Rastavu Ven'al

On otettu Рувики-späi
Tarkastettu kirjutus
Rastavu
pravosluavizes perindös
RIAN archive 143897 Celebrating Christmas in Moscow.jpg
Tiippu Joudopruazniekkupäivy
Virrallizesti Hospodi Jumalan da Pellastajan meijän Iisus Hristosan oma Rastavu
Pietäh pravoslavnoih uskoh ristityt
 Ven'anmua
Päivymiäry 7. pakkaskuudu
Piendy kirikkösluužbat
Логотип РУВИКИ.Медиа Медиафайлы на РУВИКИ.Медиа

Rastavu (ven. Рождество́ Христо́во, Ven'an pravoslavnois kirikös — ven. Рождество́ по пло́ти Го́спода Бо́га и Спаси́теля на́шего Иису́са Христа́) on pravoslavnoih uskoh ristittylöin tärgevimii pruazniekkoi, se perustettih Neičyt Marian Iisus Hristosan suandan kunnivokse Viflijem-linnas, sit aijas lähti nygöine aijanlasku[1]. Nygözel aijal Rastavan pruazniekkua Ven'an pruavosluavizet rahvas pietäh pakkaskuun 7. päivänny, mi julianan kalenduaran mugah on talvikuun 25. päivy[2].

Rastavan päivy, kudamua pietäh 7. pakkaskuudu, Ven’al on virralline joudopruazniekkupäivy[3].

Histourii

Kniäzi Vladimiran vuvvennu 988 Ven’an Hristosan uskoh ristindän jälgeh rahvahal rodih uuzi tärgei pruazniekku — Rastavu. Sen täh, gu kaksiuskovažus oli tavalline dielo Muinazel Ven’al, Rastavan pravoslavnoloin piendytaboin rinnal oldih valehjumalahuskon pivot. Muga Synnynmuanaigua Rastavas da Vieristässäh samanaigazesti kirikkösluužbienke arbailtih tuliedu aigua, käveltih smuutoinnu, torattih kulakoil, pajatettih Rastavan pajoloi, oligi muudu perindöllisty iluo da kižua[4].

"Kiriköspäi tulduu rahvas musteli paganallistu Kol'adua  (ven.) (olo., iespäi kannettih rastavan tiähtii, ylistettih Hristua, samal aigua rallatettih pajoloi da tresnittih kižoi"[4].

XIV—XV vuozisualoil Ven’an pravoslavnoi kirikkö miäräi da azetti käyttöh uskondopruazniekkoin virrallizet piendysiännöt. XVI—XVII vuozisualoin aigua kiistu kaksiuskovažuttu vastah oli jo valdivon poliitiekan ozannu[4]. Yhtelläh erähät paganallizet Synnynmuanaijan piendytavat jiädih rahvahan elokseh endizelleh (enne kaikkie arbailendat)[5].

XVII vuozisuan lopus — XVIII vuozisuan allus Ven’al moudah tuli taba pidiä temuattizii teatruezityksii Vertep-nimel: Rastavannu erinomazes juaššiekku-vertepas tyttilön avul ozutettih Iisus Hristosan roindua luolas, kus händy piettih peitos tsuari Irod I Suures. Tämä ezityksien ozutanduperindö kesti vuodessah 1917, kuni ei roinnuh Ligakuun vallankomovustu[6]. XIX vuozisuan loppupuolel Rastavan vältämättömänny ozannu kui linnas, mugai hierus oli čomendettu Rastavan kuuzi  (ven.) (olo., XX vuozisuan algupuoles lähtijen lahjoi rubei tuomah Santa-Klausan yhtenjyttyine hengi — ven’alaine Pakkasukko[7].

