632 ruoččilazet perustettih Nevan jovensuuh Nienšanc-linnoituksen.

Ven'an kauzi

Vuozien 1700—1721 Pohjazen voinan tuloksennu oli se, ku Suomen lahten päivännouzun oza rubei kuulumah Ven'an valdukunnale. 16. (27.) oraskuudu vuvvennu 1703 Nevan jovensuuh ei loitton Nienšancaspäi imperuattoru Pedri I perusti Piiterin, kudai vuvvennu 1712 rodih piälinnakse. Ruoččilazes laivastos piälinnan puolistamizekse tegosuarel Kotlinan luo oraskuul vuvvennu 1704 rodih Kronšlot-bašn’u, a vuvvekse 1705 Kotlinanl nostettih jo kuuzi fortua da batareidu, se pani allun Kronštadt-linnale. Niilöil rodih vardoičendan tarkoitus[25].

Vuvvennu 1710 Suomen lahten suvirannal perustettih linnat Petergof da Oranienbaum. 27. heinykuudu (7. elokuudu) vuvvennu 1714 Gangut-niemimualluo oli tora ven’alazien da ruoččilazien laivaston välil, se oli Ven’an histouries enzimäine ven’alazen laivaston voitto[26]. Vuvvennu 1721 Ništadtan rauhusobimuksen mugah Ven’a sai kai muat Nevua da Suomen lahtie myöte sego Estl’andien, Lifl’andien, Karjalan kannaksen päivänlaskun ozan Viipurinke da andoi järilleh Ruočile Suomen[27]. 6. (17.) heinykuudu vuvvennu 1788 Gogland-suaren čupul vuozien 1788—1790 Ven’a-ruoččilazen voinan aigah oli Goglandan tora[28].

Vuozien 1808—1809 Ven’a-ruoččilazen voinan jälles Fridrihsgamskoin rauhusobimuksen mugah Ven’ah rubei kuulumah Suomi da Ahvenanmuan suaret. Vuvvennu 1809 perustettu Suuri Suomen kniäzikundu sai avtonoumien Ven’an valdukundah kuulujannu. 6. talvikuudu vuvvennu 1917 Suomen seimu ilmoitti iččenäžyös. Vuozien 1918—1920 Enzimäzen nevvostoliitto-suomelazen voinan tuloksien mugah Suomeh rubei kuulumah Päivänlasku-Karjal  (ven.) (olo. Sestra-jovessah[29], sen Nevvostoliitto sai järilleh Talvivoinan jälles[30].

Gangut.jpg
Desprez - Battle of Hogland.jpg
Russian victory vyborg.jpg
Gangutan tora Goglandan tora Meritora Viipurilluo. I. Aivazovskii. 1846

23. heinykuudu vuvvennu 1919 Estounien tazavaldu ilmoitti iččenäžyös da se oli olemas vuodessah 1940, konzu liityi Nevvostoliittoh[22].

Elokuul vuvvennu 1941 Tallinnaspäi Kronštadtah Baltiekkumeren laivaston evakon aigah hävii 15 laivua da kuaterii (5 eskadrumiinoinheittäjiä, 2 vienalastu venehty, 3 vardoičuslaivua da muudu), 43 transportua da abulaivua. Laivaston suurimat kaimavukset oldih Juminda-niemen traverzal, mondu kymmendy laivua viruu nygöi sie vien al. Niemel nämmien tapahtumien mustokse azetettih mustopačas — graniittukivi da mustolaudu merimiinoin ymbäroitettylöinny[31].

Vuvvennu 1978 Leningruadan viennouzendas pellastamizekse piätettih nostua Piiterin viennouzus puolistuslaittehii. Rakendamine allettih sygyzyl vuvvennu 1979[10] da loppiettih 12. elokuudu vuvvennu 2011[32].

Talovuolline tila

Suomen lahten suvirannal on suurdu atropogienistu objektua — muatalovuskompleksua, ydinstansii, portoin verko da ainavoluadustu luonnon da histourien kohtua.

