Vahnu Uuzi Vuozi

On otettu Рувики-späi
Vahnu Uuzi Vuozi
Натюрморт с мандаринами.jpg
Päivymiäry pakkaskuun 13. da 14. päivien välizel yöl
Piendy Perehpruazniekat stolan tagan, illačut
Liittyy Rastavah, Päiväh Uuttu Vuottu vaste, Uudeh Vuodeh

Vahnu Uuzi Vuozi (ven. Ста́рый Но́вый год) on Uuzi Vuozi julianan kalenduaran mugah (vahnua aijanlaskuu myö). Se tulou pakkaskuun 13. da 14. päivien välizel yöl (nämmä päivymiärät vastatah 31. talvikuudu da 1. pakkaskuudu vahnan aijanluvun mugah)[1].

Iče sanayhtymy "vahnu uuzu vuozi" on ezimerki oks’umoronas (se on yhtelaigua älykäs da tolkutoi). Pruazniekan roindu liittyy siirdymizeh julianan kalenduaras grigorianskoih, toizin sanojen uudeh aijanlaskuh, konzu päivymiärät siirryttih edehpäi. Virrallizen Uvven Vuvven ližäkse uvves aijanluvus rodih mahto endizelleh pidiä tädä pruazniekkua vahnan aijanluvun mugah.

Puaksuh niilös mualois, kudamis on levinnyh taba pidiä Vahnua Uuttu Vuottu, ižändöiččijat pravoslavnoit kiriköt iellehgi eletäh julianan kalenduaran mugah, huolimattah virrallizeh grigorianskoin kalenduarah (uudeh aijanluguh), sen tuloksennu virrallizen kalenduaran Rastavu piädyy pakkaskuun. 7 päiväle. A Uvvel Vuvvel kalenduaruperindön mugah pidäs tulla Rastavan jälgeh; daigi äijil pravosluavnoih uskoh ristittyzien grigorianskoi Uuzi Vuozi piädyy Rastavanpyhän aijakse, kudaman aigua ollah kielletty yllinkylläzet pruazniekkustolat, argihizen syöndy da vesseldyksien piendy. Vahnal Uvvel Vuvvel sih niškoi on suuri rouli.

Vahnu Uuzi Vuozi on ei-virralline pruazniekku (harvembah — virralline), kudamua eniten pietäh niilöis mualois, kus kiriköt eletäh julianan kalenduaran mugah da Rastavua pietäh pakkaskuun 7. päivänny.

Pruazniekan muantiedo

Perindö pruaznuija Vahnua Uuttu Vuottu on levinnyh niilöi mualoi myö, kus on säilynyh pruazniekan piendy julianan kalenduaran mugah libo ollah lujat aziehkuulujat histouriellizet tavat.

Pruazniekkua tietäh Nevvostoliiton endizen alovehen mualois, Ven'a, Valgo-Ven'a, Kazahstuanu, Gruuzii, Armienii, Molduavii luguh ottajen, sego pravoslavnoloin kundien keskes Baltiekkumeren mualois[2][3].

Merkittävän levenemizen perindö sai Serbies, Černogouries, Pohjas-Makedounies[2], Grecies, Rumiinies da Horvatien pravoslavnolois piirilöis[4]. Bosnii-Hertsegovinas pruazniekkua pietäh Serbskois tazavallas.

Eri mualois

Ven'a

20. (30.) talvikuudu vuvvennu 1699 Pedri I:n käskys vuvven algu Ven’an valdukunnas  (ven.) (olo. siirrettih syvyskuun 1. päiväs pakkaskuun 1. päiväh julianan kalenduaran mugah[5]. Vahnan Uvven Vuvven piendän perindö rodih grigorianskoin kalenduaran käyttöhoton jälgeh vuvvennu 1918[6], sen täh pakkaskuun 1. päivy julianan kalenduaran mugah rubei vastuamah pakkaskuun 14. päiviä hyväksytyn grigorianskoin kalenduaran mugah.

Kyzelylöin tiedoloin mugah vuozinnu 2024—2025 Vahnua Uuttu Vuottu pidi 58—59 % ven’alazis, vuvvennu 2009 sidä pidi 67 %. Perindö enimiten on levinnyh vahnemban polven rahvahan keskes, kel on enämbi 60 vuottu igiä (66 %), kylien eläjien keskes (64 %), sego Siberin da Loittozen Päivännouzun federuallizis piirilöis (64—65 %). Harvembi toizii pruazniekkua pietäh nuoret rahvas 35 vuodessah, ven’alazet korgeiškolaopastuksenke sego Piiterin da Moskovan eläjät. 65 % ven’alazis ei kannateta ajatustu luadie Vahnas Uvves Vuvves virralline huogavopäivy.