Calendar 1888 brom Niva.jpg
Советский табель-календарь на 1926 год с религиозными официальными праздниками.jpg
Soviet calendar 1931 pocket.jpg

Vuozinnu 1920 Nevvostoliiton valdivollizen jumalanuskomattomuon ideolougiikiistan hantuzis nouzi uskondopruazniekkuvastaine borču, Rastavan piendiägi vastah, da nennien pruazniekkoin vaihtamine muallizil vastinehil[8]. Komsomolas rodih yksi uskondonvastazen kuhkutuksen johtai levittäi, vuvves 1922 vuodessah 1923 hovus oli kogo Nevvostoliiton hommu "komsomolan rastavan" järjestämizekse[9].

Nevvostoliiton jogavuodehizis kalenduarois (vuodessah 1929) kirikköpäivii, Rastavan päiviägi, eri vuozinnu merkittih libo pruazniekoikse, libo huogavundupäivikse. Vuozien 1919—1923 kalenduarois Rastavan päivikse merkittih pakkaskuun 7. da 8. päivät (vuvvennu 1918 muan siirdämizen täh grigorianskoih kalenduarah), vuozinnu 1924—1929 — talvikuun 25. da 26 päivät. (Segasotku päivymiärienke liityi Rahvahan komissuaroin nevvoston piätökseh vuvvennu 1918 ottua käyttöh "päivänlaskujevrouppalazen" (grigorianskoin) kalenduaran, kudamua ei hyväksynnyh Ven’an pravosluavine kirikkö)[10][11][12].

Rahvahan komissuaroin nevvoston piätökses 24. syvyskuudu vuvvennu 1929 "Ruado- da huogavunduaijas laitoksis, kuduat siirrytäh jatkujah tuotandonedälih" nevvostokalenduaraspäi otettih iäre uskondopruazniekat, Rastavugi oli täs joukos: "Uvven vuvven päivänny da kaikkien uskondopruazniekkoin päivinny (endizinny erihuogavundupäivinny) kaikin ruatah yhtenjyttyöh kaikile yhtehizien perustehien mugah"[13]. Kohti Rastavua pidämisty ei kielletty, ga terväh Leningruadas jullattih käsky "Vihandoin istutuksien kuadamizen da myöndän kieldämizes uskondopidoloin da taboin periä", mi toziolos ilmoitti Rastavan taboi kiellonalazikse, zakonan ulgopuolizikse[14]. Net, ket peitoči jatkettih pidiä tädä päiviä, voidih kielitändäs kaimata virran da jiäjä partien liputtah[15][16]. Sen ližäkse Rastavan piendiä da kuustu vastastu ideolougiihommua piettih runomuvvosgi:

Myö emmo anna kuadua nuordu kuustu,
Emmogo anna čällätä meččii, kuadua net tolkuttah.
Vaigu se, ken on papin dovariššu, on valmis pruaznuiččemah kuustu.
Myö sinunke olemmo pappiloin vihamiehet. Rastavua meile ei pie.

— Aleksandr Vedenskii (runoilii) «Emmo anna!»

Vuozinnu 1935—1936 Rastavuperindöt roittih muallizen nevvostopruazniekan Uvven Vuvven pakkaskuun 1. päivänny piendän perindölöikse. Sit aijas lähtijen "rastavan kuustu" nygyaijan Ven’al pietäh muuttumattomannu "uvvenvuvven kuuzennu"[17]. Lahjat, pakkasukon kävyndät (kudaman kuva oli olemas vie vallankumovukseniellizel Ven’algi) mugaže roittih kuulumah uvvenvuvven piendäh. Vuvvennu 1937 Moskovan Ammattiliittoloin talois Uvven Vuvven vastuandupruazniekas Pakkasukon abuniekan da vunukan roulis enzikerdua ilmestyi Lumineičoi — ven’alaine suarnalline piähengi, kudai ei koskei Rastavah[18].