Suomen lahten piäportinnu ollah: Piiterin Suuri portu (kaikkien lajiloin gruuzut), Viipurin portu (yleisgruuzut), Primorsku (nefti da neftituottehet), Visocku (neftituottehet da hiili), Ust'-Lugan portu (hiili, yleisgruuzut, irdogruuzut, meččygruuzut da konteinerat); Suomes — Helsinki (konteinerat), Kotka (konteinerat, meččy, muatalovustuottehet, piäazetusportu Ven’ale gruuzuloih nähte), Hanko (konteinerat, avtomašinat), Turku (konteinerat, ruadudoroguparomu)[33]; Estounies — Tallinn (vil’l’u, refrižeruattorat, nefti), Sillamäe. Suomen lahti on suurennu vezitienny, kudai kuuluu Volga-Baltiekkumeren vezitieh da Vienanmeri-Baltiekkumeren kanualan vezitieh. Tärgevimät gruuzut: Kuolanniemimuaspäi Hibinan apatiittu, väitetty apatiittusevoitus, Karjalan graniittu da diabuazu muan eri kolkih; meččy da pilomaterjualat Arhangelin da Voulogdan alovehelpäi Baltiekkumeren rannikon mualoih, Piiterih da viendäh niškoi; mustu metallu Čerepovcaspäi, Doneckan da Kuzneckan hiili, Urualan harmai kolčeduanu, Solikamskan kaliisuolat — Luodeh, Baltiekkumeren rannikon mualoih da viendäh niškoi; vil’l’u. Tankerois Volgaspäi mennäh neftigruuzut Luodeheh, Baltiekkumeren rannikon mualoih da viendäh niškoi[34].

Täl aigua Suomen lahes kulgietah moizet paromat:

  • "Silja Line". Matku: Helsinki (Suomi) — Mariehamn (Ahvenanmua) — Stokgol’mu (Ruočči), Helsinki (Suomi) — Tallinn (Estounii).
  • "Viking Line". Matku: Helsinki (Suomi) — Mariehamn (Ahvenanmua) — Stokgol’mu (Ruočči), Helsinki (Suomi) — Tallinn (Estounii).
  • "Tallink". Matku Helsinki (Suomi) — Tallinn (Estounii), Tallinn (Estounii) — Mariehamn (Ahvenanmua) — Stokgol’mu (Ruočči), Paldiski (Estounii) — Kappel’šer (Ruočči).
  • "Finnlines". Jevroupan suurimii paromulaitoksii. Kulgou Bel’gien, Germuanien, Norviegien, Ruočin, Suomen da Ven'an välil.
  • "Superfast Ferries" "Tallinkan" kauti. Matku Tallinn (Estounii) — Hanko (Suomi) — Rostok (Germuanii).
  • "Eckeroline". Matku Helsinki (Suomi) — Tallinn (Estounii).
  • "SuperSeaCat". Matku Helsinki (Suomi) — Tallinn (Estounii).
  • "Георг Отс". Matku Kaliningruadu (Ven'a) — Piiteri (Ven'a).
  • Kezäl vuvvennu 2008 Stella Lines -laitos oppi avata matkustajien viendän paromal (Julia-paromu) matkal Helsinki — Piiteri[35].

Suomen lahtes on kehitynnyh kalastus. Tärgeviminny kalastuskohtinnu ollah sen pohjaine rannikko Viipuri-Primorskan čupul da suvirannikko Ust’-Lugan čupul[11]. Tärgiet kalastandah nähte ollah salatti, kil’ku, kuor’oi siigu, lahnu, särgi, ahven, ängerjäs, minoga da muut[36]. Vuvvennu 2005 Piiterin da Leningruadan kalanpyvvändylaitokset suadih Suomen lahtespäi läs 2000 tonnua kalua[18].

Vuozinnu 1979—2011 Suomen lahten päivännnouzupuoles rakendettih Piiterin viennouzus puolistuslaittehien kompleksua. Dambal ollah suojelu- da transportufunksiet. Kai dambu on Piiteris ymbäri menijän rengasavtotien ozannu[37].

Syvyskuul vuvvennu 2005 allekirjutettih sobimus Pohjaine virdu -guazubutken nostamizes Baltiekkumeren pohjua myöte Viipurispäi Germuanien Graifsval’dan linnassah[38]. Guazubutkii ruvettih nostamah sulakuul vuvvennu 2010. Syvyskuul vuvvennu 2011 ruvettih täyttämäh tehnolougiellizel guazul enzimästy kahtes niitis. 8. kylmykuudu vuvvennu 2011 ruvettih vedämäh guazuu. 18. sulakuudu vuvvennu 2012 loppiettih toine niitti. 8. ligakuudu vuvvennu 2012 ruvettih vedämäh guazuu guazubutken kahtu niittii myöte kaupputarkoituksis.