Enimät pruaznuiččijois vastatah Vahnua Uuttu Vuottu kois perehpiiris[7]. Pruazniekan piäpiendytaboi ollah perehen yhtehine syöndykerdu, televizoran kačondu sego perindöllizien syömizien šeimindu, moizien kui olivje-saluatan. Säilyttihgi vahnat tavat, moizet kui vareniekkoin lahju sydämes valmistandu da smuutil kävelendy.

Ven’an pravoslavnoi kirikkö Vahnan Uvven Vuvven enzimäzenny päivänny pidäy Hospodin ymbärileikkuandan  (ven.) (olo. päiviä da mustelou Vasiliedu Suurdu (Vuasil’l’an päiviä). Tämä päivy ei ole kirikön Uuzi Vuozi, sidä pietäh 14. syvyskuudu.

Nevvostoliiton endizet tazavallat

Nevvostoliiton hajuomizen jälgeh, paiči Ven’ua, Vahnua Uuttu Vuottu jatketah pidiä endizien nevvostotazavaldoin eläjät, moizien kui Valgo-Ven'a, Kazahstuanu, Gruuzii, Armienii, Molduavii da Kirgizii. Perindö mugaže säilyy Azerbaidžuanas da Uzbekistuanas (kusto, erähien tiedoloin mugah, sidä pidäy läs 40 % eläjis). Pruazniekkua suvaijah ven’ankielizet da pravoslavnoit rahvas Baltiekkumeren mualois da endizes Nevvostoliitos muuttanuot Loittozen ulgomuan mualois.

Ukrainu

Ukrainan pravoslavnoin kirikön da Ukrainan griekkalaskatolizen kirikön siirrettyy vuvvennu 2023 uudeh julianan kalenduarah, kudai suurel ozal on yhtenmoine grigorianskoin kalenduaranke, Vahnan Uvven Vuvven piendy heitettih virrallizel da kirikön tazol. Täh päivymiäräh liittyjät rahvahan kirikköpruazniekat, moizet kui Melanja Riml’aninin  (ven.) (olo. (Malankan) da pyhän Vasilii Suuren päivät siirrettih talvikuun 31. da pakkaskuun 1. päivih.

Endine Jugosluavii

Vahnan Uvven Vuvven vastuanduperindö säilyi Serbies, Černogouries da Pohjas-Makedounies. Serbies pruazniekkua tietäh Serbien Uuzi Vuozi -nimel (Српска Нова година) libo "Pieni Rastavu". Serbskois tazavallas (oza Bosniedu da Hertsegovinua) pakkaskuun 14. päivy on virralline huogavopäivy[8]. Pruazniekan piendyperindö mugaže säilyy serbielazien pravoslavnoin uskon rahvahien keskes Horavaties, toimenpidot sie ollah paikallizet, niilöi järjestetäh kunnat.

Šveicuarii

Vahnua Uuttu Vuottu julianan kalenduran mugah (vahnua Pyhän Sil’vestran päiviä, germ. Alter Silvester) pietäh Šveicuarien erähis germuanienkielizis piirilöisgi. Ven’ah verraten nämmä ei olla kirikön jälgilöi, vai rahvahan vastus grigorianskoih kalenduarah siirdymizele (tämä siirdymine protestuantizes Šveicuaries meni XVII—XVIII vuozisualoil).

Uel'su

Uel’sas (Yhtistynnyh Kuningaskundu) on olemas Vahnan Uvven Vuvven samanmoine pruazniekku, kudamua tunnetah Hen Galan -nimel (Hen Galan), mi merkiččou julianan kalenduaran mugah Uvven Vuvven alguu. Sinäpiä lapset voijah kävellä kodiloi myö hyvittelypajoloinke da vastah suaja magiedu lahjua.

Grecii

Vahnan Uvven Vuvven piendyperindö säilyy Greciesgi.

Rumiinii

Rumiinies Vahnua Uuttu Vuottu tietäh Revelionul pe stil vechi -nimel (sana sanah "Uuzi Vuozi uuttu aijanlaskuu myö "), sidä vastatah pakkaskuun 13. da 14. päivien välizel yöl. Pruazniekku ei ole kogokanzalline, sit pidellähes eniten kanzallizien vähimistölöin ezittäjät, kudamil käytös on julianan kalenduaru  (ven.) (olo.: ven’alazet-lipovanat, ukrainalazet Rumiinies da serbielazet[9].