Kogonah Rastavan pruazniekku oli suadu kundoh vuvvennu 1990, konzu Ven'an federatiivizen socialistizen nevvostotazavallan Korgeviman Nevvoston piätökses pakkaskuun 7. päivy, Rastavan päivy, ilmoitettih lebopäiväkse[19], pakkaskuun 7. päivy vuvvennu 1991 oli joudopäivy. Yhtelläh Ven'an federatiivizen socialistizen nevvostotazavallan erähis tazavallois, ezimerkikse, Tatuaroin avtonoumizes socialistizes nevvostotazavallas, tämä piätös jäi huomuamattah muga sanotun Iččenäžysparuadan täh, sinäpiän ruattih kai valdivollizet laitokset[20]. Nygözel aijal Rastavu kuuluu uvvenvuvven yhtenäzeh pitkäh lomah, kudai algavuu Uvves Vuvves (libo sidä vaste) da kestäy pakkaskuun 8. päivässäh[21].

Pruazniekan piendyperindöt

Ennevahnallizet tavat

Erähis kohtis meijän päivissäh säilyi ennevahnalline taba kävellä smuutil  (ven.) (olo., konzu smuutat Rastavua vaste da Synnynmuanaigua käydih taloloi myö, puaksuh seibähänke, kudaman piäh oli kiinitetty koisluajittu tiähti, ylistettih Hristossua da toivotettih pajattajen hyvytty, vastah suadih gostinčua pruazniekkustolalpäi[22]. Tädä slavjuanoin menuo kuvuajien literatuurutevoksien joukos on N. V. Gogol’an "Yö Rastavua vaste"[7]. Samal aigua Ven’an valdukunnas voimas olii zakon kieldi "Rastavua vaste da jällel, Synnynmuanaigua, ennevahnallizien valehjumalahuskondan kerdomuksien mugah kävvä kižoih, šuorivuo valehjumaloin sobih, pihoil pläšniä heittiä da muanittajua pajuo pajattua"[23].

Smuutat: kondii, starikku-viettelii, vahnu akku, koza (P. Kaverznevan kuva, XIX vuozisada)

Yleizenny Rastavan tavannu paganallizien juurienke hierulois oli luvva da sen jälles poltua olgisuabru  (ven.) (olo.. Kaiken sen aijan kogo heimokundu seizoi kunnivoitettavas vaikkaniolos, kuni olgi ei palanuh loppussah. Rahvahan uskomuksen mugah, kuolluot ezi-ižät sikse aigua tullah lämbiemäh tulelluo, kuduan viritettih heijän omat, da voijah avvuttua hyväperäzen muan kundoh suandua. Synnynpäivän ehtäl algavui arbailenduaigu[24].

Ennevahnas ven’alazet muanruadajat sanottih pahakse, gu enzimäzenny gost’annu (ven. Полазник), kudai tuli taloih Rastavannu, oli naine — uskottih, perehen naispuoli rubieu kaiken vuvven läžimäh. Rastavakse emändät ruokittih kodiloi, iče pezevyttih kylys, stolale pandih puhtas pyhkin, pruazniekakse varustettih uuttu sobua, kudamat pandih piäle jo huondekses, sendäh gu uskottih, sit rippuu tulii vuozi, rodieugo se sualehienke. Enne huondesveruo ei sunnuh juvva vetty, uskottih, gu vetty juonnuttu kaiken kezän rubieu juotattamah. Ozattomuksii da pahua varaten Rastavannu nimidä ei ruattu, eigo pletitty, eigo nieglottu, eigo ommeltu. Syöndystolan jallat sivotottih yhteh nuoral, gu žiivatat ei pageiltas, pyzyttäs karjas. Päiväl, huondeskirikkösluužban jälgeh, papit käveltih uskovazien kodiloi myö ylistämäs Hristossua[24]. Synnynpäivy oli Rastavan pyhän jälgimäine päivy.