28. tuhukuudu vuvvennu 2014 Suomi da Estounii allekirjutettih sobimuksen Balticconnector-guazubutken azundas, se menis Suomen lahten pohjua myöte da yhtistäs Suomen Baltiekkumeren rannikon mualoin guazuverkoloinke. Sidä paiči allekirjutettih memorandumu notkendetun guazun terminualan rakendamizes lahten Suomen da Estounien rannoil[39].

St Petersburg port scene.jpg
Tallinn port.jpg
Central Helsinki from plane.jpg
Stroy-b-3.JPG
Piiterin Suuri portu Tallinnan portu da sen ymbäristöt Nägöala lendokonehespäi Helsinkin keskuksele Piiterin viennouzus puolistamislaittehien kompleksu

Lahten arheolougii

Ganzeiskoin liiton piäkaupputiet

Suomen lahten pohju on uponnuzien laivoin suurin kalmužin, net laivat viluloin da enimilleh suolattomien vezien hyvyös säilyttih hyvin. VI vuozisuas algajen Suomen lahten kauti meni merikaupputie, sidä myöte Pohjas-Jevrouppah meni 100 % hobjua (läs 3000 tonnua VIII—X vuozisualoil). Jälles tämä tie oli tärgevimänny Ven’an tsuarikunnan kaupanpiendäs Ganzan linnoinke. XVII vuozisual se miäräi Ruočin kuningaskunnan talohuttu, a XVIII vuozisuan allus rodih kanzoinvälizen kaupan piäkanualannu Ven’an valdukundah niškoi.

Joga vuottu tiä hävii kymmenii laivoi. Tietäh, ku meribauhun aigah sehtämäh čuassuh hävittih kogonazet laivastot. Sygyzyl vuvvennu 1743 seiččemes čuasus hävii 17 Ven'an sodalaivua, kudamat tuldih Suomespäi, a sygyzyl vuvvennu 1747 nelläs čuasus Narvan reidal hävii 26 kauppulaivua. Suurin miäry oli vuvvennu 1721, konzu Suomespäi evakoittih ven’alazii voiskii, kolmes kuus hävii enämbi 100 laivua (64 niilöis yhten yön aigah)[40].

Vuvven 1996 lopus Suomen lahten Ven’an ozas oli enämbi 5000 uponnuttu objektua. Niilöis läs 2500 ollah laivat, läs 1500 — lendokonehet, а dostalit — eriluaduzet pienet objektat — juakkurit, venehet, jiän alle uponnuot mualiikunduvälinehet (tankat, traktorat, avtomašinat, puškat da muut) da vienalazet kuabelit. Uponnuzii Ven’anmuan laivoi on 25 %, Germuanien — 19 %, Anglien — 17 %, Ruočin — 15 %, Gollandien — 8 %) da Suomen — 7 %. Dostalit 9 % ollah Norviegien, Daanien, Francien, Amierikan Yhtysvaldoin, Itualien, Estounien da Latvien laivoi[41].

Suomen lahten pohjas, semmite sen päivännouzun puoles, on ylen äijy objektua, kudamat ollah varattavat merel kulguh, kalastandah, rannikkorakendamizeh, vienalazien butkiloin da kuabeliloin vedämizeh niškoi, net suatetah ekolougizih hädih da katastrouffoih. Ylen äijän miinua azetettih Suomen lahtes vie I Muailman voinan, Ven’an Kanzallizen voinan da intervencien, Talvivoinan aigah. Ei-tävvellizien olemas olijoin tiedoloin mugah niilöi azetettih 60 000 yksikkyö (vaiku yhten Ven’an imperuattoran laivasto vuozinnu 1914—1917 azetti 38 932 miinua). Tralenien vuoh voinan jälgehizinny vuozinnu ammattimiehien tiedoloin mugah hävitettih ei enämbiä 25 % azetettuloi miinoi[42].