Alžiiru, Marokko, Tunisu

Pohjas-Afriekan kandurahvahien berberoin (amazigoin) kalenduaru perustuu julianan kalenduarah, kudamua käytettih muatalovustarbehih Riiman valdukunnan aijois lähtijen. Samah aigah berberoin aijanlasku alguau vuvves 950 enne Hristosan roindua, konzu livielaine faraonu berberoin kanzua Šešonk I nouzi valduistuimele Jegiptas[10].) Muga berberat perindön mugah pietäh Uuttu Vuottu julianan kalenduaran mugah. Tämä päivymiäry on sama kui Vahnan Uvven Vuvven piävymiäry toizis mualois, vaigu berberoil Uuzi Vuozi ei ole vahnu, se on piäpruazniekkoi.

Berberoin Uuttu Vuottu sanotah Jennajerakse (Yennayer), mugaže sidä tietäh kui "marokkolaine Uuzi Vuozi".

Pruazniekan piendypäivy vaihtelou. Alžiiras da Tunisas Jennajerua pietäh pakkaskuun 12. päivänny, Alžiiras kai se on ilmoitettu virrallizekse pruazniekakse da huogavopäiväkse muan piämiehen käskys 27. talvikuudu vuvvennu 2017. Marokos on berberoin Uuzi Vuozi, sidä pietäh 14. pakkaskuudu, virrallizekse se rodih vuvvennu 2023.

Japuonii

Japounies virrallistu Uuttu Vuottu pietäh vuvves 1873 lähtijen grigorianskoin kalenduaran mugah 1. pakkaskuudu. Sie Vahnua Uuttu Vuottu eniten ellendetäh ei julianan kalenduaran pruazniekannu, a pruazniekannu nimel "риссюн" 立春 — keviän allun päivänny (sego kitailazen muatalovuskalenduaran allunnu)[11]. Tavan mugah ris’s’unan päivymiäry piädyy tuhukuun 4. päiväle grigorianskoin kalenduaran mugah. Vahnan Uvven Vuvven päivänny voibi kävvä pyhih kohtih, moizien kävyndöin aigua japounielazet pannah malittuu, kyzytäh jumaloil tervehytty da hyvytty tuliekse vuottu.

Joukkokul'tuuras

  • Mihail Roščinan ozutelmu "Vahnu Uuzi Vuozi" (1966—1967);
  • Andrei Voznesenskoin runo "Vahnu Uuzi Vuozi" (1975);
  • Oleg Efremovan da Naum Ardašnikovan kinofil’mu "Vahnu Uuzi Vuozi" (1980, Nevvostoliitto, Mihail Roščinan ozutelman mugah).

Huomavukset

  1. ↑ Старый Новый год. Ведомости. Kačondan päivymiäry: 16. talvikuudu 2025.
  2. ↑ 1 2 В каких странах отмечают Старый Новый год. Yakutia-Daily.ru. Kačondan päivymiäry: 16. talvikuudu 2025.
  3. ↑ Старый Новый год-2025: какого числа отмечают, как появился праздник, приметы и традиции. vtomske.ru (13. talvikuudu 2024). Kačondan päivymiäry: 16. talvikuudu 2025.
  4. ↑ Сербы отпраздновали Старый Новый год. Balkanist (14. pakkaskuudu 2021). Kačondan päivymiäry: 16. talvikuudu 2025.
  5. ↑ Старый Новый год: история, традиции, приметы Старый Новый год: история, традиции, приметы. Inkazan.ru (Инказан.ру) (12. pakkaskuudu 2024). Kačondan päivymiäry: 16. talvikuudu 2025.
  6. ↑ О введении западно-европейского календаря // Собрание узаконений РСФСР//Собрание узаконений и распоряжений рабочего и крестьянского правительства. — 1918. — № 19. — С. 289.
  7. ↑ Старый Новый год — 2024. ВЦИОМ. Kačondan päivymiäry: 16. talvikuudu 2025.
  8. ↑ Doček pravoslavne Nove godine u Srpskoj (босн.). Mondo.ba. Kačondan päivymiäry: 16. talvikuudu 2025.
  9. ↑ Anul Noul 2024 pe rit vechi. Cine sărbătorește Revelionul în noaptea de 13 spre 14 ianuarie. Tradiții și obiceiuri ale minorităților din România la trecerea dintre ani (рум.). Ziarul Unirea. Kačondan päivymiäry: 16. talvikuudu 2025.
  10. ↑ Йеннаер — берберский Новый год в Алжире. rus.team. Kačondan päivymiäry: 16. talvikuudu 2025.
  11. ↑ Liza Crihfield Dalby. Geisha. — Vintage, 2000. — 124 с.

Linkat

Lähteh - "https://olo.ruwiki.ru/w/index.php?title=Vahnu_Uuzi_Vuozi&oldid=126361225"