Nygyaigazet piendytavat

Muallizet

Päivänlaskujevrouppalazih mualoih da Amierikan Yhtysvaldoih verraten, Rastavu nygyaijan Ven’al suurimal ozal on uskondopruazniekku da pyzyjii sovittuloi muallizii perindölöi sil ei ole. Ven’alazien enimistö pidäy Rastavua perehpruazniekannu. Kogo Ven’an yhteiskunnallismielen tutkimuskeskuksen kerättylöin tiedoloim mugah, Ven’an pravosluavizen kirikön Rastavu-pruazniekkua pidäy 72 % kaikkien uskoloin ven’alastu, 73 % kudamis pietäh sidä kois, perehen da omahizien piiris, gost’ua vastaten. Vallankumovukseniellizen Ven’an da Nevvostoliiton enzivuozien Rastavan piendyperindöt, kudamii siirrettih Uvven Vuvven pidämizeh, enimäl säilyttih meijän päivissäh da ollah rahvahal hovus kaikkien uvvenvuvven pruazniekkoin aigua (Rastavannugi pakkaskuun 7. päivänny)[25].

Uskondotavat

Pakkaskuun 6. da 7. päivän välizel yöl Ven’an federuallizien TV-kanualoi myö ozutetah Rastavan pruazniekkukirikkösluužbua: suurdu ehtysluužbua, huondessluužbua da liturgiedu (vuvves 2001 lähtijen Moskovan Hristosan pellastajan kiriköspäi  (ven.) (olo.). Enzimästy kerdua niilöi transliiruittih vuvvennu 1992 Enzimäine da RTR (nygöi — Rossija-1) -kanualat.

Ven’an pravosluavine kirikkö pidäy Rastavua toizekse tärgienny pruazniekannu Äijänpäivän jälgeh[26]. Enne Rastavua on monipäiväine Rastavan pyhä, kudai kestäy kylmykuun 28. päiväs pakkaskuun 6. päivässäh[7].

  • Tyttöine pidäy käis tuohustu Rastavan illačus, 7. pakkaskuudu vuvvennu 1995

    Tyttöine pidäy käis tuohustu Rastavan illačus, 7. pakkaskuudu vuvvennu 1995

  • Ven'an vuvven 1995 Rastavan poštumarku Hristosan roindu -obrazan kuvanke (1497) da Kirillovan manasterin Uspen'n'an kirikön ikonostuasan pruazniekkuriävynke

    Ven'an vuvven 1995 Rastavan poštumarku Hristosan roindu -obrazan kuvanke (1497) da Kirillovan manasterin Uspen'n'an kirikön ikonostuasan pruazniekkuriävynke

  • Ven'an virrastoimii piämies Vladimir Putin Sroičan kirikös Vorobjovi gory -paikas (6. pakkaskuudu vuvvennu 2000)

    Ven'an virrastoimii piämies Vladimir Putin Sroičan kirikös Vorobjovi gory -paikas (6. pakkaskuudu vuvvennu 2000)

  • Pyhänpäivän školan kazvatit ozutetah kirikös Hristosan roindua (Primorskan aloveh, vuvvennu 2011)

    Pyhänpäivän školan kazvatit ozutetah kirikös Hristosan roindua (Primorskan aloveh, vuvvennu 2011)

Rastavan ildaine

Palazikse leikottu studeni pippurijuurenke

Ennevahnas Rastavan stolan syömizii mietittih hyväzesti.

Enne "enzimäzen tiähten" jiävindiä taivahale Rastavua vaste syvvä ei annettu, lapsilegi (kudamile tavan mugah hoivendettih pyhäoloi)[4] — Synnynpäivy on Rastavan pyhän  (ven.) (olo. kovin päivy. Ehtäl stolale nostettih nižuine pudro mejen da muakkusiemenienke (ven. сочиво), da sen jälgeh kaikin mendih kirikköh Rastavan sluužbale.

Tossupiän oli pruazniekkumurgin libo ildaine — rahvas syödih magiembua syömisty pyhitändän jällel. Rastavan stolah tavan mugah kučuttih yksinäzii tuttavii. Uskottih, yhtehizeh syöndykerdah voibi tulla iče Iisus Hristos, sentähgi veriälöi piettih avvoi, daigi jogahistu, ken tuli pertih, istutettih stolah, nikedä gostitandattah koispäi ei laskiettu.