Nähtävykset

  • Majakku ven. "Лесной Мол Створный Задний" — on nelländekse korgevin "perindölline" majakku muailmas, Ven'an korgevin majakku[43] da kaikis suurin vältämättäh puaras ruadai majakku muailmas.
  • Tolbuhin majakku
  • Londonan luodo

Huomavukset

  1. ↑ Финский залив // estonica.org.
  2. ↑ 1 2 ФИ́НСКИЙ ЗАЛИ́В. Большая российская энциклопедия 2004–2017.
  3. ↑ International Hydrographic Organization. Limits of Oceans and Seas (Special publication № 23). 3rd edition, 1953. IMP Monégasque, Monte-Carlo. P. 5. Kačondan päivymiäry: 3. tuhukuudu 2012. Arhiviiruittu originualaspäi 8. ligakuudu 2011
  4. ↑ Финский залив // Фидер — Фурьеризм. — М. : Советская энциклопедия, 1956. — (Большая советская энциклопедия#Второе издание / гл. ред. Б. А. Введенский ; 1949—1958, т. 45).
  5. ↑ Федотова П. И. "Названия Балтийского моря в русских средневековых источниках" : монография / Библиотека РАН; отв. ред. Н. В. Колпакова. — СПб.: БАН, 2022. — 120 с.
  6. ↑ Поспелов Е. М. Школьный топонимический словарь. — М.: Просвещение, 1988
  7. ↑ Городские имена сегодня и вчера: Петербургская топонимика / сост. С. В. Алексеева, А. Г. Владимирович, А. Д. Ерофеев и др. — 2-е изд., перераб. и доп. — СПб.: Лик, 1997. — С. 128. — 288 с. — (Три века Северной Пальмиры). — ISBN 5-86038-023-2.
  8. ↑ Топонимическая энциклопедия Санкт-Петербурга. — СПб.: Информационно-издательское агентство ЛИК, 2002. — 808 с. — ISBN 5-86038-094-1.
  9. ↑ Даринский А. В. География Ленинграда. — Л.: Лениздат, 1982. — С. 12—18.
  10. ↑ 1 2 3 4 5 6 Санкт-Петербург: Энциклопедия. — М.: Российская политическая энциклопедия. 2006.
  11. ↑ 1 2 Даринский А. В. Ленинградская область. — Л.: Лениздат, 1975.
  12. ↑ 1 2 Хазанович К. К. Геологические памятники Ленинградской области. — Л.: Лениздат, 1982.
  13. ↑ Вести Курортного района № 23(400) 16 октября 2014 года, с.6
  14. ↑ 1 2 Атлас СССР. — М.: ГУГК, 1984
  15. ↑ Карта Восточной части Финского залива. 1703 год
  16. ↑ Рыболовные страницы Санкт-Петербурга (рус.). www.fishers.spb.ru. Kačondan päivymiäry: 11. pakkaskuudu 2019. Arhiviiruittu originualaspäi 28. elokuudu 2009
  17. ↑ Рыбалка на Финском заливе
  18. ↑ 1 2 Строительство портов в Финском заливе уничтожает рыбу (рус.). news.spbland.ru. Kačondan päivymiäry: 11. pakkaskuudu 2019. Arhiviiruittu originualaspäi 10. kylmykuudu 2017
  19. ↑ В Санкт-Петербурге и пригородах есть только один безопасный пляж. «Фонтанка» — петербургская интернет-газета. Kačondan päivymiäry: 10. kezäkuudu 2013. Arhiviiruittu originualaspäi 13. kezäkuudu 2013
  20. ↑ В ближайшие два года Петербург будет очищать почти 100% сточных вод (рус.). eco.rian.ru. РИА «Новости». Kačondan päivymiäry: 11. pakkaskuudu 2019.
  21. ↑ Восточная Европа в 6–10 веках. Восточные славяне. Древнерусские памятники / Седов В. В. // Россия. — М. : Большая российская энциклопедия, 2004. — С. 261—265. — (Большая российская энциклопедия : [в 35 т.] / гл. ред.  ; 2004—2017, т. [б. н.]). — ISBN 5-85270-326-5.
  22. ↑ 1 2 3 Страны и народы: Советский Союз. Республики Прибалтики. Белоруссия. Украина. Молдавия. — М.: Мысль, 1984.