Rastavakse pastettih eläinhuahmoloin muodostu piiruadu, niilöil čomendettih pertilöi da työttih lahjakse omile da tuttavile.

Vahnan Ven’an Rastavan stolan tärgielöinny da vältämättöminny syömislajiloinnu oldih eriluaduh valmistetut syömizet počinlihas: žuarittu počinpoigu, täytetty počin piä, žuaritut lihapalat, studeni. Rastavan stolale pandih vie muudugi lihahistu syömisty: hanhie juablokoinke, jänöidy kannatekses, meččylinduu, lambahanlihua, ynnällisty kalua da muga ielleh. Žuarittuloin da pastettuloin suurien lihapaloin, ynnälleh pastettuloin linduloin da kaloin kyllys pruazniekkustolal johtui ven’alazen päčin erinomazes rakendehes, kudamah sai panna suurikogostu eihenty[7].

Ven’alazet kyrzät

Hienozikse leikatut lihat da syödävät syväimykset keitettih padazis yhtes perindöllizen nodriehkon kuašanke. Rastavan vältämättömänny syömislajinnu, kuigi toizinnu pruazniekoinnu, oldih piiruat: umbinazet da avvonazet, ruahtopiiruat, kikit, kyčöit, pyöräköt, kuleb’aka-kokoipiiruat, kurniekat, venehyt-piiruat, saječka-päpit, rastegai-piiruat avvonazen keskiozanke, šan’ga-pyöräköt. Varustettih padapastostu, pastettih kyrziä (vall’l’oidu, čupukkua). Syväindy oli mondu lauduu da eri maguh (kazviperäzet, ouvešši-, fruktu-, griba- da sieni-, liha-, kala-, ruahto- da segasyväimet)[7].

Ven’an Rastavan stolan magiet syömizet ei oldu sen verdua monipuolizet. Stolal oli marjua, puunandindu, pastilua, priädniekkiä, rouzončiekkua, pečen’n’iä, metty. Juodih keitettyy juomistu (kampottua da magiedu suuppua, ven. сбитень-palavua juomistu mejes da mavustehis), kiiselii, XVIII vuozisuan allus lähtijen — kitailastu čuajuu[7].

Midä syömisty jäi syöndyveros, net viettih aijan tuakse, gu hukat, "ristakanzan hyvyön opittuu da tiijustettuu", ei ruattas pahua, ei koskiettas muanruadajien žiivattukarjua[7]. Toizen perindön mugah, Rastavan stolaspäi jiännyöt syömizet annettih vahnoile da köyhile. Ven’an erähil alovehil stolua ei ruokittu huondeksessah, sendäh gu rahvahan uskomuksen mugah, kuolluot omatgi voijah tulla stolah[7].

Rastavan poštukartočkat

  • Ven'an Rastavan poštukartočku (enne vuottu 1917)

    Ven'an Rastavan poštukartočku (enne vuottu 1917)

  • Rastavan poštukartočku, kuvas Pyhä Miikul libo Pakkasukko (enne vuottu 1917)

    Rastavan poštukartočku, kuvas Pyhä Miikul libo Pakkasukko (enne vuottu 1917)

  • Smuutat. Rastavan poštukartočku. Nikolai Karazin (vuozi 1899)

    Smuutat. Rastavan poštukartočku. Nikolai Karazin (vuozi 1899)

  • Kävvä tiähteh, Hristosanylistäjät. Rastavan poštukartočku (enne vuottu 1917)

    Kävvä tiähteh, Hristosanylistäjät. Rastavan poštukartočku (enne vuottu 1917)

  • Rastavan poštukartočku, Boris Zvorikin (enne vuottu 1917)

    Rastavan poštukartočku, Boris Zvorikin (enne vuottu 1917)

  • Ven'an Rastavan poštukartočku (enne vuottu 1917)

    Ven'an Rastavan poštukartočku (enne vuottu 1917)

Siäennustukset

  • Rastavannu päiväinegi karguau[27];
  • Gu ollou puulois äijy hagarua Rastavupruazniekkoin enzimäzen kolmen päivän aigah — sit rodiu hyvä leibyvuozi[27];
  • Gu ollou sinäpiän lämmin — se on vilukse keviäkse[27];
  • Gu Rastavannu päiväl pidäy lämmiä siädy — sit leiby rodieu mustu, sagei[24];
  • Gu ollou tuhožu siä yöl — sit mehiläzet hyvin parviloi ruvetah azumah[24][27];
  • Gu ollou tiähtie sagenah taivahas — rodieu marjuvuozi (hernehty rodieu hyvin[24]), gu ollou harvah, vähägi marjua mečäs[27];
  • Gu piädynöy Rastavu yhtel aijal nuoren kazvajan kuudamazenke, sit vuozi rodieu vil’l’atoi, vuota kadovuottu[24].

Rastavan päiväs algajen da Pyhälaskussah tavas oli pidiä kaupat vuvvekse ruado- da rahoitussobimuksih nähte[24].

Toizet Rastavan päivän pruazniekat

Vuvves 1814 vuodessah 1916 Ven’an valdukunnas Rastavannu (25. talvikuudu) piettih vie "Kirikön da valdukunnan galloin (francielazien) da heijänke kaksisadua kieldy (Napoleon I:n monikanzalazen armien) vägehtungevumizes piästämizen "-päiviä — vuvven 1812 Ižänmuallizen voinan urhomiehilöin kunnivokse[28][29][30].