  23. ↑ 1 2 Географический энциклопедический словарь: Географические названия — М.: Советская энциклопедия, 1983.
  24. ↑ 1 2 Ленинградская область: исторический очерк./ Сост. В. А. Ежов. — Л.: Лениздат, 1986
  25. ↑ И. И. Лисаевич. Доменико Трезини. — Л.: Лениздат, 1986. — С. 20—26.
  26. ↑ От царства к империи // Россия. — М. : Большая российская энциклопедия, 2004. — С. 310—315. — (Большая российская энциклопедия : [в 35 т.] / гл. ред.  ; 2004—2017, т. [б. н.]). — ISBN 5-85270-326-5.
  27. ↑ Лурье Ф. М. Российская и мировая история в таблицах: синхронические таблицы. — СПб.: Каравелла, 1995.
  28. ↑ Гогландское сражение 1788 / Потехин А. А. // Гермафродит — Григорьев. — М. : Большая российская энциклопедия, 2007. — С. 288. — (Большая российская энциклопедия : [в 35 т.] / гл. ред.  ; 2004—2017, т. 7). — ISBN 978-5-85270-337-8.
  29. ↑ Юрьевский договор 1920 // Шервуд — Яя. — М. : Большая российская энциклопедия, 2017. — С. 608. — (Большая российская энциклопедия : [в 35 т.] / гл. ред.  ; 2004—2017, т. 35). — ISBN 978-5-85270-373-6.
  30. ↑ Московский мирный договор 1940 // Монголы — Наноматериалы. — М. : Большая российская энциклопедия, 2013. — С. 298. — (Большая российская энциклопедия : [в 35 т.] / гл. ред.  ; 2004—2017, т. 21). — ISBN 978-5-85270-355-2.
  31. ↑ Таллинский переход 1941 года. Война на море. Kačondan päivymiäry: 12. syvyskuudu 2009. Arhiviiruittu originualaspäi 12. syvyskuudu 2009
  32. ↑ За пять лет работы Петербургская дамба спасла город от 13 наводнений. ТАСС (12. elokuudu 2016). Kačondan päivymiäry: 10. kylmykuudu 2017.
  33. ↑ Порты. Перемены в финских портах. Kačondan päivymiäry: 25. kezäkuudu 2010. Arhiviiruittu originualaspäi 12. oraskuudu 2010
  34. ↑ Российский речной флот и туризм INFOFLOT.RU (рус.). www.map.infoflot.ru. Kačondan päivymiäry: 11. pakkaskuudu 2019. Arhiviiruittu originualaspäi 20. ligakuudu 2017
  35. ↑ «Из Петербурга в Helsinkiна пароме», 7 июля 2008 (рус.). www.prohotel.ru. Kačondan päivymiäry: 11. pakkaskuudu 2019.
  36. ↑ Даринский А. В. География Ленинграда. — Л.: Лениздат, 1982. — С. 30—34.
  37. ↑ Дамба. Комплекс защиты Санкт-Петербурга от наводнений (рус.). www.spb-projects.ru. Kačondan päivymiäry: 11. pakkaskuudu 2019.
  38. ↑ Nord Stream. Kačondan päivymiäry: 25. kezäkuudu 2010. Arhiviiruittu originualaspäi 4. pakkaskuudu 2011
  39. ↑ Estounii и Suomi заключили договор о прокладке газопровода Balticconnector. Интерфакс (3. kevätkuudu 2014). Kačondan päivymiäry: 4. kevätkuudu 2014.
  40. ↑ Подводные открытия на востоке Финского залива. Kačondan päivymiäry: 25. kezäkuudu 2010. Arhiviiruittu originualaspäi 21. talvikuudu 2010
  41. ↑ Каталог и атлас объектов на дне Балтийского моря и находки останков старинных кораблей на дне Финского залива. Kačondan päivymiäry: 25. kezäkuudu 2010. Arhiviiruittu originualaspäi 4. syvyskuudu 2011
  42. ↑ Опасные объекты. Kačondan päivymiäry: 25. kezäkuudu 2010. Arhiviiruittu originualaspäi 22. tuhukuudu 2010
  43. ↑ Статья «На краю света и надежды» (рус.). www.mayachnik.ru. Kačondan päivymiäry: 11. pakkaskuudu 2019.

Linkat

Lähteh - "https://olo.ruwiki.ru/w/index.php?title=Suomen_lahti&oldid=126361555"