Huomavukset

  1. ↑ Рождество Господа Бога и Спаса нашего Иисуса Христа. Русская Православная Церковь. Официальный сайт Московского патриархата. Kačondan päivymiäry: 23. kylmykuudu 2025.
  2. ↑ Рождество по григорианскому календарю: история и традиции праздника. ТАСС (25. talvikuudu 2023). Kačondan päivymiäry: 23. kylmykuudu 2025.
  3. ↑ Статья 112. Нерабочие праздничные дни // Трудовой кодекс Российской Федерации от 30.12.2001 N 197-ФЗ. — (с изм. и доп., вступ. в силу с 01.09.2023).
  4. ↑ 1 2 3 4 М. О. Захарченко. Языческие и христианские аллюзии в праздновании русского Рождества на примере рождественских предметов // Гуманитарные исследования в Восточной Сибири и на Дальнем Востоке. — 2008. — № 1(1). — С. 79—87.
  5. ↑ Рождественские Святки - 2023: самые проверенные и точные гадания. Sputnik (3. pakkaskuudu 2023). Kačondan päivymiäry: 23. kylmykuudu 2025.
  6. ↑ Мадлевская, Е. Л. Вертеп. Российский этнографический музей. Kačondan päivymiäry: 23. kylmykuudu 2025. Arhiviiruittu 19. pakkaskuudu 2014
  7. ↑ 1 2 3 4 5 6 7 8 Энциклопедия обрядов и обычаев. — СПб.: Респекс, 1996. — С. 11—55, 80—88. — ISBN 5-7345-0063-1.
  8. ↑ История новогодней елки в России. Досье. ТАСС (14. talvikuudu 2016). Kačondan päivymiäry: 23. kylmykuudu 2025.
  9. ↑ Баланцев А. В., Слезин А. А. [http://publishing-vak.ru/file/archive-history-2011-1/1-balantsev-slezin.pdf Комсомол первой половины 1920-х годов в борьбе с религиозным влиянием среди западных колонистов] // «Белые пятна» российской и мировой истории. — 2011. — № 1. — С. 8—31. — ISBN 2223-5418.
  10. ↑ Серапинас С. Гуляй, рванина! (7. ligakuudu 2015). Kačondan päivymiäry: 23. kylmykuudu 2025. Arhiviiruittu 10. pakkaskuudu 2017
  11. ↑ Почему разнятся даты католического и православного Рождества. РИА Новости (24. talvikuudu 2007). Kačondan päivymiäry: 23. kylmykuudu 2025.
  12. ↑ Грязев А. 100 лет революции: как большевики отменили Рождество. Газета.ru (7. pakkaskuudu 2018). Kačondan päivymiäry: 23. kylmykuudu 2025.
  13. ↑ Постановление СНК СССР от 24.09.1929. libussr.ru. Kačondan päivymiäry: 23. kylmykuudu 2025. Arhiviiruittu 19. talvikuudu 2017
  14. ↑ Запрет. Новогодние и рождественские традиции в России в XIX-XX вв. Архивный комитет Санкт-Петербурга. Kačondan päivymiäry: 23. kylmykuudu 2025.
  15. ↑ Рождество в Стране Советов. Культура.рф. Kačondan päivymiäry: 23. kylmykuudu 2025.
  16. ↑ Рожков А. Ю. В кругу сверстников: жизненный мир молодого человека в Советской России 20-х годов: в 2 т.. — Краснодар: Перспективы образования, 2002. — Т. 1. — 205 с. — ISBN 5937490177.
  17. ↑ Как праздновали Рождество в советское время. Официальный сайт мэра Москвы (25. talvikuudu 2020). Kačondan päivymiäry: 23. kylmykuudu 2025.
  18. ↑ Душечкина Е. В. Дед Мороз и Снегурочка // Отечественные записки. — 2003. — № 1.
  19. ↑ Постановление Верховного Совета РСФСР от 27.12.1990 № 2981-I «Об объявлении 7 января (Рождества Христова) нерабочим днём». Электронный фонд правовых и нормативно-технических документов. Kačondan päivymiäry: 23. kylmykuudu 2025.
  20. ↑ Газета "Известия" от 5 января 1991 года.
  21. ↑ Производственный календарь (2015 — 2024). КонсультантПлюс. Kačondan päivymiäry: 23. kylmykuudu 2025.
  22. ↑ Митрофанова А. Колядки. Какие песни пели под Рождество? Журнал Фома (5. pakkaskuudu 2014). Kačondan päivymiäry: 23. kylmykuudu 2025.
  23. ↑ прот. Дебольский Г. С. Часть I. Праздники и дни церковные непереходящие. Святки // Дни богослужения Православной Кафолической Восточной Церкви. — 9-е изд. — СПб.: И.Л. Тузов, 1894. — Т. 1. — 664 с.
  24. ↑ 1 2 3 4 5 6 7 Круглый год. Русский земледельческий календарь. — М.: Правда, 1989. — С. 59—62. — ISBN 5-253-00598-6.
  25. ↑ Рождество — праздник для всех. ВЦИОМ (7. pakkaskuudu 2020). Kačondan päivymiäry: 23. kylmykuudu 2025.
  26. ↑ Рождество Христово. Храм Святителя Стефана Пермского. Kačondan päivymiäry: 23. kylmykuudu 2025.
  27. ↑ 1 2 3 4 5 Народный Месяцеслов. — М.: Современник, 1992. — 80 с. — ISBN 5-270-01376-2.
  28. ↑ Котельников К. Как отмечали победу в войне 1812 года (рус.). Дилетант (журнал) (7. oraskuudu 2019). Kačondan päivymiäry: 23. kylmykuudu 2025. Arhiviiruittu 16. kezäkuudu 2019
  29. ↑ В Эрмитаже совершен молебен в память «избавления России от нашествия галлов и с ними двунадесяти языков в 1812 году». Официальный портал Белорусской православной Церкви (26. talvikuudu 2012). Kačondan päivymiäry: 23. kylmykuudu 2025. Arhiviiruittu 18. syvyskuudu 2016
  30. ↑ Отечественная война 1812 года - в трех экспозициях Эрмитажа (рус.). Россия Культура (25. talvikuudu 2022). Kačondan päivymiäry: 23. kylmykuudu 2025. Arhiviiruittu 4. elokuudu 2019

Linkat

Lähteh - "https://olo.ruwiki.ru/w/index.php?title=Rastavu_Ven%27al&oldid=126361057"